Uni | Page 6

konnamaisuus ja toisissa taas ??rimm?inen kurjuus, kuristustoimenpiteet ja muut semmoiset.
Olisin kaiketi kysynyt viel?kin jotakuta seikkaa, mutta Esan vaimo tuli samassa sis??n kahvikomppeineen ja keskeytti puhelumme.
* * * * *
Heti kahvia h?rppim??n p??sty?mme kysyi Esa taaskin, mit? min? pid?n yleens? satamaty?l?isten hommista niiden nykyisess? muodossa.
-- Mit?p?s min? osaan pit??, kun en juuri mit??n tied?k??n. Kaikki mit? olen n?hnyt on hyv??, vastasin min? ja pyysin kertomaan miten puuhien nykyinen muoto l?hti alkuun.
-- Asia on yksinkertaisesti niin, alkoi Esa, ett? meit? ajanmittaan alkoi kyll?stytt?? yksinomainen v?h?n tuloksia tuottava ammattiyhdistystoiminta. Ja kun lainlaadintatiet?k??n ei -- porvarien h?rk?p?isyyden vuoksi -- ollut toivoa olojen pikaiseen parantumiseen, aloimme me miettim??n muita mahdollisesti l?ytyvi? keinoja asemamme parantamiseen. Me aloimme ensin perustelemaan pieni?, ty?-osuuskuntia, jotka menestyiv?tkin hyvin. Niiden avulla sitten vuosi vuodelta saimme t?it? yh? enemm?n ja enemm?n k?siimme. Eik? kulunutkaan monia vuosia kun suureksi iloksemme huomasimme, ett? entiset riist?j?mme n. s. ?Urakkatuuvarit? olivat kaikkineen karkoitetut. Palkat tosin eiv?t viel?k??n olleet riitt?v?n suuria, mutta sekin mit? oli jo saavutettu, oli suuri voitto mielest?mme.
-- Ja se kannusti teit? yh? suurempiin ponnistuksiin!
-- Ei aivan niin. Toimintamme yritti sen j?lkeen v?h?n lamautua. Pienet voitot hyvittiv?t liian paljon mieli?. Lamausta ei kuitenkaan kest?nyt kauvan. Kun ammattialallamme oli ty?voimaa enemm?n kuin mit? tarvittiinkaan ja kun emme tahtoneet ket??n tovereistamme n?lk?kuoloon sy?st?, oli meid?n viel?kin keksitt?v? uusia keinoja, mihin saisimme liiat ty?voimat sijoitetuksi. Silloin tuli maan hankinta esiin. Sill? toivoimme voivamme asiaa auttaa. Me tiesimme maan hankinnasta olevan muutakin hy?ty?. Me tiesimme, ett? eri osuuskuntain j?senet ovat saatavat, viel?kin l?hemmin, kun liiton kautta, toisiinsa liittym??n, ennenkuin voidaan kyllin menestyksellisesti pit?? puoliamme vastustajaimme tekemi? hy?kk?yksi? vastaan. Siksip? aloimmekin suunnitella laitosta, joka antaisi lis? ty?t?, sek? meid?t sitoisi toisiimme, tekisi kuin yhden perheen j?seniksi. Suunnittelun tuloksena oli yhteinen siirtola, t?m? jossa nyt olemme. Pienemmill? maa-osuuskunnilla emme uskoneet olevan yht? suurta voimaa. Ne kun hajoittaisivat miehet erilleen -- -- --
-- Mutta -- suo anteeksi ett? keskeyt?n -- Onko t?st? nyt riitt?v?sti ty?voimain v?hennyst? ja jos on niin tyytyv?tk? miehet palkattomaan ty?n lis?ykseen?
-- Niin todellakin, sen olin unohtaa selitt?m?tt?. Nyt viel? se ei tosin ole riitt?v?sti ty?voimain v?hennyst? vaikuttanut, mutta tulevaisuudessa, kun maata saadaan enemm?n se kyll? vaikuttaa ja sit? t?ytyy meid?n odottaa. Mit? muuten tyytymiseen tulee, niin se on vallan mainiosti. Virkistysmatka, tiedot ja lasten hoito, jotka siirtola tarjoaa, tyydytt?v?t meid?t t?ydellisesti ja sit?paitsi tarjoaa se meille muutakin, josta kerron my?hemmin.
-- Niin ehk?.... Jatkahan kertomistasi.
-- Niin, aloimme puuhata t?t? siirtolaa, mutta edess? oli kuitenkin se paha pulma, ett? meill? ei ollut rahoja niin suureen yritykseen. Silloin tuli osuuskassa mieleen, Ajateltiin, ett? siit? lainaamalla saamme tarvittavat varat hankkeen toimeenpanemiseen. Se ei kuitenkaan k?ynyt niin suoraan p?ins?. Me emme olleet kypsyneet senlaisiin puuhiin. Osuuskassan varat, sen sijaan ett? niit? olisi k?ytetty alkuper?iseen tarkoitukseensa, piti k?ytt?? kypsytysty?h?n. Perustimme sitten sanomalehden ja aloimme sill? harjoittaa agitatsionia. Lehti saikin heti alussa suuren kannatuksen osakseen. Sit?my?ten meni kaikki hyvin, mutta taas tuli uusi pulma. Tapaturmavakuutusolot, porvarillisten yhti?iden voitonhimon vuoksi, meniv?t niin kurjalle kannalle, ett? meid?n oli pakko ryhty? perustamaan tapaturmavakuutuskassaa. Siihenkin piti taas lainata osuuskassasta. Suurilla ponnistuksilla saatiin sekin puuha perille ajetuksi. Nyt jo olisi luullut pulmista p??styn, mutta niin ei ollutkaan asianlaita. Sanomalehti, osuuskassa, tapaturmavakuutuskassa ja aikaisemmin yhdistetyt osastojen sairas- ja hautausapukassa, vilkkaan liikkeen vuoksi tarvitsivat suunnattoman paljon huoneita. Vuokramaksuihin tahtoi hukkua parhain osa puhtaasta tulosta. T?ytyi taaskin ryhty? ajattelemaan keinoa miten siit? selvitt?isiin v?hemm?ll?. P??timme sitten rakentaa oman huoneuston. Siin? oli taas se vaikeus edess?, ett? kaupungin kalliit tonttimaksut eiv?t sallineet pienen rakentamista. Rakensimme suuren -- sen mink? kaupungissa n?it -- mutta se oli kovin vaikeata. T?m? alituinen uusien menojen ilmestyminen alkoi vihdoin kyll?stytt?? innokkaimpia siirtolan synnyn odottajia. He eiv?t en?? sanoneet jaksavansa odottaa -- Niin pantiin sekin puuha alulle.
-- Ja perustetuksi tuli....
-- Niin perustetuksi se tuli, vaikka vaikeuksia siin? kyll?kin oli alussa. Kun n?htiin, etteiv?t liiton, eik? Osuuskassan varat siihen tarkoitukseen riit?, alettiin joka puolella ymp?ri Suomen ker?t? rahoja vapaaehtoisilla lahjoilla, ensin vaan kuin leikin p??lt?. Ei sit? juuri kukaan -- lukuunottamatta niit?, joille se oli tullut syd?mmen asiaksi -- silloin uskonut, ett? siit? totta milloinkaan tulisi. Vallan leikkin? sit? pidettiin koko yrityst?. Ensim?isen ker?yksen j?lkeen n?htiin kuitenkin se ihme, ett? siirtolarahaa oli kasassa jo kolme nelj? sataa markkaa. Se jo sitten innosti muutamia niin, ett? p??tettiin perustaa osuuskunta, josta jokaisen, joka tahtoi tulla siirtolan eduista osalliseksi, piti ostaa v?hint??n yksi kahden markan suuruinen osuus. Innokkaammat uhrasivat roponsa ensin, muutamat ostivat kymmenen osuutta ja kun v?hemm?n innokkaat kuulivat, ett? yrityst? aletaan jo panna toimeen, ottivat hekin, vaikka v?h?n vastenmielisestikin osuutensa. Ja niin, ennenkuin huomattiinkaan, oli siirtolaosuuskunnalla jo alun toistakymment? tuhatta markkaa puhdasta Suomen rahaa. Tuumasta tietysti toimeen. Ensin anottiin rahastojen lis?ksi pient? valtiolainaa, joka monien vaikeuksien per?st? saatiinkin, sen lis?ksi lainattiin muutama tuhat osuuskassaltamme, jolla silloin sattumalta sattui olemaan varoja kokolailla. Ja sitten l?hetettiin miehet maan ostoon -- --
Minua alkoi asia innostuttaa, en malttanut olla keskeytt?m?tt?, vaan kys?sin:
-- Mist? ihmeest? te siihen osuuskassaan niin paljon varoja saitte, ett? siit? kaikkeen riitti.
--