Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 9

ei ollut miehelle
sopivaa. Sitten he rupesivat varustamaan ruumiin pois-viemistä hautaan,
vaikka naisväki vielä tahtoi pitää sen liikahtamatta seuraavaan aamuun
asti. Sillä välin tuli noin 14-vuotinen talon tytär, joka oli aamumpana
lähtenyt paimeneen ja saanut kutsun kotiin. Hänen lampaansa ja
vuohensa, kummaksuen leirin muuttunutta näköä, alkoivat nyt myös
juosta ja tungeksia parkuvain naisten keskellä ja tekivät sekasorron
vielä suuremmaksi. Heistä valittiin paras lammas hautajaispaistiksi ja
vietiin teurastettavaksi haudan ääreen, johonka myös kuusi leirin
nuorinta miestä läksi ennalta. Itse ruumis pantiin, peittoon käärittynä,

kamelin selkään riippumaan ja vastapainoksi sille sälytettiin saman
juhdan päälle nisujauho-säkki, pata ynnä muita hautajaisissa tarpeellisia
kaluja. Tätä kamelia talutti vainajan sisar, koko ajan hyräillen
yllämainittua lauluansa kuolleen kunniaksi. Matkalla kohdattiin
useampia samaan heimokuntaan kuuluvia Beduineja, jotka kaikki
lankesivat polvilleen ja löivät otsansa maahan, lausuen suruansa ja
kaipaustansa. Vähää ennen päivänlaskua saavuttiin hautauspaikalle,
joka oli puolen päivämatkan päässä leiristä. Se oli hyvin valittu paikka,
oikea erämaan maisema parin Harra-selänteen kukkulan välisessä
laaksossa; vuorien musta, kiiltävä basalttikivi oli jyrkkänä vastakohtana
laakson tymäkästi kiiluvalle keltaiselle hiekalle. Koko laakso ja sen
suulla oleva vuoriloiro olivat tiheästi peitetyt nyt valkeina kukkivilla,
hyvänhajuisilla erämaan-pensailla. Loirossa nähtiin useammissa
kallionlohkareissa kömpelösti tehtyjä kamelinkuvia, vieläpä muutamia
vanhoja kirjoituksiakin tänne haudattuin muistoksi.
Hauta oli jo valmiiksi kaivettu. Nyt ruumis pestiin -- laaksossa oli
hyvävetinen kaivo -- tukka kerittiin, ja kaikki lävet tukittiin pumpulilla.
Sitten käärittiin vainaja halaistuun paitaan, päähän sidottiin liina, ja
näin laskettiin hän alle levitetyn punaisen verkakauhtanan avulla
lepopaikkaansa. Haudan pohja ja laidat oli verhotut suurilla
kiviliuskareilla; samallaisia ladottiin myös katoksi, niiden päälle
mätettiin hiekkaa ja sitten rakennettiin vielä liuskarekatto ylimmäiseksi.
Hautajaisten jälkeen teurastettiin lammas ja paistettiin korkealle
lekkuvan valkean päällä. Näissä toimissa oli puoli yötä kulunut. Koska
seuraavana aamuna leirille palattiin, oli vainajan teltta yhä vielä maassa
ja hänen perheensä sen päällä istumassa; mutta he ilmoittivat nyt
suruansa ainoasti hiljaa, ei tuommoisilla hurjilla kiljahduksilla kuin
edellisenä päivänä. Nyt teltta nostettiin jälleen ylös ja ruvettiin
tavallisiin päivän-askareihin. Seuraavana päivänä muutettiin toiseen
paikkaan, ja pian oli kaikki taas entisellään. Semmoinen on raittiin
luonnon-ihmisen luonne: hänen surunsa niinkuin ilonsakin ovat vaan
hetkisen-aikuiset. Molemmat ovat kovasti ylös leimahtavia tulia, jotka
pian jälleen raukenevat sammuksiin. Hänen sekä ulkonaiset että
sisällisetkin haavansa kasvavat pian eheiksi, sillä ruumiin nesteet ovat
terveet ja mieli raikas.

13. Naimis-seikkoja.
Kirjan-oppineena miehenä pidettiin Wallinia samassa myös syvänä
koraanintuntijana; sillä Arabialaisten käsityksen mukaan on kaikki oppi
siinä heidän raamatussaan eikä juuri mitään muuta oppia olekaan
olemassa. Koraanintuntijana taas sai hän monesti lääkärinvirkansa
ohessa myös toimittaa papin virkaa. Hänen oli lukeminen rukoukset
äskenkerrotuissa hautajaisissa; hänen oli myös joskus vihkiminen
nuoria pariskuntia. Tässä juhlamenossa Arabialaisten tavan mukaan ei
olekaan molemmat avioliittoon käyvät läsnä, vaan ainoasti sulhanen;
morsiamen sijasta on joku hänen holhoojansa. Yhdessä semmoisessa
tilaisuudessa nuori neito naitettiin. Beduinein tavan mukaan ei ollut
tytöltä kysyttykään, tahtoiko hän kosijaan suostua; ainoasti lesket
saavat vapaasti päättää kädestään ja sydämestään. Itse vihkintä on
hyvin yksinkertainen meno ja tehty kahdessa minuutissa. Vaan pian jo
sai Wallin katua olleensa siinä avullisna. Hän oli näet vihkinyt tytön
yhteen sangen pahannäköisen ja, niinkuin perästä kuului, huonossa
armossa olevan miehen kanssa. Mutta seuraavana päivänä tapasi hän
vuorella kävellessään nuorukaisen, joka hänelle nähtävällä ujoudella ja
monilla mutkilla ilmoitti: rakastavansa nuorikkoa ja uskovansa että
tämä hänen rakkauteensa oli myöntyväinen; ei olisi myös ollut hänelle
vaikea saada tyttöä omaksensa, jos vaan ei olisi ollut niin kovin ujo
puhumaan; sillä suku oikeastaan oli ollut toiselle miehelle
vastahakoinen, eikä ollut naimishintakaan tytöstä, kaksi kamelia, kovin
kallis. Nyt nuorukainen rukoili Wallin'ilta jotain taikaa, joka saisi
tehdyn avioliiton jälleen purjetuksi. Beduineissa näet ei ole tässä
suhteessa olot samankaltaiset kuin meillä. Vihkimyksen jälkeen
osattomaksi jäänyt rakastaja meillä vaikenee toivotonna ja lakkaa
kaikista sen enemmistä pyytelemisistä. Mutta Arabiassa usein
koetellaan vasta häitten jälkeen oikein täydellä todella luovuttaa
rakastettua naista miehestänsä. Nuori aviomies sidotaan, Beduinein
tavalla puhuen, paperilla, joka jonkun loitsun sisältää. Vaikkapa
voidellaan hänen virsunsa teurastetun elävän verellä, sidotaan yhteen ja
pistetään hänen pään-alaisensa alle. Ja tämmöisillä noitakeinoilla on
niin mahtava vaikutus, ettei sitä outo arvaiskaan, tuon taika-uskoisen
kansan mieleen. Wallin kirjoitti nyt pyynnön mukaan taikalauseen

paperille. Kuinka sitten kävi, ei hän enää saanut kuulla, mutta ei juuri
epäillyt erotushankkeen onnistumista; sillä nuorukaisella oli
itselläänkin hyvä taika kauneudessaan, ja aviositeet Arabiassa ovat yhtä
helpot purkaa kuin solmiakin.
Eipä paljoa puuttunut, niin olisi Wallin itsekin yrittänyt lemmen
masentamis-taikojen mahtia. Eräässä Beduini-leirissä, jossa hän
kauemmin aikaa oleskeli, oli hänen isännällään, paitsi muita lapsia,
17-18-vuotinen tytär, joka jo kolme vuotta ennen oli tullut naitetuksi
aivan viereisessä teltassa asuvalle serkullensa. Hän oli kauniimpia
vaimo-ihmisiä, joita Wallin sanoo koskaan nähneensä, vaikka
oikeastaan ei arahialainen kaunotar, vaan melkein eurooppalainen
valkoverinen hempukka, jommoisia tuskin näkeekään siellä Itämaissa.
Enimmän osan päivää oleskeli hän isänsä teltassa, jossa siis Wallin
helposti tutustui hänen kanssaan. Hän valitti, että miehensä aikoi ottaa
itselleen toisen vaimon lisäksi, koska tämä kolmenvuotisessa
avioliitossa ei ollut vielä antanut hänelle muuta kuin yhden lapsen, ja
sekin oli tytär. Tämä tietysti ei ollut kauniin Amschan mieleen, ja hän
kysyi Wallin'ilta neuvoa, mitenkä se ikävä hanke saataisiin