Aili | Page 6

ruveta. Pit?isih?n sinun toki luottaa minuun sen verran, ett?, vaikka en selit?k??n syit?, uskot minun vakuutuksestani puhuvan.
AILI.
Niin, kyll?, kyll?. Miksi en min? uskoisi sit?, mutta voithan sin?kin erehty?. -- Ja minusta tuntuu muuten niin luonnottomalta, ettemme me edes saa puhua avoimesti kesken?mme mist? asioista hyv?ns?. Se aivankuin vieroittaa minua sinusta.
AHRéN.
Mit?p? me sille voimme, kun se kerran on luvatonta.
AILI.
No emmek? me koskaan saa sellaisista puhua?
AHRéN.
Kyll?, sitten kun olemme naimisissa.
AILI.
Nousee.
Siis kaikki on suljettu avioliiton verhon taakse.
AHRéN.
Maailman j?rjestys on nyt kerran sellainen. -- No riitt?? t?ll? kertaa. -- Jo on aika l?hte? konserttiin.
Menev?t.
XVIII:s KOHTAUS.
Gryhling, sitten Emma.
GRYHLING.
Tulee.
No, johan ne ovat menneet. Saapas n?hd?, kuinka kauan sit? kev?tt? kest??. Ei ollut tyhm? sen Hellin ennustus takatalvesta. Oireita n?ytt?? jo alkavan ilmaantua. -- Hm! Peijakkaan poika se Karhikin. Pani eukon p??n aivan py?r?lle saarnoillaan. Niin sit? tuli vaan, kuni vett? syksyiselt? taivaalta. Hm! Tosin v?h?n lapsellinen! Toisellaiset seuraukset olisi h?nen kasvatusopistaan. -- Annas kun naiset, nuoret likat, oppisivat kaikki h?vytt?m?t asiat tiet?m??n niinkuin miehetkin, niin kyll? sit? sitten --. Saisi jutellakin kaikista asioista noin suoraan vaan. -- Ei olisi se hullumpaa! Silloin ei kiusaisi ihmist? tuo pirullinen siveellisyys, jota t?ytyy milloin varovasti silitell?, milloin kaartaa kuni ?k?ist? rakkia. No, silloin kun min? laskettelisin sukkeluuksia, ett? h?rk?ss? olisi heid?n korvansa.
Emma tulee astioita korjaamaan.
GRYHLING.
Itsekseen.
Siksip? saan tyyty? t?llaisiin. N?itten kanssa saa olla, kuten tahtoo.
Panee verannan oven kiinni.
No, Emma! Etk? tahdo viini??
EMMA.
Ei, kiitoksia.
GRYHLING.
Mit? viel?.
Kaataa.
Skoolataanpas. Olemmehan me hyvi? yst?vi?.
EMMA.
No, jos herra tahtoo.
Juopi lasin reunasta hiukkasen.
GRYHLING.
Mit? siit? maistelemisesta. Juodaan pohjaan.
EMMA.
No, jos tahdotte.
Juopi pohjaan.
GRYHLING
Pit??h?n meid?nkin jollain tavoin itse?mme huvitella, kun olemme kotiin j??d? saaneet. K?ypp?s istumaan tuohon. Ole sin? rouva, min? olen herra.
EMMA.
Kuinka leikkis? herra t?n??n on.
GRYHLING.
Painaa Emman harteista istumaan sohvaan.
Kas noin!
EMMA.
No, mutta!
GRYHLING.
Kuinka vanha sin? olet?
EMMA.
Toisella kymmenell?.
GRYHLING.
Kas vaan, kuinka sukkela!
Ottaa vy?t?isist? Emmaa.
EMMA.
No, mutta herra!
GRYHLING.
Pelk??tk? sin? minua? Olenko min? mielest?si liian vanha yst?v?ksesi.
EMMA.
Mutta eih?n sovi, ett? -- --
GRYHLING.
Mit? joutavia. Juodaanpas enemm?n.
EMMA.
?lk??h?n nyt toki!
GRYHLING.
Eik? se ollut hyv???
Kaataa.
Kas noin!
Antaa Emmalle pikarin k?teen.
Juo nyt vaan.
EMMA.
Voi, voi!
GRYHLING.
No, ei t?ss? nyt auta.
EMMA.
Eih?n nuori tytt? saa v?kevi? juoda.
GRYHLING.
Juopihan Ailikin.
EMMA.
Se on totta.
GRYHLING.
Kun min? sinulle tarjoan, ei sinun tarvitse mit??n pel?t?.
Viepi pikarin suulle.
Kas noin!
EMMA.
Juopi.
Min? tulen humalaan.
GRYHLING.
Mit? viel?. Ei t?mm?isest? humalaan tulla. -- Min? pid?n sinusta, tied?tk?, Emma. Sin? olet niin reipas tytt?! Sanoppas, tahtoisitko sin? jotakin. Pyyd? minulta jotakin.
EMMA.
Min?k??
GRYHLING.
Pyyd? vaan!
EMMA.
Ettek? te suutu?
GRYHLING.
Mit? viel?.
EMMA.
Itsekseen.
Voi, voi! Jos uskaltaisin.
GRYHLING.
No?
EMMA.
Jos -- te -- nyt v?ltt?m?tt? tahdotte niin --
Hieroo ujosti letti?ns?.
GRYHLING.
Mit?? Sano vaan.
EMMA.
Niin voisittehan te -- -- --
GRYHLING.
Anna tulla!
EMMA.
Huomenna on ?itini syntym?p?iv?.
GRYHLING.
Tahtoisitko ostaa h?nelle jotakin. -- Seh?n on kaunista! -- No, mit? tahdot sin? -- -- Mustan silkkiliinanko tahi -- --
EMMA.
No, vaikka. Mutta minua h?vett??.
GRYHLING.
Min?h?n sinulle sit? tarjoan. Siis mustan silkkiliinan. -- No, mit? se maksaa. Riitt??k? kaksi kymment? markkaa?
EMMA.
Riitt??. Siin? on liikaakin, mutta min? tuon loput takasin.
GRYHLING.
Ei ole tarpeen!
EMMA.
Kiitoksia, hyv? herra luutnantti.
GRYHLING.
Ei sinun tarvitse n?in kahden kesken ollessamme minua herraksi nimitt??, sano vaan Kalleksi tahi jotain sellaista. --
EMMA.
Voi, kuinka lystik?s te olette. Kalleksiko min? --
GRYHLING.
Niin, mutta min? tahdon ensin palkan lahjasta, ennenkuin sen saat.
EMMA.
Palkanko?
GRYHLING.
Yhden suukkosen.
EMMA.
Ohhoh!
GRYHLING.
Onko se muka liian paljon.
Vet?? Emman luokseen.
Ole nyt kiltti vaan.
EMMA.
?itini on kielt?nyt suutelemasta ket??n miest?.
GRYHLING.
?itisi! Niin kaikki ?idit kielt?v?t ja kuitenkin suutelevat kaikki tyt?t.
EMMA.
Kaikki tyt?tk??
GRYHLING.
Poikkeuksetta!
EMMA.
Se ei ole totta.
GRYHLING.
Enk?h?n min? tunne paremmin maailmaa kuin sin?.
EMMA.
Mutta eih?n Aili ainakaan --
GRYHLING.
Eik? Ahréniakaan?
EMMA.
Niin, omaa sulhastaan?
GRYHLING.
H?n on kihloissa. Siksi saa h?n vaan sulhastaan suudella; mutta sin? olet vapaa, sin?!
EMMA.
Mist?p? min? sellaisia asioita ymm?rt?isin.
GRYHLING.
Suutelee.
Kas noin!
EMMA.
Voi, voi!
GRYHLING.
Suutelee ja hyv?ilee.
No, tule nyt minun kamariini, niin saat rahat. Saatpa katsoa minun kauniita kuvakirjojanikin.
EMMA.
Mutta etteh?n minulle mit??n pahaa tee?
Aikovat menn?.
GRYHLING.
S?ik?ht??.
Joku tulee. --
Emma menee verannan ovea avaamaan.
GRYHLING.
Itsekseen.
Hyv? alku ainakin!
Menee kamariinsa.
XIX:s KOHTAUS.
Emma, Aili, Ahrén.
Aili ja Ahrén tulevat.
AILI.
Miksi t?m?n oven lukkoon panit?
EMMA.
En min? -- -- sit? kiinni pannutkaan. Herra luutnantti sen taisi panna.
AILI.
Vai niin. Kenen kanssa sin? puhuit t??ll?.
EMMA.
Herra luutnanttihan se -- --
AILI.
Rauhallisesti.
Vai niin, vai niin. Min? jo ajattelin.
Emma ottaa tarjottimen, menee.
AHRéN.
Itsekseen.
Kas vaan Gryhlingi?.
XX:s KOHTAUS.
Aili, Ahrén.
AILI.
Kas niin! T??ll? on paljon hauskempi olla. Eik? niin? -- Eth?n sin? suuttunut minuun ole, Vilhelm.
AHRéN.
Mit? viel?. Min? vaan kummastelen sinua. Olethan kuin tuulen py?rt?m?.
AILI.
No, kun min? nyt olen sellainen.
AHRéN.
Sanoppas oikein, mist? se pisti p??h?si, ett'et tahdokaan konserttiin menn?.
AILI.
Tahdotko sen tiet??.
AHRéN.
No?
AILI.
Tuumailee.
Mitenk? sen selitt?isink??n. No, en keksi sopivaa vertausta. Mutta etk? sin? k?sit?, ett? se harmittaa, kun minut k?sket??n konserttiin, jossa alinomaa saa k?yd? -- siksi, ett? min? tahdoin teatteriin p??st?. Min? en saa sy?d?, mit? tahdon, vaan minulle puretetaan niinkuin pienokaiselle.
AHRéN.
Hm! -- No, mill? nyt rupeamme itse?mme huvittelemaan.
AILI.
Tuleeko sinulle t??ll? ik?v??
AHRéN.
No, ei juuri ik?v?.
AILI.
Mene sin? vaan toveriesi luoksi, kyll? min? kotona toimeen tulen. On minulla tekemist?.
AHRéN.
No mit?? Jos saan luvan kysy?.
AILI.
Mit?k??
H?mill??n.
Min?, -- min? -- soitan, laulan, luen -- tahi -- tahi --
XI:s KOHTAUS.
Edelliset, Sirkku.
Sirkku tulee verannan ovelle, niijaa n?yr?sti.
AHRéN.
Joka paikkaan ne kerj?l?iset! Mit? sin? tahdot?
SIRKKU.
V?h?n leip??.
AHRéN.
Ky?kist? sellaista pyydet??n.
AILI.
L?hestyy Sirkkua.
Voi sin? pikkuinen olento! Mik? sinun nimesi on?
SIRKKU.
Sirkku.
AILI.
Kenen tytt? sin? olet?
SIRKKU.
?itini.
AILI.
Eik? sinulla is?? ole?
SIRKKU.
Ei!
AILI.
Onko ?itisi k?yh??
SIRKKU.
On.
AILI.
Onko sinulla n?lk??
SIRKKU.
On.
AILI.
Itsekseen.
Voi, millainen suloinen olento tuollaisissa repaleissa.
??neen.
Tuleppas t?nne.
Taluttaa Sirkun tuolin luo, k?y itse istumaan.
Tahtoisitko sin? tulla rikkaaksi?
SIRKKU.
Katselee pelottomasti ymp?rilleen.
Mit??
AILI.
Tahdotko sin? rikkaaksi tulla?
SIRKKU.
En.
AILI.
Etk?? No, miksik? et?
SIRKKU.
Rikkaat ovat pahoja ihmisi?.
AILI.
Kuka sinulle niin on sanonut?
SIRKKU.
?iti.
AILI.
Mutta pyyd?th?n sin? kuitenkin leip?? rikkailta,
SIRKKU.
Kun t?ytyy.
AILI.
Mit? sin? tekisit, jos kuitenkin saisit paljon rahaa?
SIRKKU.
Katsoo suurin