Väljemmillä vesillä | Page 3

myrskykannel?Soimaan hurjimpata huutoansa,?Jottei torkkuen kansani kuoloon suistu,?Jottei untelojoukkona hautaan mustaan peity,?Maahan martahana sorru ainiaaksi.
V.
Syksyn tullen ilmat vilpastuu?P?iv?t lyhenee,?Puhteet pitenee,?Taivas innottomaks valjustuu?Ja niin kolkoks k?ypi Luojan silm?.?Luovat nesteet vankka routa?Maahan j?lleen kirist??,?Vetten vapaat voimalaulut?Tukahduttaa kylm? j??,?Tuulen soitto puiden tutkaimissa?Soi niin tyynelt? ja juhlaisalta,?Soi niin mahtavalta?Kuin soi suuren kansan kirkkoveisu.
Tuota kuullen tyyntyy mieli,?Muuten rauhaton.?P?iv?n pienet huolet unhottuu,?Sielun silm?n peili kirkastuu,?Unelmoihin aatos taipuu,?Mietelmihin mieli vaipuu:?Talven pitk??n uneen valmistaikse luonto,?Syksyh?n on sille valmistuksen aika,?Kuolon ij?iseen m? uneen valmistaudun,?Vanhuushan on mulle valmistuksen aika.
El?m?n mahtavan laaja s?velvirta?Alkaen kaukaa ?itini laulusta asti?Vienona, viehkeen? soittona k?ypi?Mieluusti kuulevan henkeni herkk??n kalvoon.?Poissa on, poissa on tuonoiset karkeat ??net,?Poissa on tuskien tuottamat soinnuttomuudet!?Kaikki on kaunista, puhdasta sointua t?ynn?,?Niin kuni kes?isen auringon ehtoolla ruskottaissa?On tyyni ja vehre? luonto.
Kaikki on huolteni ilke?t varjot?S??liv? unhotus vienyt,?Muistoni kirjavan sarjan?Kullalla huolinut lohtua antava aika.?Ja houkuttavaisina leikkiv?t siell??Vain minun mennehet riemut,?Vain minun kultaiset p?iv?t,?Leikkiv?t siell? mun henkeni herkk?h?n silm??n?Niin kuni poudalla vetre?n virke? auer?Tanssivi p?ivytt? vasten?Hienona t?ht?is-vy?n?.?Nyt silm?ni ta'ap?in tarkata voi,?On taivalta tehdess? oppia karttunut my?s,?On katse jo varmempi maailman ongelmoihin,?Ja allehen pohjaa saanut on aavistuskin:?Nyt koitan m? etsi? luomisen synty??nt?,?Maan sek? taivahan voimain tarkoitusta.
Oi, jospa sen kerran m? l?yt?isin?Tuon laulujen kumman l?hteen!?Ja sitte jos sointuhun suureen sen?Vois kantelen kieli? soittaa,?Niin vuolaana, varmana virtana kai?Yli merten ja maiden se soisi,?Ja kansat ja kullalla kruunatut p??t?Sit? kummana kuunnella voisi.
Vaan sit'ei suotu viel? kuolevaisen,?Ei j?ttik??pi?n, mi pyrkii kaikkialle,?Kun jonkun pienen pulman kaikkeudesta?H?n viisaudellaan selvillens? sai.?Vuostuhannet, vuosmiljoonat?On turhaan urkkinut ihminen:?Mik? el?m?n, yksil?n tarkoitus on??Mik? meid?n on oikea kehto??Mit? varten me luotihin maailmaan??Mihin kuljemme sokkoina kaikki?
Niin tuhannet, niin miljoonat,?On n?it? turhaan tutkinut,?Kunnekka musta multamaa?On heilt? kurkut tukkinut.
Olenko, narri, suuri, hullu lapsi??-- Vaikk' enh?n muita narrimpikaan ois!?Miks heitt?? hiiteen lemmon ongelmoita?En vihdoinkin ma viisastuen vois??Tai antaa niille varmat vastaukset,?Niin p??sis rauhaan rinta k?rsinyt?
Liet, Luoja, s? oikukas voima vain?Ja tiedoton, hirve? mahti,?Tai kaikenko viisas s? kaitsija liet?Ja lempe? lastesi vahti??Mik? hetkin, s? mahtava, tied? en;?Olen vain sinun luomasi ihminen.?En syntym?lahjoja muita m? saanut?Kuin hiukkasen j?rke?, tunnetta vain;?Mun niill?h?n kaikkea tutkia t?ytyy,?Siks tyyty?s suomasi lahjojen ??neen:?M? muuta en antaa voi.
Kun tarkoitust' et el?m?lle suonut,?Niin elolleni itse m??r?n luon;?Kun onneen viittonut et valtatiet?,?Niin koitan onneen itse l?yt?? tien.?Ken taas ei noita itse tehd? viitsi?Tai ehkei voi,?H?n muiden luomia lainatkoon?Ja muiden Luojia palvelkoon,?Jos henkens? siihen tyytyy?Ja onni jos siin? l?ytyy.
Niin paljo on puutteita maailmassa,?Niin monta k?rsii, kituu pois,?Niin paljo on v??r?? ja saastaisuutta,?Min Tuonelan virrat jo vied? vois --?Vaan haudan jos partaalla el?m?n huolet?S? riemujen rinnalle vaakaan tuot,?Niin varmaan riemujen voittavi mitta?Ja kaivaten t??lt? s? kuolet.?Paistaahan, n??t sen, t??ll? l?mmin p?iv?,?Koittaahan kev?t j?lkeen talvien,?Tuoksuuhan hurmaavasti kukkaiskent?t,?Raikuuhan lehdot lintuin s?veleit?,?Kuohuuhan kosket elon riemuvirtt??Ja j?rvet taivaan kaarta kimmelt??v?t --?Siis miks en soittais t?ss? min? my?skin?Riemuvirtt? suuren el?m?n?Ja laulais ilmi hengen luomist?it??Keralla kauniin, nuoren kev?h?n??Sen tehd? voinen ja sen tehd? tahdon?Ja laulaa niin kuin laulat, luonto suuri.
Kun kev??n tulleen s? luomaan k?yt?Ja t?ittesi valtahan vaivut,?Niin eloa, taistoa laulusi luo?Ja varmaan siit? s? nautit,?Kun katsot s? voimien temmellyst?.?M? tuota leikki?s oon aina ihastellut?Se elonriemun onpi osoitusta:?Jos m??r?? muuta sull'ei ehk? liene,?Niin luominen on sent??n suurin viettis?Ja oikkus kummat, vieh?tyst? t?ynn?,?Suo aina uutta, uutta j?nnityst??Meid?n k??pi?iden kummastella,?Kummastella sek? ihastella,?Ihannoida,?Unelmoida?Taikka my?skin kyynel?id?.
Siis kiitos kaikesta, s? luonnon suuri ?iti,?Joka kohdussas mun kannoit,?Sitten ruumiin, hengen annoit,?Laskit maailmaan kuin pienen sokon lapsen,?Jota muiden t?ytyi kannatella,?Kunnes kypsyi tuosta itsetietoon,?Huomas lahjas, ihmekanteloisen,?Jolla soittamaan m? opin vihdoin,?Soitin aina niinkuin parhain taisin,?Vaikk'en oikeaa lie ??nt? saanut.?Kiitos, luonnotar, kun sent??n sallit,?Sallit soittaa loppuun laulun el?m?n!
VI.
N??n tuolla kirkkomaan ja haudan t?ss?,?Johonka hiljaa ruumis lasketaan;?Jo surunuottiansa kuolonkellot?Nyt k?yv?t aamun ilmaan soittamaan.?Ja kellot kaikuu, kaikuu, kaikuu?Ja vaarat kaukoa vastailee --?Niin juhlallista,?Niin murheellista?Nyt virtt? saattojoukkue veisailee,?Ja ?iti kuollehen vainaan?K??ntyvi puolehen taivaan?Ja lapsensa sielulle autuutta rukoilee.
Niin yksil? kuolee kuin koskessa leikkiv? laine,?Niin hukkuvi j?ljett?miin?Kuin ilmalla t?yttynyt h?ilyv? kupla?Ja aikojen vierress? joutuvi unhoksiin,?Lie kuinka h?n mahtava ollut?Tai mieroa kerj?ten k?ynyt.?Niin, harmaja hauta on kaikkien t?ittemme loppu,?Ja mist? ei ihmisen laps oo konsahan tullut,?Sinne, niin sinne on astua kaikkien pakko.
Sun rukouksesi kuolinvuotehellas?On saamas kanteloisen viime kaiku,?On l?htev?isen linnun joutsenlaulu,?Mi rient?? aikoo kohti -- surmoansa!?S? poistut n?ytt?m?lt?, yksil?,?Mut tuhannet sun sijaas tulvaa kohta;?Sun lakkas laulus, sammui kaunis kannel,?Vaan luonnon yhteissoitto tuot' ei tunne.
El?m? kulkevi kulkuaan?Kuin kuoleman armoton valta?Ja soittaen j?ttikanneltaan?Se ohjaa, ohjaa taivaan, maan,?Ja t?ytt?? voimalla ilmavy?n.?Elon virtt??n vanhaa, mutta aina uutta?Soittaa, soittaa j?ttikanteloinen?Merten aavain aallokoissa,?Korven aarnihongikoissa,?Soittaa kuohuissa koskien,?Liverryksiss? lintujen,?Ihmisintohimon soitimissa --?Kaikkialla halki ikuisuuden
Helkkyy, kaikuu, vy?ryy, raikuu?Laulu suuren laajan el?m?n,?Laulu luonnon kauniin kev?h?n?Soiden luomisnautinnosta,?Soiden elon ylistyst?,?Luonnon voimain valtaa ??ret?nt?,?Luovan voiman ikuisuutta.
IS?NMAALLISIA:
?YHTEISVOIMIN YHTEISTY?H?N!?
Istun rannan kuusen alla, p?iv? mailleen laskeutuu,?Aallot laulaa kehtovirtt?, kunnes silm?t sulkeutuu,?Kaikkialla hiljaisuutta, ilta vitkaan h?m?rtyy,?Kummat varjot, oudot aaveet sielun silm??n ilmestyy:
Hurmerusko ?kki?ns? taivon synk?n punottaa,?Tykit paukkaa, s?il?t s?ihkyy, haavan saaneet voivottaa,?Torvet soipi, hevot hirnuu, sinkoo hiekka tanteren,?Kunnes sauhuun peittyy kaikki, lasken verhot y?hyen.
Sitten pitk?t, pitk?t ai'at on kuin haudan hiljaisuus,?Kuulen ly?nnit syd?nraukan, kunnes syntyy kuva uus:?P?iv? vitkaan valkeneepi, valon valjun maahan luo,?Tuonottaista tanteretta katsastaa mun j?lleen suo.
Siell? n??n m? n??nnyksiss? pienen joukon nukkuvan,?Vaikk' on p?iv? yl?h?ll? uinuu raukat untahan,?Kunnes uni j?nnervoimat ehtinyt on virkist??,?Kunnes l?mp? Luojan silm?n valppahimmat her?tt??.
Innoissansa jalkehille n?? nyt huutain kavahtaa,?Jotta joukko torkkuvainen