Aliina | Page 7

sinut ottaisi. Ja sitten me kuljettaisiin yht? matkaa koulussa.
Alkoi kuulua kirkonkellojen ??ni. Aliina ja Hilja kiirehtiv?t panemaan turkkia ylleen ja pyyteliv?t talon neitej? mukaansa. N?m? kysyiv?t ?idilt??n ja kuuluivat joutavan.
Kartanolle tuli leipuri itse katsomaan hevosta ja neuvoi panemaan talliin. Aliina olisi tahtonut vieraittensa vuoksi ajaa hevosella perille asti.
--Kyll? p??sette, nuoret ihmiset, t?m?n matkan jalkaisin, antaa hevosen lev?t? ja pankaa ruokaa eteen, sanoi leipuri.
Hilja riisui hevosen ja Aliina vei reest? kauroja.
--Hyvi? mustia kauroja, kehui leipuri tullen katsomaan.--Jos niit? olisi my?t?v?ksi, niin minulle saisi tuoda muutamia s?kkej?.
--Min? kerron is?lle, sanoi Aliina.
--Se olisi hyv?.
Ei ollut aikaa pitempiin puheisiin kauroista, sill? toiset jo alkoivat k?vell? kirkkoon p?in.
* * * * *
N?in viimeisen? juhlap?iv?n? oli kirkkotoimitus jotenkin lyhyt. Heti sielt? p??sty? alkoi Iida pit?? vireill? keskustelua Aliinan kouluuntulosta ja esitti, ett? palatessa poikettaisiin kansakoululle, jossa oli viel? n?ht?v?n? joulukuusi koristuksineen miesopettajan luokkahuoneessa. Ovet sinne olivatkin auki, sill? n?in kirkkoajan per?st? k?viv?t pit?j?l?iset lainaamassa kirjastosta kirjoja. Nyt ei viel? ollut ket??n, joten he saivat yksikseen katsella. Iida kertoi, mit? leikkej? he olivat kuusella ollessa leikkineet ja mit? lauluja laulaneet. Aliina oli aivan ihastunut. T??ll?-olo n?ytti niin kovin hauskalta.
Heid?n liikkeens? ja puhelunsa oli kuulunut viereiseen huoneeseen, jonka ovi kohta aukeni. Sielt? astui verkalleen yst?v?llisen n?k?inen, harmaapartainen mies. H?n oli opettaja Ranta. Iida niiasi syv??n, ja Aliina koetti tehd? samoin, mutta opettajan juhlallinen ulkomuoto sai h?net v?h?n h?mille. Kohta h?n siit? selvisi, kun opettaja tuli yst?v?llisesti tervehtim??n ja kysyi lauhkealla ??nell?:
--Kirjojako tytt?rille pit?isi olla?
--Muuten min? vaan tulin t?lle n?ytt?m??n joulukuusta ja kansakoulua, sanoi Iida viitaten Aliinaan.
--Seh?n on oikein, sanoi opettaja istuutuen tuolille. Istukaa! Mist?s t?m? Iidan toveri onkaan, min? en muista n?hneeni.
--T?m? on tuolta Lahnaniemen talosta, selitti Iida.
Opettaja muisti heti, talon nimen kuultuaan, sukunimenkin ja k??ntyen erityisell? huomiolla uuteen tuttavaansa sanoi:
--Ei teilt? ole ollut yht??n lasta kansakoulussa.
--Ei ole ollut, vahvisti Aliina.
--Nyth?n t?m? Aliina aikoo tulla, jos sopii, ilmoitti Iida iloisesti.
Opettajaa t?m? tieto miellytti eritt?in ja h?n sanoi:
--Sep? on oikein hyv? ja suotava asia, ja kyll?h?n t?nne aina sopii.
--Eih?n se ole viel? varmaa, jouduttautui Aliina selitt?m??n.--Siit? on nyt vasta t?ll? tiell? puhuttu, vaan ei tiedet?, laskeeko is?.
--Niin ... siin?h?n se mahtaa olla, virkkoi opettaja, sivellen ajatuksissaan leukaansa.--Koeta nyt kumminkin pyyt?? is?lt?si ja sano, ett? min? puolestani hyvin soisin kouluun tulevaksi. Vaan jos is?si sittenkin hyvin vastustaa, niin sano yst?v?llisi? terveisi? minulta, ett? min? olen pyyt?nyt h?nt? t??ll? k?ym??n, ja ehk?p? siit? sill? keinoin hyv? tulee.
Aliina lupasi sanoa opettajan terveiset, vaikka ne kyll? tuntuivat v?h?n sekavilta selitt??.
He heittiv?t hyv?sti opettajan ja l?htiv?t tavoittamaan tovereitaan.
?Saas n?hd? joko t?m? auttaa?, ajatteli opettaja Ranta katsoessaan akkunasta tytt?jen j?lkeen. ?Syytt?m?sti ensin suuttuu ja on sitten kostavinaan sill?, ettei l?het? lapsiaan kouluun. Jos min? olisin silloin tiet?nyt h?nen helmasyntins?, niin olisinhan voinut olla siin? kuntakokouksessa aivan ??nett?, ainakin ahdistamatta h?nt? niist? sanoista, 'ettei tarvita en?? kansakouluja; lapsi ja kaksi talostaan sopii k?ym??n entisiss?, opettakoot sitten toiset toisilleen, ei niit? kaikkia kuitenkaan jaksa sinne ev?st??.' Niinh?n se Auvinen puhui, ja mik? minut siihen satuttikaan sanomaan, ett? jos joku luulee yhteiskunnalle tekev?ns? hyv?n ty?n laittaessaan paljon lapsia, v?litt?m?tt? niiden henkisest? kasvatuksesta, h?n suuresti erehtyy, sill? yhteiskunnassamme on jo liiaksikin raakoja voimia, suurempi on puute niist?, jotka n?kisiv?t v?h?n laajemmalle kuin oman peltonsa pientareet! Siit?p?s se oli suuttunut ja sanonut, ett? h?nen osaltaan saapi semmoisten herrain koulut olla tyhj?n?.?
Joku tulla rahmuili ovessa ja opettajan muistelot keskeytyiv?t.

VI.
Tyt?t eiv?t malttaneet tovereistaan erota, ennenkuin h?m?r? muistutti ajan kulusta. Sitten he l?htiv?t kiireesti ajamaan, jottei kotijoukko enn?tt?isi ruveta luulemaan heille matkalla jotain vahinkoa tulleen. Koko matkan he innostuneina juttelivat Aliinan kouluunmenosta, sill? nyt ei siit? puuttunut muuta kuin vanhempien suostumus. Iida oli kysynyt vanhemmiltaan valmiiksi koulukortteerin Aliinalle ja lupasi omia koulukirjojaan yhdess? luettavaksi, jos eiv?t kaikkia raskisi ostaa.
--Ole sin? Hilja toverina pyyt?m?ss?, sanoi Aliina, kun he alkoivat kotia l?hesty?.
--Kyll? min?, lupasi Hilja reippaasti.
Heti kotiin tultuaan he ottivatkin asian puheeksi, mutta Auvinen ei antanut mit??n selvyytt? n?in kiireell?, sanoi vain ett? puhutaan sitten huomenna. H?n ei voinut ajatella oikein jyrkk?? kieltoakaan, kun n?ki, ett? Aliinan teki niin kovasti mieli ja muut sit? niin puolustivat. Mutta kun muistui tuo muinoinen opettajan puhe kuntakokouksessa ja penkeill? istuvain naurunvirnistykset ja katseet, niin eip? tehnyt mieli taipua.
Aamukahvia juodessa k?viv?t tyt?t uudestaan kesken j??neeseen asiaan, ja Hiljan is? rupesi heille apulaiseksi.
--Etk? sin? saata v?hin pyyt?misin luvata Aliinaa kouluun, sanoi h?n.
--On siin? niin paljon puuhaa, ja mit?p? nuo tuolla viisastunee, sanoi Auvinen aikomuksessa pysy? lujana.
--Kyll? silt? puuhalta talona pysyy jos pysy?kseen, sanoi H?linen.--Ja jos siell? ei silminn?ht?v?sti viisastunekaan, niin ainakin oppii, ja oppi on viisauden pohja.
--Kun se koulu olisi v?h?n toisenlainen, vaan ne ovat sen sotkeneet ja velloneet semmoiseksi, etten min? pid? koko koulusta, ilmaisi Auvinen syyns?.
--Mink?laiseksi ne ovat sen sotkeneet ja velloneet? kysyi H?linen.
--Niin ett? tyt?t ja pojat ovat sekaisin.
--Mitenk?s niiden pit?isi olla?
--Tyt?t tytt?in puolella ja pojat poikien.
--V?h?np? sin? tunnet kouluasioita, ihmetteli H?linen.--Seh?n on opetukselle eduksi, kun saapi jakaa edistyneemm?t erilleen ja opettaa kahdessa osastossa. Yhdess?h?n ne ovat siin?kin tyt?t ja pojat, jos ei ole kuin yksi opettaja.