Abdallah eli nelilehtinen apila | Page 2

kaikkein ihmisten hoitavan askareitaan niinkuin ainakin, koska kaikilla Djeddahin asukkailla olis pit?nyt olla yksi ainoa ajatus vaan: ett? Jumala vanhurskaudessaan jo vihdoin oli siunaava viisaan ja onnellisen Mansurin kodon.
Egyptil?inen ei pettynyt toiveessaan, ja ettei mit??n puuttuis h?nen onnessaan, syntyi h?nelle poika onnentuottavimman kuukauden my?t?isimm?ll? hetkell?. Kun h?nen kahdeksantena p?iv?n? sallittiin n?hd? t?m? niin kauan ik?v?itty lapsi, l?heni h?n vapisevin polvin tuota palmupuun lehdest? muodostettua kehtoa, jossa, turpealla pumpuli vuoteella, kullalla kirjatun peiton alla, Mansurin nimen perillinen lep?si. H?n kohotti hiljaa peittoa ja n?ki pienen heikon olennon, melkein yht? mustan kuin sen ?iti oli, mutta vankkatekoisen, joka pienill? k?sill??n jo kiskoi pumpulia vuoteesta jolla lep?si. T?m?n n?hty??n kauppias seisoi ??nett?m?n? ihmettelemisest?; isoja karpaloita vieri h?nen kasvoillaan; mutta rohkaisten mielens? otti h?n ?skensyntyneen syliins?, ja nostaen h?net huultensa luoksi kuiski h?nen korvaansa: "Jumala on sangen suuri; min? todistan ettei yht??n Jumalata ole paitse Jumala; min? todistan ett? Muhammed on h?nen profeetansa." T?st? rukouksesta levostuneena alkoi h?n hellin silmin katsella poikaansa. "Sin? Jumalan lahja," sanoi h?n; "tosin olet vaan kahdeksan p?iv?n ik?inen lapsi, mutta kun n?en kuinka vahva ja kaunis olet, luulisinp? sinua vuoden vanhaksi. Mutta", jatkoi h?n ?itin puoleen k??ntyen, "mink? nimen olet h?nelle antanut?"
-- Jos Jumala olis rankaissut minua niin kovasti ett? olis antanut minulle tyt?n, vastasi Etiopian nainen, niin min? olisinkin antanut h?nelle nimen; mutta koska olen ollut niin onnellinen ett? olen saanut pojan, niin se kunnia on sinun. V?lt? vaan kovin kunnianhimoista nime?, joka voisi nostaa pahan silm?n kateutta.
Mansur seisoi mietiskellen, kun ?kki? kuuli melskett? kadulta. Er?s persialainen dervishi[3] ajoi edell??n ruokakasveilla kuormattua aasia, jota paitse joukko poikia kulki tuon v??r?uskoisen j?ljess?, haukkuen ja pieks?en h?nt? mink? enn?ttiv?t. Niinkuin mies joka ei etsi eik? pelk??k??n marttyrin k?rsimist?, dervishi joudutti askeliaan, ehtimiseen pilkaten vihollisiansa. "Ole kirottu sin?, Omar!"[4] kiljui h?n, "ja kirotut olkoot kaikki sinun kaltaisesi!"
-- Tuossa, sanoi Mansur, on minulla uusi todistus onnen suosiosta. Se oikein ajelee minua. Poikani nimi tulee olemaan Omar. Semmoinen nimi on poistava pahan silm?n ja suojeleva lastani kaikelta noituudelta.
Juuri kun h?n laski ?skensyntynytt? kehtoon j?lleen, astui er?s er?maan nainen huoneesen, jolla niinik??n oli lapsi syliss??n. Nainen oli varteva ja ilman hunnutta, niinkuin tapa er?maassa on. Vaikka oli k?yh?n laatuun puettu, oli h?nell? kumminkin semmoinen arvoisuus k?ynniss? ja ryhdiss? ett? olis luullut h?nt? sulttaanittareksi.
-- Halima, sanoi Mansur h?nelle, min? kiit?n sinua tulemastasi. Emp? ole unhottanut ett? miehesi Jussuf kaatui minun palveluksessani, viimeisen karavaanini puolustuksessa, ja hetki on tullut jona minun tulee n?ytt?? etten ole mik??n kiitt?m?t?n katala. Sin? tied?t mit? min? odotan sinulta. Jos en voi saada pojastani sheriffi? eli hankkia h?nelle vihri?t? k??relakkia, niin saatanhan kumminkin kasvatuttaa h?nt? sheriffin pojan lailla jalojen Beni-Ameurien luona ja heid?n telteiss??n. Sinun perheesesi otettuna ja yhdess? sinun poikasi kanssa kasvatettuna, rakas Omarini oppii puhtaamman kielen kuin minun puhumani on ja saapi omaisissasi yst?vi? jotka toiste suojelevat h?nt?. Min? puoleltani olen osoittava kiitollisuutta uskollisuudestasi. Meid?n lastemme yst?vyys alkakoon jo t?st? p?iv?st? ja he nukkukoot samassa kehdossa. Huomenna sin? otat heid?t kanssas kotiisi, ja he kasvakoot sinun heimokunnassasi. Omar olkoon sinun poikasi, niinkuin Abdallah on minun. Olkoon onni heille my?t?inen!
-- Olkoon Jumala heid?n turvansa kirottua saatanata vastaan! vastasi nainen, p??t??n kumarruttaen. Me olemme Jumalan omat ja me palaamme h?nen tyk?ns?.
Mansur katseli h?nt? hymysuin. H?n oli vapaa-uskoja, joka ei suuresti uskonut Jumalan p??lle, vaikka alinomaa piti h?nen nime?ns? huulillaan. H?n oli el?nyt kovin kauan ja oppinut kovin likeisesti tuntemaan ihmisi?, taitaakseen uskoa ett? Jumala eritt?in paljon puuttuisi t?m?n maailman asioihin; sen sijaan uskoi h?n vahvasti perkeleen olemisen ja pelk?si h?nt? suuresti. Ainoa teko koko h?nen el?m?ss??n jonka h?n itselleen viaksi luki oli se, ett? h?n Mekkaan vaeltaissaan oli seitsem?ll? kivell? heitt?nyt isoa perkelett? Jamratissa. Aina h?n pelk?si tuon kivitetyn saatanan kostoa. Tosin h?n suurenteli siit? ett? oli helpolla hinnalla saanut tuon komealta kuuluvan arvonimen Hadji, joka antoi h?nelle jonkunlaisen arvon h?nen turvattiensa silmiss?, ja hartaudella mit? voimakkaimmalla h?n puhuikin kaabasta,[5] tuosta paratiisin kalliista kivest? jonka is? Abrahami oli rakentanut tuolle pyh?lle paikalle Mekkassa; mutta oikeastaan ei h?n ensink??n ollut tuon varomattomuutensa seurauksista levollinen ja h?n olis mielell??n luopunut tuosta Hadji-nimest?kin,[6] jos vaan perkele olis antanut h?nelle rohkeutensa anteeksi.

TOINEN LUKU.
Horoskopo.
Viel? samana iltana juuri kuun noustessa ja molempain lasten toistensa syliss? makeasti nukkuessa, tuli viisas Mansur huoneesen jossa ne makasivat, laahaten muassaan er?st? ryysyist? dervishi?, joka oli hyvin sen v??r?uskoisen n?k??n jota poikalauma aamulla oli takaa ajanut. Se oli yksi noita h?vytt?mi? kerj?l?isi? jotka kokevat keksi? muiden ihmisten onnenvaiheita, l?yt?m?tt? niiss? milloinkaan omaa onneansa, ja joita, alinomaa pois-ajetuita ja herjatuita ja alinomaa k?ytetyit?, tulee olemaan yht? kauan kuin saatanan pahuutta ja ihmisten ahneutta ja kevytuskoisuutta. Ei olis Halima mielell??n j?tt?nyt lapsia tuon ep?luulonalaisen kuvatuksen kanssa yhteen huoneesen, mutta Mansur vaati sit? ja h?nen t?ytyi totella. Er?maan nainen oli tuskin l?htenyt huoneesta kun egyptil?inen vei dervishin kehdon luoksi ja pyysi h?nt? toimittamaan h?nen poikansa horoskopoa.
Lasta tarkasti katseltuaan nousi dervishi huoneen katolle ja teki t?hdist? vaarinottoja. Sitten otti h?n hiilen, jonka jakoi useampaan "huoneesen", asetti