Uusi Grottelaulu | Page 2

sukupolville. Sinun is?si, samoin kuin minunkin, ovat kuvitelleet mieless??n paratiisin ihmiskunnan lapsuudelle, huomautti matkamies. He ovat, niinkuin minunkin, kuvitelleet, ett? paratiisi suljettiin synnin, itsekk?isyyden t?hden, joka on saanut yleisk?yp?isen vertauskuvansa kullanjanossa. En tied?, onko paratiisitarulla todellisuutta takanaan. Niin paljon kuitenkin voin sanoa, ett? on psykolooginen erehdys, jos t?t? tarua vastaan vedotaan todisteluihin, ett? me alkuaan emme tunteneet metallien k?yt?nt??, ja t?ytyi asuamme maakoloissa ja kallioiden luolissa muinaismaailman petolaumojen ymp?r?imin?. Niinkuin ei ehdoilla, jotka nykyajan ihmisist? tuntuvat kovilta, olisi voinut el?? onnellisena, ihanpa ylen onnellisena! Unhotetaan, ett? ihmissuvun lapsuudenfanttasiia on voinut luoda loistoa ja kauneutta kaikelle, my?skin vaivoille, vaaroille ja kuolemalle. Unhotetaan, ett? uskollisuus ja rakkaus saattoivat tehd? onnelliseksi silloin niinkuin nytkin, viel?p? enemm?nkin. Tied?n jotakin siit?. Kaukaisia kansoja, joita pidet??n huonoimpina, alhaisimpina, onnettomimpina kaikista, olen n?hnyt matkoillani ja niit? tarkastanut jo aikoja ennen, kuin eurooppalaiset kuulivat niist? puhuttavankaan. Luuletko, ett? Afrikan buskmanit olivat onnettomia ennen kuin saivat valkoisia herroikseen? He eiv?t voineet kuvitella itselleen parempaa maailmaa kuin se, johon olivat joutuneet: he mets?stiv?t yhdess?, jakoivat saaliin, eiv?t hylj?nneet sairaita ja haavoitettuja, eiv?t valhetelleet, eiv?t pett?neet, olivat lapsirakkaita ja osoittivat vanhoille kunnioitusta. Kysy Johan van der Weltilt?, Burchellilta, Muffatilta, seuraajaltani heid?n joukossaan, liioittelenko kun sanon, ett? he olivat onnellisia. Ja miss? l?yd?t el?m?niloa, jollet yhteisel?m?ss? ja yhteisty?ss? yst?v?llisten ja uskollisten kanssaihmisten kera, jollet rakkaudessa ja yst?vyydess? ja siin? lapsellisen raittiissa ja iloisessa mielenkuvitusvoimassa, joka tekee vaaran seikkailuksi, vaivan leikiksi, kuoleman portiksi, joka avautuu hymyileviin maisemiin? Oi sit? alppienraskasta tyhmyytt?, joka luulee onnea muualla voitettavan! Minne kuljen, peitt?v?t itsemurhaajat, jotka ovat tuota tyhmyytt? sairastaneet, tiell?ni yh? useampia hekatombeja. Minne kuljen, l?yd?n tiell?ni el?m?nik?v??, usein alhaiseen mieleen yhtyneen?, niiss? jotka ovat voittaneet kultaa, ja tyytym?tt?myytt?, ep?toivoa, sanoin selitt?m?t?nt? kurjuutta niiden joukossa, jotka sit? eiv?t ole saaneet. Ei, niin varmaan kuin totuutta on olemassa ja niin varmaan kuin syvimpi? totuuksia ei milloinkaan ole voitu ilmi tuoda paremmin kuin kuvaannollisessa muodossa, niin varmaa on, ett? taru Grottemyllyst? on tosi, ett? se viel? k?y, ett? se joka vuosi tulee raskaammaksi, vaatii suurempia ty?voimia, vaatii sen mukaan yh? villimp?? kiertovauhtia akselinsa ymp?ri ja ett? se, miss? vika lieneekin, jauhaa voi-huutoja ja kirouksia lis?tyss? m??r?ss? maan yli. Tokkohan ainoastaan t?m?n kurjan planeetin yli? Min? pelk??n, ett? se jauhaa tuolla ylh??ll?kin -- Ahasverus n?ytti t?hti? kohti -- ett? koko maailman kaikkeus on Grottemylly. Tulkoot silloin daimoonit pian ja tarttukoot sen v??ntitankoon ja kiid?tt?k??t niin, ett? se jauhaa oman itsens? pirstaleiksi!
Ahasverus nousi. H?n aikoi l?hte?, mutta pid?ttyi ja ojensi minulle pergamenttik??r?n. Kah t?ss?, h?n sanoi, min? merkin muistiin silloin t?ll?in ajatuksiani ja saamiani vaikutuksia. ?sken istuin tuolla Juutalaiskadulla er??n israelilaisen ukon luona, joka on j?lkel?isi?ni suoraan alenevassa polvessa, muuten lapsenhurskas sielu ja auttamaton optimisti, ja toivoo kaikkea hyv?? kaikille ihmisille Herra Sebaotilta. Siell? sen kirjoitin.
Ahasverus meni.
I.
Grotte saa orjattaret.
Istuimeltaan kirjatulta?T?htireunus-haljakkain?Frode katsoo mieltyin kultaKoristeisten?impein tulta,?Kun ne hurjaan tanssiin kirpoo?S?veliss? kitarain.?Kansleri-Mammonpappi saapuu?Siev??n kumartain:?Lis?voimaa, luvallais,?Grotten ty?h?n tarvittais,?Hyv? is?,?Suuri lis??Ty?h?n tarvittais.?Orjais voimat eiv?t riit?,?Vaikka satatuhatt' on,?Useamp' on tarvis niit??Pyh?n myllyn kiertohon.?Joukko joukon lis?ks vain,?Grotten myllynkivivuoret?Raskahammiks' k?yv?t ain'.?Anna neito-orjatkin,?Sek? vanhat ett? nuoret!?Frode lausui: oi, ne nuoret,?Oi ne immet korjatkin!?Rakas pappi-kansler', eth?n?Noita vaadi, s??steleth?n??S??st? nuoret, pappisen'!?Ei, ne vet?? parhaiten. --?No, siis neito-orjatkin!?Oi, mink' uhrin multa kannat!?Ota joukot orjatarten,?Muista: rauhass' olla annat?Ilohetkein-papitarten,?Tanssijatarten!
II.
Grotte saa orjalapset.
Istuimeltaan kirjatulta?Frode ruhtinas katseen k??nt???Melkein mielin hellivin?Ruhtinalasten leikkihin.?Kuules, on kuin lintuin ??nt?,?Linnunpoikien tirskunaa!?Kansleri-Mammonpappi saapuu,?Siev??n kumartaa:?Lis?voimaa, luvallais,?Grotten ty?h?n tarvittais.?Onneks orjain kohdut nuo?Lapsia meille summat suo.?Monet ty?purot pienet n?in?Virraks paisuvat, yhdist?in.?Paljon ty?t?,?Kivet painaa,?Orjalasten on tarvis my?t?,?Pikkulapset ty?h?n lainaa!?Frode vastaa: lapset my?t? --?Neh?n kaipais, luulen m?,?Hieman hymy?, leikki??V?lill?,?Kunnes kest?v?t myllyn ty?t???Ruhtinas, laita lapset my?t?!?Kuritoinna, muistapas,?Kasvavat n?? laiskat rentut;??sken veiv?t moiset pentut?Omenia tarhastas.?Joukko joukon lis?ks vain,?Grotten myllynkivivuoret?Raskahammiks k?yv?t ain'.?Lapsia ei voi s??st?? lain,?Anna ty?h?n ne pienet, nuoret! --?No, siis vie ne! Frode j??pi?Melkein mielin hellivin.?Kuinka ne omat hymy??pi,?Kuinka ne linnut leikkiikin!
III.
Grotte on tullut maailmanmahdiksi.
Istuimeltaan kirjatulta?Frode hohtaa kullassansa,?Symbaalit ja huilut soi,?Pylv?ssalit huminoi,?Siell? h?n sallii katsoansa,?Poikaverta kun vilvakkaa,?Grotten kullan ostamaa,?Ilakoi.?Sveain, saksein, brittein kansa,?Kreikkalainenkin jokunen?Apolliininen, nuorteinen?Tanssii asetanssejansa,?Viime leikki? leikiten,?Kiert??, sy?ksyy reutonaan?Vastakkaan,?Keih?in miekoin rynnist?in?Asehyppyyn hurjaan n?in,?Ep?toivon urhoilulla,?Kunnes makaa ruumiina,?Verin korjana ruumiina,?Kulta- ja jaspis-silatulla?Lattiamosaiikilla.
Kansleri-Mammonpappi saapuu,?Siev??n kumartaa,?Taskustansa tarjoaa?Paperin. -- Kah t?ss?, herran',?Saat s? kerran?Laskun, niin,?Summan, joka joinkin n?ytt??,?Kuinka paljon Grotte k?ytt???Vuoteen, p?iv??n, tuntihin.?Vuoden ihmis-uhrauskin?Kolme miljoonaa on tuskin,?Ei siis yht? sekuntiin --?Uhria moist' et moittia saa,?Koska maista valtas alla?Voimaa uutta tulvimalla?Grotten ty?h?n vaeltaa,?Pait sit? orjajahdilla?V?ke? saamme summissa,?Ylt'yli maailman on pantuna ansat?Grotten kullan mahdilla.?Kansoja vastaan nousevi kansat,?Ja kuin taistoissa toisia ly?d??n,?Vankeja tehd??n, vankeja my?d??n?Naisia, miehi?, lapsiakin?Pyh?n Grotten rattaisin.?Kylliks saadaan?Korvausta, jos toisia kaataan,?Orjajoukkoja p?ivitt?in?Korvaukseks tuodaan n?in.
Grottelle vain kun ruokaa tuodaan,?Vankaks luodaan?Valtaistuin ja valtio.?Vankka ja loistava kunniasta?Puhdas oppimmekin on vasta,?Plutus-Mammonauskonto,?Grotte kulkee kulkuaan?Kultakuuroin yh? vaan.?Herra, luulis nyt sun voivan?Todeks tehd? aattees oivan,?Suunnitelmas loistokkaan:?Ankarille?J?ttikiviperuksille?Luoda templin hirmun suuren?Majaks Mammonjumalan.?Arkkitehti roomalainen?Muovaellut muodon on,?Piirustus on arvokkainen?Mammonamme kirkkohon.?Maa ja taivas ei n?e vertaa,?Rakennusta sata kertaa?Suurempaa kuin avarin?Pyramiidi Egyptin;?Kaksikymmen on kertainen?Korkeus sen,?Torniss' yll? Mammona?Runsauden sarvesta,?Joka p?iv?nloistein palaa,?Valtatuoliin p??lles valaa?Kosken kultasadetta.?Alempana -- katsos vaan!?Rivil?it??Pilviin k?ypi? pylv?st?it?,?Niinkuin portaat taivahan!?Rivi kukin vastaa niin?Valtioarvoon, asteisiin,?Kantaa patsaat, jotka vastaa?Arvoihin ja asteisiin:?Yll?, ilmoiss' eetterin?Emosemme kirkon lasta,?Pappia papin vierell?,?Nojanansa paimensauvat;?Pylvast?ill? l?hinn??Ritarit ja aserauvat?Hevosien selj?ss?.?Silmin niin kun sivuat?Pylv?srivit moniat,?Katsot alle ??rimp?h?n:?T??ll' on orjapatsahat,?Orjia joukot