Unelmiensa uhri | Page 3

Marja Salmela
H?n mittaili Erkki? katseellaan kiireest? kantap??h?n ja nyyk?ytti sitten p??t??n kuin osoitteeksi, ett? tutkimuksen tulos oli tyydytt?v?. ?Kyll? tulen. Mit? t?ss? pit?? tehd???
?Sinun pit?? valjastaa hevoset?, selitti Eevi, ?n?m? lapset ovat kouluun viet?v?t.?
?Mutta t?ss? on joukkoa ainakin kaksiin rattaisiin??
?Ne vied??n vaunuissa, etk? sin? ymm?rr?. Ne ovat oikein hienojen herrasv?kien lapsia.?
Heikki raapaisi korvallistaan. ?Kyll? kai ne kuitenkin vastam?ess? k?velev?t. Ei ne hevoset muuten n?in kuumalla jaksa!?
Eevi ei t?t? huomautusta kuullut. H?n oli par'aikaa toimittamassa helli? hyv?stej? nukkeperheiss? ja saatuaan t?m?n tehdyksi huomasi Maijan, joka tuli aitasta. Varmaan oli h?nell? jotain hyv?? muassaan.
?Odotahan v?h?n, Erkki.? Eevi hyp?hti ketter?sti maahan ja suuntasi matkansa keitti?t? kohden.
Kun Heikki huomasi j??neens? kahden Erkin kanssa, k?ytti h?n tilaisuutta hyv?kseen ja l?heni. ?K?ytk? sin? koulua?? H?n seisoi hajas??rin ja kysyv?n? Erkin edess?.
?Syksyll? pit?? minun l?hte? lyseoon. Min? tulen toiselle luokalle. Olen lukenut t??ll? kotona.?
?Onko se sinusta ik?v????
?On, pojat ovat niin vallattomia, ja minulle tulee ik?v? ?iti?.?
?Oh?, Heikki teki keikahduksen kantap??ll??n. ?Siit? min? en v?litt?isi, kunhan vain saisin lukea.?
?Etk? sin? sitten voi p??st? kouluun? Miss? sin? asut??
?Kaukana. T?ss? on paljon, paljon pit?ji? v?lill?, mutta t?ti tahtoi minua t?nne kes?ksi.?
?Eik? t?tisi pane sinua kouluun??
?Ei voi. Mutta kyll? is? panee, jahka s??styy rahaa. Ja min? s??st?n itsekin. Rovasti lupasi minulle semmoisia lyseolaisten kirjoja, sent?hden min? rupesin juoksupojaksi h?nelle.?
Samassa palasi Eevi kantaen toisessa k?dess??n lautasta, t?ynn? marjahilloa ja sokurileivoksia, toisessa kermakuppia.
?Nyt pid?mme kestej?, kun lapset ovat l?hteneet kouluun.? H?n asettui juhlallisena koivun juurelle. ?Tule viereeni, Erkki!? -- Heikille ojensi h?n sokurileivoksen. Erkki tuli, pisti muutaman kerran hilloa suuhunsa ja ojensi sitten lusikan Heikille. ?Sy? sin? nyt. Min? en enemp?? tahdo.?
Heikki katsoi Erkkiin. Tuo se vasta poika oli! Kun olisi Heikki p??ssyt heille juoksupojaksi, olisi ehken saanut lukeakin Erkin kanssa!
?Leikit??n nyt jotain muuta?, ehdotti Eevi nousten yl?s m?tt??lt? ja pudistaen muruset esiliinastansa. ?Tule puutarhaan, Erkki!?
?Ent? Heikki??
?Huudetaan sitten Heikki?, kun h?n ensin on vienyt lapset kouluun.
?No, vaikka niinkin?, ja Heikki hypp?si kivelle valmiina aukaisemaan kirjansa, kohta kun toiset olivat menneet.
Erkki ja Eevi l?ksiv?t puutarhaan, tutkistelivat ensin paljonko oli kukkia mansikkamaassa, poimivat rannalta lemmikkej? ja asettuivat viimein suurelle kivelle aivan l?helle vedenrajaa.
?Ihmiset sanovat, ett? aika kuluu kuin virta? tuumaili Erkki miettiv?sti. ?Ei se minusta kuitenkaan mene niin pian.?
?Ei minustakaan.? Eevi oikaisihe melkein loukkautuneena. ?Me olemme jo niin monta monta vuotta yhdess? leikkineet, emmek? viel? ole tulleet t??n suuremmiksi.?
?Ehk? se menee, kun tulen kouluun.?
?Niin, mutta minunhan t?ytyy j??d? t?nne.? Eevi pani p??ns? kallelleen ja oli surkean n?k?inen. Sitten lis?si h?n selitellen ja puoleksi ylpeillen: ?kun ei ole muita lapsia, tulisi is?lle ja ?idille minua kovin ik?v?, jos min? l?htisin. Mutta min? saan koti-opettajattaren ja lopuksi l?hden viel? Helsinkiin oppimaan oikein hienoksi neidiksi.? H?n silitteli tyytyv?isen? puhdasta esiliinaansa.
?Silloin olen min? ehk? ylioppilas.?
?Niin, sin? olet ylioppilas, ja min? hieno neiti!? Eevi taputti ihastuneena k?si??n. ?Mutta?, lis?si h?n miettiv?sti, ?tuletkohan sin? Erkki silloinkin minua katsomaan ja muistatko viel???
?Kyll?h?n min? sinua muistan, ja muistan mets??, virtaa ja t?t? kaunista, kohisevaa koskeanne.? Erkin katse harhaili kauas avaruuteen.
Silloin kuului Maijan ??ni. ?Lapset hoi, joutukaa!?
Hevoset seisoivat jo portaiden edustalla, ja tohtorin v?ki teki l?ht??.

II.
Kes? l?heni loppuansa, ja Erkin oli valmistauduttava kouluun. ?iti pani kaikki tavarat kuntoon, toi ne h?nen huoneeseensa ja antoi sitten h?nen itsens? j?rjest?? ne matkakoppaan. Mutta kun ?iti oli huoneesta l?htenyt, heitt?ytyi Erkki polvilleen, painoi p??ns? kopan kantta vastaan ja itki. Vasta kun l?heisest? huoneesta kuului askeleita, hyp?hti h?n pystyyn, kuivasi kyyneleet poskiltaan ja pujahti ulos.
H?n kulki hiljalleen rantaa kohti, ty?nsi sinivalkean, pienen venheens? vesille ja souti kotilahdelman poikki. T??ll? oli h?n ollut onkimassa, -- t?ss? uinut, -- t?ss? uittanut hevosia. Joka paikalla oli muistonsa, ja niille oli hyv?stej? heitett?v? kuin lapsuuden yst?ville ainakin.
Palattuaan rantaan veti Erkki venheen maalle, lukitsi sen yhdess? airojen kanssa rannalla olevaan teljeeseen ja pisti avaimen taskuunsa. -- Sitten meni h?n hevoshakaan, kapusi yli aidan, otti leip?? taskustansa ja oli pian kaikkien hevosten ymp?r?im?n?. H?n taputti niit? jokaista, puheli niille ja sy?tteli leip??.
Mutta kun h?nen piti menn?, saattoi Polle h?nt? ver?j?lle asti. Silloin otti Erkki Pollea kaulasta, ja t?m? hirnua h?r?tti yst?v?llisesti p?rist?en sieramiaan.
?Polle?, Erkki nieli itkuaan, ?Polle, min? tulen takaisin kev??ll?.?
Se oli kummankin ainoa lohdutus.
Kun Erkki tuli sis??n, oli ?iti laittanut voileipi? ja maitoa valmiiksi ja vienyt Erkin huoneeseen. H?n tiesi, ettei Erkki nyt mielell??n tapaisi toisia. Is? lueskeli sanomalehti?, ja Helmi-sisko, tyyni, tasainen 18-vuotias -- aivan toisenlainen kuin Erkki -- askarteli keitti?ss?. ?iti otti k?sity?ns? ja istuutui Erkin viereen. H?nell? oli viel? paljon puhelemista pojallensa.
??iti, kyll? min? kirjoitan sinulle ahkeraan?, sanoi Erkki miehekk??sti. H?n tiesi, ett? ?idill? oli ainakin yht? ik?v? kuin h?nell? itsell??n.
?Kiitos siit?! Sinun kirjeesi tulevatkin olemaan paras iloni. Muista vaan kertoa kaikesta, ik?vist?si yht? hyvin kuin iloistasi.?
Erkki nyyk?ytti p??t??n.
?Luvuistasi tied?n sinun kyll? huolehtivan, mutta koeta my?skin tottua tovereihin. Ole aina yst?v?llinen ja iloinen ja auta heit? kaikessa, joka ei vain ole pahaa.?
Erkki pureskeli voileip??ns? ja oli hetken ??neti. Sitten loi h?n suuret, miettiv?t silm?ns? ?itiin ja sanoi hiljaa: ??iti, min? tahdon koettaa.?
Mutta viel? monta tuntia my?hemmin, kun jo oli pilkkosen pime?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 44
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.