Uni | Page 5

Sulo M. Hytönen
kahvia, jota vaan erikoistapauksissa juotiin muualla kuin ruokasalissa, aloimme me Esan kansa keskustella siirtolaa ja yleens? satamaty?l?isi? koskevia asioita. Keskustelu l?htikin ensin alkuun siirtolan katoilla liehuvista lipuista. Min? n?ette tuhmuudessani kysyin, miksi sosialistisen siirtolan katolla liehui sinivalkoinen lippu.
-- Sin? et todellakaan n?y olevan aikasi tasalla, sanoi Esa. Sinivalkoiset liput, ovathan ne t?m?n maan kansallisv?ri?, miksik?s me emme niit? katolle punasten rinnalle voisi asettaa. Mutta sin?h?n n?ytkin arvostelevan asiaa viel? sen vanhalta kannalta. Ei poika, se aika on nyt jo ollutta ja mennytt?, jolloin kansallisuustunne pidettiin esteen? eri kansojen veljestymiseen; jota se todella siihen aikaan olikin. Nyt, vaikka jokaisella kansalla ovatkin omat harrastuksensa joihinkin pikku asioihin n?hden, seisovat ne kuitenkin yksimielisin? suurissa asioissa ja niin ollen ei ole mit??n syyt? halveksia kansallisv?rej?k??n.
-- No mutta -- jokos nyt sitten porvariluokka on kokonaan kadonnut, kun sin? noin puhut? kys?sin min? puolittain h?mm?styneen?.
-- Eih?n se viel? kadonnut ole, mutta sen merkitys on en?? niin pieni, kun melkein kaikki eri maiden kansat ovat liittyneet yhteen. Jonkunverran on viel? senlaista k?yh?list?n kermakerrosta joka kulkee kapitalistien talutusnuorissa, mutta ne eiv?t paljoakaan merkitse.
-- Miksik?s niit? ei sitten kokonaan h?vitet?. Mit?varten niiden annetaan viel? vastaan jarruttaa?
-- Min? jo ?sken sanoin, ett? olet ajastasi j?lell?, ja sit? todistavat viimeiset sanasikin. Sin? n?yt viel? olevan siin? uskossa, ett? maailmaa voidaan tekem?ll? ja ?kki? ymp?ri py?r?ytt?m?ll? muuttaa. Ei niin, ei se niin k?y p?ins?. Kapitalismin t?ytyy ensin kehitty? huippuunsa, ennenkuin sosialismi, sen hedelm? voi kypsy?. Kaikki muutokset parempaan ovat ja tulevat vastakin olemaan vaan kehityksen varmoja tuloksia, kapitalismin huippuunsa nousemista ja sosialismin kypsymist?. Jos sosialismia tahdottaisi ennen sen kypsymist? toteuttaa, ei se menestyisi, sill? kehityksen lait ovat ankarat ja niit? ei voida sivuuttaa.
-- Nyt en min? oikein ymm?rr? sinua. Jos me voisimme murtaa kapitalismin ja muuttaa maan tuotanto y. m. tapoineen sosialistiseksi, niin miksi se ei menestyisi?
-- Hyv? toveri, se ei menestyisi meid?n itsemme vuoksi. Me olemme kapitalistisen yhteiskunnan itsekk?it? kasvatteja, me emme ymm?rt?isi el?? hyv?ss? maailmassa. Se on yksinkertainen ja selv? syy, ett? hedelm? on viel? raaka.
-- Kun asia kerran niin on, niin ovatko sitten kaikki vallankumoukset olleet rikoksia kehityksen lakeja vastaan.
-- Ei tietysti, enk? min? sit? ole sanonutkaan. Mutta vallankumouksetkaan minun ymm?rt??kseni eiv?t milloinkaan ole olleet tehtyj?.
-- Nyt olet kuitenkin v??r?ss?! Valmistellaanhan vallankumouksia edelt?p?in. Vallankumouksellisiin tarkoituksiin hankitaan edelt?p?in aseita, rahaa ja pidet??np? kiivasta agitatsioniakin. Mit? siit? sanot?
-- Niin kyll? on tehty ja tehd??n vastakin. Aika nostaa vallankumouksen jouduttajia ja sep? se juuri osoittaakin, ett? vallankumous on kehityksen tulos, ettei sit? noin vaan tekem?ll? yht'?kki? voida sytytt??. Niin -- ja katsohan -- vallankumoustahan ty?v?enliike senlaisenaankin on, Esimerkiksi me satamaty?l?iset, me olemme olleet eritt?in kireit? vallankumouksellisia. Me olemme sy?sseet vallasta kaikki urakoitsijat ja anastaneet ty?mme tulokset itsellemme. Viel?k? suurempaa vallankumousta voi l?yty??
-- Mutta uskotko sin? nyt, ett'ei t?ss? maassa en?? tarvita mit??n rep?sev?mp??, ett? ilman vaan noinik??n liukumalla liutaan ihanneoloihin.
-- En oikein ymm?rr?, mit? ihanneoloilla tarkoitat. Jos niill? tarkoitat, ett? maailma kerran tulisi senlaiseksi, ett'ei en??n mit??n parannuksia tarvita, niin erhetyt suuresti; sill? senlaiseksi ei se konsanaan tule. Aina my?h?isimm?ss? tulevaisuudessakin ilmenee parannusten tarpeita, vaikka eiv?t esiintyisik??n niin r?ike?n? kun meid?n ajallamme. Kehitys ei n?et voi seisahtua. Mit? muuten tulee rep?seviin toimiin ja niiden tarvitsemiseen, niin siit? ei voida edelt?p?in puhua eik? m??ritell?. Ne ja niiden tarve tulevat aina ajan mukana. Mutta jos kaikki k?yh?list?, sanan laajimmassa merkityksess? ymm?rt?isi yhteenliittymisen t?rkeyden, s. o. tuntisivat oman asemansa, silloin ei mit??n rep?sev?? tarvittaisi. Silloin auttaisi parhaiten parlamenttaarinen toiminta.
-- Salli minun viel? tehd? yksi kysymys t?st? samasta asiasta. Hyv?ksyyk? sosialidemokratia anarkismin ja lasketko sin? senkin kehityksen tuloksiin.
-- Kysymykseesi on kyll?kin helppo vastata, mutta ennenkuin vastaus olisi t?ysin tyydytt?v?, t?ytyisi minun selitt?? samaa asiaa ainakin yhden p?iv?n. Mutta kun meill? on sinua l?hemp??kin koskevia keskusteltavia, teen sen muutamalla sanalla.
Sosialidemokratialla ja anarkismilla ei ole mit??n yhteist?, ainakaan taistelumuotoon n?hden. Ainoastaan se, ett? ne molemmat pyrkiv?t parantamaan oloja ja ett? ep?oikeat olot synnytt?v?t niit? molempia, on niill? yhteist?. Anarkismi perustuu kokonaan yksil?kohtaisen mailmankatsomuksen pohjalle, mutta sosialidemokratia on sen jyrkk? vastakohta, sill? sen pohjana on yhteis?llinen maailmankatsomus. Anarkistit k?ytt?v?t taistelukeinoinaan yksityisi? henkil?it? kohtaan t?hd?ttyj? v?kivallantekoja, mutta sit? ei sosialidemokratia hyv?ksy. Se ei terrorismin tavoin tyydy pahan palottelemiseen, vaan se t?ht?? voimansa pahaan kokonaisuudessaan. Anarkistisiin tekoihin muuten lasketaan sellaisiakin tekoja, jotka eiv?t todellisuudessa sit? ole. Toisinaan -- kuluneen vuosikymmenen alkupuolella hyvinkin usein -- tapahtui tekoja, joita ei voida laskea edes t?ysin kehittyneen anarkismin ty?ksi. Niit? oli ja on viel? nytkin joitakuita, sek? aivan tavallisia konnant?it?, ett? my?skin tekoja, joita tehd??n itsepuolustuksena ??rimm?iseen kurjuuteen jouduttuina, niinkuin esimerkiksi ty?nantajain murhat ja sen sellaiset. Mutta niit?k??n -- j?lkim?isi? nimitt?in -- ei sosialidemokratia voi tunnustaa omikseen, sill? ett? ne eiv?t kuulu sen ohjelmaan ja ett? vahingoittavat sit?. Yksil?murhilla ei sosialidemokratia edisty, ne synnytt?v?t vaan uusia kiristyskeinoja ja k?rsimyksi?. Mit? muuten kysymyksesi viimeiseen osaan tulee, on se itsest??n selv??. Oikeaa, teoreettiselle pohjalle kehittynytt? anarkismia -- t?ytyy tunnustaa vaikka emme sit? voikaan hyv?ksy? -- synnytt?? my?skin kehitys eli aikain olot. Kahta j?lkim?ist? synnytt??, toisissa tapauksissa tekij?ns?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 12
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.