Vaaralla - Kuvia laitakaupungilta | Page 7

sille punaiselle viitalle. Ja se poika oli niin kaunis, ettei tytt? saattanut muualle katsoakaan. Mutta kun sitten pikimm?lt??n katsahti lammelle, niin n?ki kauniin valkoisen joutsenen uivan siihen rantaan, jossa h?n istui. Ja se poika siell? toisella rannalla tuli l?hemm?ksi ja soitti kannelta ja soittaissaan lauloi hyvin kauniilla ??nell?:
?ll?s s? tytt?ni pelk?? istua joutsenen selk??n, h?np? sun kaunoisen tuo kaipaavan yst?v?n luo.
Ja se joutsen tuli sitten aivan sen tyt?n tyk? ja tytt? istui sen joutsenen selk??n ja se ui sille toiselle rannalle, jossa se poika oli. Eik? tyt?lt? kastuneet jalatkaan, kun se joutsen niin siev?sti piti sel?ss??n ja ui niin tasaisesti. Ja sitten se joutsen vei tyt?n sen pojan luo ja se poika oli kuninkaanpoika ja se otti tyt?n morsiamekseen ja vein kuninkaan linnaan, joka oli siin? puutarhan keskell?, ja siell? ne el?v?t...
Mutta se oli hyvin hyv? tytt?, aina ollut tottelevainen ?idilleen.?
P?iv? hulmahti paistamaan t?ydelt? ter?lt??n. Valoisaksi muuttui tupa, ja kirkas ikkunan kuva ilmestyi lattialle.
Em?nt? avasi tuvan oven, josta raitis, tuoreelle tuoksuva ilma tunki huoneeseen. Kamarista kuului kangaspuitten helske ja kadulta lasten hilpeit? ??ni?.

2
Poliisien kynk?ss? astui Tolpan Anna, tukka oli hajallaan harteilla ja kevyt puku hulmehti tuulen leyhytelless?.
V?kijoukko, mik? oli kertynyt Tolpan Annan asunnon luo, oli jo hajaantunut, muutamia eukkoja, joitten into viel? hehkui, seisoi kadulla ryhm?ss? puhelemassa.
?Ne veiv?t sen putkaan.?
?Putkaanpa tietenkin.?
?Varmaankin sakotetaan.?
?Ei p??se Anna en?? sakolla, vaan reissu sille tulee. Se on juuri ollut varoituksella.?
?No onhan noita sitten edes yksi v?hempi.?
?Ei ne v?hene noin yksitt?in.?
?No ei, sill? niit? on t??ll? Vaaralla kuin harmaita kissoja ja uusia tulee aina. Eih?n se tuo Lammin Kaisakaan ole kuin aivan ?skeisi???
?Kev??ll? p??si lastenkodista.?
Niin siin? tuumiteltiin, kunnas katsottava oli h?ipynyt n?kyvist?.
Lapsijoukko oli hajaantunut ja kerennyt toimiin ja leikkeihins?. Muutamia suurempia poikia kulki, onkivavat k?dess? ja lahkeet valmiiksi k??rittyin?, rantaan p?in. Ne kertoivat toisilleen hyvin toimessaan--ei niinkuin tavallisesti hyvist? lierapaikoista ja onkivesist?--vaan Tolpan Annasta, miten se oli riehunut ja kiljunut ja kiroillut ja repinyt vaatteitaan. Sama puheenaihe oli niill?kin pojilla, jotka kadulla puujaloilla astua toikkaroivat tai kirppaa l?iv?t. Muutamat tyt?t leikkiv?t ?Tolpan Annaa? ja olivat hyvin huvitettuja, kunnes vanhemmat ihmiset kielsiv?t sanoen, ett? se on suuri synti. Ja tyt?ist?kin jotkut sitten rupesivat selvittelem??n, ett? siit? tulee huonoksi ihmiseksi, kun matkii huonoja ihmisi?, vaan toiset v?ittiv?t, ettei tule, arvellen ett? kaikkia muita saa matkia, vaan ei vanhoja eik? vaivaisia. ?Tolpan Annan? leikki sill? kertaa j?i kuitenkin, vaan muuta leikkiess? puhuttiin Tolpan Annasta. Se oli ollut niin hauskaa, kun se hyppi ja ajoi poikia ja Latun Liisaa, kun ne sit? hameesta nykiv?t.
Viion leski ja Nikkil?n em?nt? olivat omalta portiltaan katselleet meteli? Mustosen kartanolla ja surkeilleet sit? el?m??. Surkeata se oli heist?, vaikka se ei ollut outoa, sill? semmoista n?ki t??ll? Vaaralla hyvin usein.
Latun em?nt?kin yhtyi heihin palatessaan metelipaikalta.
?Se oli aika sota?, sanoi Nikkil?n em?nt?.
?Sanokaa te. Kun nuo akankuvatukset--en sano paremmin--rupeavat riitelem??n tuommoisen ihmisen kanssa, joka on tuossa tilassa. Rupeavat humalaista haukkumaan ja jotkun viisaat Jumalan sanalla h?nt? ruoskimaan ja tuomitsemaan helvettiin. Mit? se ymm?rsi tuossa tilassa, siit? kimpautui vain ja yltyi. Min? sanoin niille ett? heitt?k?? hyv?t ihmiset pois kielenne pieks?minen ja antakaa sen j??d? rauhaan. Min? komensin pojan viikarit pois, jotka sit? nykiv?t, ja niist? p??sty??n se olisikin rauhoittunut ja mennyt k?mmiins?, vaan el?p?s ett? akat olisivat malttaneet j?tt??. Ei vaikka enkeli olisi kehoittanut. Sill? tavallahan siit? aina meteli nousee. Nytk??n alkujaan se ei ollut sen kummempaa, kuin ett? Anna oli alkanut muka lasten kanssa v?kisille. Lapset sit? nyhtiv?t ja t?ykkiv?t, niin ett? se oli kumoon lent?nyt usein. Se oli siihen asti leikki? ja olisi asettunut, kun olisi joku lapset komentanut pois. Mutta saapuipa eukkoja leikkiin ja silloin se muuttui toiseksi.?
?En tied?, vaan surkeata meteli? oli?, huokasi Viion leski.
?Niinh?n se oli. Enk? min? h?neen olisi sekaantunut, vaan menin katsomaan, ett? jos meid?n Liisa siell?, niinkuin olikin mokoma, poikaviikarien kanssa. Kyll? kai minulla on huoli ja murhe sen tyt?n takia?, sanoi Latun em?nt? valittaen. ?Kyll? olette te Viioska onnellinen, kun teill? on niin siivo tyt?r.?
?Joo, kyll? se on kuin enkeli, se Elsa?, sanoi Nikkil?n em?nt?.
?Vaan kyll? Liisakin viel? mieltyy?, vakuutti h?n samassa Latun em?nn?lle.
?Huolta niist? on lapsista?, lausui Viion leski vakavana.
?Huolta hyvinkin. Hyvin ovat mielt? masentavia tuommoiset n?yt kuin nytkin t?m?, kun tuommoinen nuori ihminen, kuin tuo Annakin, on tuolla j?lell??, sanoi Latun em?nt?.
?Niin, mik? lie poloisen saattanut tuolle tielle? Hyv?h?n ihminen se h?nen ?itins? oli, mink? min? h?nt? tunsin?, tuumi Nikkil?n em?nt?.
?Varsin paraita luonnoltaan ja k?yt?kselt??n, vaan is?ns? oli huitukkaluontoinen, parasta sorttia, se oli herrassukua?, selitti Latun em?nt?.
?Ei se sukuun kuulu?, v?itti Viion leski. ?Useinhan n?kee ett? huonoilla vanhemmilla on hyvi? lapsia ja hyvill? vanhemmilla huonoja. Vaan se on Jumalan k?dess?.?
?Niin, niinh?n se on?, my?nsi Nikkil?n em?nt?.
?Ett?k? Jumala itse tekisi muutamista tuollaisia ihmisi??? kysy? tokaisi Latun em?nt?. ?Sit? min? en ota uskoakseni, ett? h?n t?ll? tavoin sy?ksisi muutamat inhoittavimpaan h?pe??n ja suurimpaan turmioon.?
?Niin niin, ett? ei suinkaan h?n sy?ksisi...? tuumi Nikkil?n em?nt? taas toisakseen.
?Ei niin, vaan Jumala sallii niin tapahtua rangaistukseksi heille itselleen ja varoitukseksi muille?, selitti