Venäjän historia 1878-1918 | Page 3

ja "semgoran"
muodostaminen -- Saksalais-pogromi Moskovassa. -- Pysyväistä
saksalaisvainoa Itämeren-maakunnissa. -- Ministerien eroja. --
Isänmaallisia sotasaalistajia. -- Duuma elokuussa 1915 ja
edistysmielisen blokin muodostaminen. -- Tsaari ottaa ylipäällikkyyden.
-- Duuman toistaiseksi-lykkääminen. -- Sisäministeri Hvostovin
ohjelma. -- Erään uuden pyhimyksen laiton pyhäksi-julistaminen. --
Pakolaissurkeus. --Kansallisia apukomiteoja. -- Pohjoisapu. -- Duuman
toistaiseksi-lykkääminen. -- Goremykinin eronpyyntö (2 p. helmik.
1916). -- Pääministeri Stürmer. -- Tsaari duumassa. -- Hvostovin ero. --
Kanne Suhomlinovia vastaan. -- Duuma vastustaa kansallisten ja
uskonnollisten rajoitusten kumoamista. -- Brusilovin hyökkäys 1916. --
Saksalaisten puolustusvoitto Kovelin luona. -- Taloudellinen pula. --
Kuljetuslaitoksen rappio. -- Muuan duumalähetystö ulkomailla. --
Barkin lähetys Lontooseen ja Pariisiin. -- Venäläis-japanilainen
ystävyys. -- Stürmer ulko- ja Protopopov sisäministerinä. -- Stürmerin
kukistuminen. -- Duuma, valtakunnanneuvosto ja aateliskongressi
varoittavat hallitusta. -- Tsaari ja hänen puolisonsa. -- Rasputinin
murha. -- Galitsinin taantumuksellinen kabinetti. -- Vanhoillisten
valtakunnanneuvoston-jäsenten sijaan nimitetään jyrkkiä
taantumusmiehiä. -- Hurjisteluja uudenvuodenaattona 1916.
16. luku: Valtakunnan luhistuminen vuonna 1917 .................... 344
Protopopovin politiikka. -- Lordi Milnerin lähetys. --
Muonitusvaikeuksia Pietarissa. -- Duuma kokoutuu uudestaan. --
Kerenski vaatii rauhantekoa. -- Maaliskuunvallankumous ja Nikolai
II:n luopuminen. -- Väliaikaisen hallituksen ja neuvostohallituksen

muodostaminen. -- Kansan ja sotajoukon mieliala. -- Suuriruhtinas
Nikolai Nikolajevitshin esiytyminen. -- Ent. tsaarin vangitseminen. --
Tsaarillisen perheen vangitseminen, sen karkoittaminen Siperiaan ja
sen murhaaminen Jekaterinburgissa. -- Hallinto- ja oikeusuudistuksia.
-- Taloudellinen romahdus. -- Sotajoukon rappeutuminen. -- Vierasten
kansojen vaatimukset. -- Agraarilevottomuuksia. -- Kadettien kongressi.
-- Neuvostohallituksen järjestyminen ja sen suhde väliaikaiseen
hallitukseen. -- Leninin ja Trotskin paluu. -- Bolshevistinen kiihoitus. --
Molempien hallitusten ulkopolitiikka. -- Miljukovin kukistuminen. --
Kadettilais-sosialistisen kabinetin muodostaminen. --
Talonpoikaiskomiteat vallassa maaseuduilla. -- Kerenskin sotasaarna. --
Heinäkuun hyökkäyksen raukeaminen. -- Bolshevistinen kipinä
Pietarissa. -- Leninin tappio ja pako. -- Ukrainan itsehallinto. --
Kerenskin toimenpiteet Suomen itsenäisyyttä vastaan. -- Moskovan
valtiollinen neuvottelu. -- Huudetaan voimakasta miestä valtakunnan
pelastajaksi. -- Kornilovin välikohtaus. -- Oikeudenkäynti
Suhomlinovia vastaan. -- Kansanvaltainen konferenssi Pietarissa. --
Bolshevikkien kiihoitusta. -- Esiparlamentti Pietarissa ja porvarillisten
puolueiden konferenssi Moskovassa. -- Bolshevikkien kapina 6 p.
marrask. 1917. -- Hallituksen puolustautuminen Talvipalatsissa. --
Leninin voitto. -- Moskovan valloitus.

1. LUKU.
Maa ja asukkaat.
Iso-Venäjä sijaitsee maanpinnan liikkumattomalla kohdalla, joka
pitkien geologisten aikakausien kuluessa on milloin hieman laskeutunut,
milloin taas huomaamattomasti kohonnut, laajalla, suurella
tasankomaalla, missä ei mikään poimuttuminen tai murto ole häirinnyt
maakerrostumien vaakasuoraa asemaa. Määrättyjä rajoja
maantieteellisessä mielessä puuttuu lännessä. Valtiomiehen ja
maantieteilijän asiaksi jäi keksiä ne Oderin tai Narovan rannoilta ja
tehdä siitä johtopäätöksiä, esittäen laajakantoisia valtiollisia
vaatimuksia. Pohjoisessa ja etelässä meret muodostavat luonnolliset
rajat, idässä Ural-vuoret. Mutta niiden eteläisten haarautumien ja

Kaspianmeren pohjoisrannikon välillä ammotti 560 kilometrin levyinen
aukko, jonka esihistoriallisena aikana oli aiheuttanut tuon eristetyn
sisämeren vedenpinnan laskeutuminen. Huomaamatta Europpa tässä
yhtyy Aasiaan, ja tällä asianlaidalla on Venäjän kohtaloille määräävä
vaikutus tänään niinkuin tuhat vuotta takaperin.
Venäjän yksitoikkoiselta tasangolta alavine rämeisine vedenjakajineen
puuttuu Länsi-Europan maiden vaihtelevia pintasuhteita, ikäänkuin itse
luonto olisi määrännyt tämän laajan lakeuden suuren yhtenäisen
valtakunnan muodostamiseen. Yhtä jyrkkä on Länsi- ja Itä-Europan
välinen ero ilmastollisessa suhteessa. Talvien kylmyydessä ja kesien
kuumuudessa sekä sateenmäärän vähenemisessä itään päin ilmenee
Venäjän selvä mannerilmasto. Vain uloinna luoteessa, missä
lämmittävä Golf-virta huuhtoo Muurmannin-rannikkoa, jonne v. 1899
perustettiin Aleksandrovskin kaupunki 69° 20' kohdalle pohjoista
leveyttä, ei meri tammikuussakaan jäädy, kun taas 2,535 kilometriä
siitä etelään päin 46° 30' kohdalla sijaitsevat Nikolajevin ja Hersonin
satamat joka talvi jääesteiden johdosta ovat laivakululta suljetut.
Venäjän pakkasia kiihdyttävät koillisessa sijaitsevan Kaarianmeren
valtavat jääröykkiöt, jotka vasta elokuussa -- ei kuitenkaan joka vuonna
-- tuulen kääntyessä ajautuvat pohjoiseen päin. Itämereen asti
tunkeutuu tuon kaarialaisen jääkellarin kylmäaalto, sulkien Pietarin
sataman 4-5 kuukaudeksi vuodessa kokonaan merikaupalta, jota
Tallinnassakin ja Riiassa voidaan pitää käynnissä vain jäänmurtajien
avulla. Samaa tietä myöten, jota vuosisatojen kuluessa Europpaan
hyökänneet aasialaiset paimentolaisheimot ovat tulleet, tekee kesän
polttava kuivuus vuonna vuotuisnaan tulonsa Venäjälle. Ja Volgan
varsilla, missä kerran sotaiset paimentolaiskansat kauan ja sitkeästi
ovat taistelleet maataviljelevien talonpoikien kanssa, taistelee nykyään
tuosta ilmastoportista tunkeutuva kuiva erämaantuuli Atlantin
valtamereltä tulevan kostean ilmavirtauksen kanssa. Niinkuin kansojen
välisessä sodassa vaihtelevat tässäkin voitto ja tappio. Jos länsituuli
voittaa, niin Volgan alueen hedelmällinen maaperä huonostikin
hoidettuna antaa viljaa yllin kyllin ja tekee ihmiset tyytyväisiksi. Jos
taas itätuuli voittaa, niin nälkää-näkevä väestö syyttää Jumalaa tai
hallitusta ja tarttuu aseisiin tai, jos se on sallittu, vastustusmieliseen
äänestyslippuun. Vuodesta 1891 alkaen aasialainen ilmasto on päässyt

voitolle, ja aika ajoin sattuneet katovuodet ovat aiheuttaneet Pietarin
vallassa-olijoille odottamattomia vaikeuksia ja saattaneet monen
valtiollisen laskelman häpeään.
Ison-Venäjän taloudellinen elämä, sen omituisuus ja takapajulla-olo
johtuvat ilmastosta. Talven pituus on luonut Ison-Venäjän talonpojan
kotiteollisuuden, kova kylmyys kallistuttaa hänen elämänsä tekemällä
välttämättömäksi turkisvaatetuksen ja pakottaa hänet kokoamaan
valtavia varastoja polttopuita asuntonsa lämmittämiseksi ja rehua
karjansa ruoaksi. Laivaliike sekä talon- ja teidenrakennustyöt ovat
kuukausmääriä seisahduksissa; elinkeinoelämän täytyy mukautua
ilmaston mukaan. Työnteko ulkosalla paukkuvassa pakkasessa vaatii
vahvistuskeinon, jonka kansa on saanut paloviinasta, vaatii
ihonsuojelusta, jonka huokeimmalla antaa luonnollinen kerros rasvaista
lihaa. Tuvan ilmanpitävä umpinaisuus, sen asukasten ahdas
yhteensulloutuminen yön- ja päiväs-aikaan, kaikki nämä
suojelustoimenpiteet ulkona vallitsevaa peloittavaa pakkasta vastaan
synnyttävät tukahduttavan ilman sisällä sekä heikontavat
häveliäisyyden ja siveydentunnetta. Sukupolvesta toiseen