Vuonna 2000

Vuonna 2000

The Project Gutenberg EBook of Vuonna 2000, by Edward Bellamy This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Vuonna 2000 Katsaus vuoteen 1887
Author: Edward Bellamy
Translator: J. K. Kari
Release Date: September 14, 2005 [EBook #16694]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VUONNA 2000 ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

VUONNA 2000
KATSAUS VUOTEEN 1887
Kirjoittanut Edvard Bellamy.
Saksasta suomentanut J. K. Kari.
Ensimm?isen kerran julkaistu 1902.

_Suomentajan alkulause._
_Edvard Bellamy, amerikalainen sanomalehtimies ja kirjailija, syntyi Massachusettin valtiossa Yhdysvalloissa 1850. H?nen teostaan ?*Vuonna 2000*? pidet??n parhaana tulevaisuuden yhteiskuntaa kuvailevana romaanina, kuten n?kyy sen suunnattomasta menekist?kin. Sit? myytiin Yhdysvalloissa parin ensim?isen vuoden kuluessa jo yli 300,000 kpl. Samaan aikaan meni Englannissa sen lis?ksi kaupaksi kolmattakymment? painosta. Ja yht? suosittuja ovat olleet siit? ilmestyneet lukuisat k??nn?ksetkin, joita on muutamilla kielill? julkaistu kaksittain._
_Tekij? kuvailee kirjassaan yhteiskuntaa vuonna 2000, johon h?n kertoo omituisten tapahtumain kautta siirtyneens? ihka el?v?n?, keskelle uutta sukupolvea uusine katsantokantoineen ja tapoineen. Verratessaan silloista edistyst? nykyisiin oloihin, jotka luovat toisille kansankerroksille loisteliasta ylellisyytt?, toisille pohjatonta kurjuutta, joutuu h?n ankarasti arvostelemaan nykyist? yhteiskuntaa ja paljastamaan sen puutteita sek? ep?kohtia. T?t? tehdess??n t?ytyy h?nen kosketella nykyj??n vallitsevan yhteiskuntamuodon sek? tuotanto- ja tavaranjakoj?rjestelm?n arkoja elinkysymyksi?. Senp?t?hden onkin kirja saanut osakseen sek? innokasta ihailua ett? kiivaita moitteita sek? sosialistiselta ett? vastustajain taholta, aina sen mukaan, miss? m??r?ss? se kulloinkin on vastannut arvostelijan k?sityst? tulevan kehityksen kulusta._
_Mutta vaikka mielipiteet t?ten ovatkin joutuneet jyrk?sti vastakkain, kun kirjaa on arvosteltu, eri puolueissa tai puolueryhmiss? vallitsevain k?sityskantain tulkkina, ollaan kuitenkin yksimielisi? siit?, ett? se sis?lt?? helppotajuisessa ja huvittavassa kertomuksen muodossa syvi? siveellisi? opetuksia sek? avaa ik??nkuin itsest??n lukijain silm?t n?kem??n useita nykyisi? luonnollisiksi ja oikeudenmukaisiksi luuloteltuja oloja toisessakin valossa. Kirjan luonnetta kuvaavana esimerkkin? mainittakoon, ett? se synnytti kaikkialla Yhdysvalloissa porvarikunnan vapaamielisiss? piireiss? joukon seuroja sek? sittemmin laajan liiton toteuttamaan tekij?n esitt?mi? aatteita. Sik?l?iseen sosialistiseen ty?v?est??n on sen vaikutus tietysti ollut viel? suurempi, kehitt?v?mpi ja opettavampi. Olkoon siit? sama hy?ty meid?nkin ty?v?est?llemme._
_Turku 4/III 02._
_J. K. Kari._

ALKULAUSE.
Shawmut-yliopiston historiallinen tiedekunta Bostonissa. 26 p. joulukuuta 2000.
Meid?n, jotka nyt el?mme kahdennenkymmenennen vuosisadan viimeist? vuotta niin yksinkertaisen, johdonmukaisen ja siunauksista rikkaan yhteiskuntaj?rjestelm?n alaisina, ett? se n?ytt?? muodostavan terveen ihmis?lyn riemusaaton, on varmaankin vaikea, ellemme nimitt?in ole harjoittaneet laajempia historiallisia opinnoita, k?sitt??, ett? nykyinen t?ydellinen yhteiskuntaj?rjestelm? ei ole viel? vuosisadankaan vanha. On kuitenkin per?ti helppo todistaa, ett? aina yhdeks?nnentoista vuosisadan loppuun saakka uskottiin yleens?, ett? vanha teollisuusj?rjestelm? kaikkine kauheine yhteiskunnallisine seurauksineen oli kest?v? kautta aikojen, kunhan sit? v?h?n paikkailee. On ihmeellist? ja melkein mahdotonta uskoa, ett? se summaton siveellinen ja aineellinen kehitys, joka sen j?lkeen on tapahtunut, on voinut tapahtua niin lyhyess? ajassa! Tuskinpa l?ytyisi toista selvemp?? todistusta siit?, kuinka helposti ihmiset tottuvat parempiin oloihin ja alkavat pit?? niit? aivan luonnollisina, vaikka entisetkin olot n?yttiv?t heist? sellaisilta, etteiv?t monet osanneet toivoa parempia. T?m? havaanto on omiaan j??hdytt?m??n niiden maailmanparantajain intoa, jotka toivovat puuhainsa palkaksi tulevien sukupolvien syv?? kiitollisuutta.
T?m? kirja koettaa auttaa niit?, jotka tahtovat saada selv?n k?sityksen yhdeks?nnentoista ja kahdennenkymmenennen vuosisadan v?lisist? yhteiskunnallisista eroavaisuuksista, mutta pelk??v?t n?it? asioita valaisevia kuivia historiallisen tutkimuksen tuloksia. Kun tekij? opettajana saavuttamansa kokemuksen nojalla tuntee, ett? oppimista pidet??n sangen v?sytt?v?n?, on h?n koettanut lievent?? kirjan opettavaa luonnetta k?ytt?m?ll? siin? kertomuksen muotoa, joka jo itsess??nkin toivottavasti kiinnitt?? jonkun verran mielt?.
Lukijasta, jolle nykyiset yhteiskunnalliset laitoksemme ja niiden pohjana olevat periaatteet ovat tuttuja, tuntunevat tohtori Leeten selitykset jotenkin jokap?iv?isilt?. Mutta meid?n on muistettava, etteiv?t ne olleet tuttuja tohtori Leeten vieraalle, ja ett? t?m? kirja on kirjoitettu nimenomaan siin? tarkoituksessa, ett? lukijat lukiessaan unhottavat tuntevansa n?it? asioita.
Viel? yksi asia. Puhujat ja kirjailijat, jotka ovat k?sitelleet t?t? kahden vuosituhannen v?list? k??nnekohtaa, ovat melkein poikkeuksetta pit?neet silm?ll? tulevaisuutta. He eiv?t ole kiinnitt?neet samaa huomiota menneisyyteen ja jo saavutettuihin edistysaskeleihin, kuin tulevaisuuteen, viel? saavutettavaan kehitykseen, joka on yh? jatkuva eteen- ja yl?sp?in, kunnes ihmiskunta on saavuttanut tuntemattoman p??m??r?ns?. T?m? on tosin hyv?, varsin hyv?; mutta toiselta puolelta emme luullakseni voi mist??n l?yt?? suotuisampaa maaper?? suloisille toiveille ihmiskunnan jatkuvasta kehityksest? tulevan vuosituhannen kuluessa kuin luomalla ?katsauksen? viime vuosisataan.
Toivoen, ett? t?m? kirja on kyllin onnellinen l?yt?m??n lukijoita, jotka harrastuksesta sis?lt??n j?tt?v?t esityksen puutteellisuudet huomioonottamatta, astuu tekij? nyt syrj??n ja j?tt?? puhevuoron herra Julian Westille.

ENSIM?INEN LUKU.
Min? n?in p?iv?nvalon Bostonissa v. 1857. ?Mit?!? sanonee lukija, ?_kahdeksantoista_sataa viisikymment? seitsem?n! Se on erehdys! H?n tarkoittaa tietysti _yhdeks?ntoista_sataa viisikymment? seitsem?n.? Pyyd?n anteeksi, se ei ole erehdys. Hengitin ensikerran Bostonin it?tuulta toisena joulup?iv?n?, joulukuun 26 p?iv?n? vuonna 1857, ei 1957, noin kello nelj?n tienoissa iltap?iv?ll?. Ja voin vakuuttaa, ett? tuuli oli jo silloin yht? purevan kylm? kuin nykyisen? armon vuonna 2000.
N?m? syntymist?ni koskevat ilmoitukset n?ytt?v?t tietysti jokaisesta per?ti mielett?milt?, varsinkin jos mainitaan, ett? olen n?k?j?ni kolmenkymmenen ik?inen. Siksip? ei olisikaan kummaa eik? moitittavaa, vaikka lukija heitt?isi syrj??n kirjan, joka uhkaa panna h?nen herkk?uskoisuutensa niin kovalle koetukselle. Mutta siit? huolimatta vakuutan