Tuomio | Page 2

jonakin kauniina p?iv?n? ammutaan. Ja sittenh?n on kaikki hyvin! Oikeus riemuitsee, ja pahuus on saanut ansaitun palkkansa.
ROUVA LINDH. Kuinka sin? voit, Edvard?
LINDH. Sittenh?n olisin min?kin marttyyri, sitten teht?isiin minustakin kansallinen pyhimys.
ROUVA LINDH. Edvard, lakkaa nyt jo...
LINDH. Ottaen taas kirjeen. T?m? on kai olevinaan ?viimeinen varoitus?: ?Poistu tai kuole?. Se saapuu jo kolmannen kerran ja joka kerta yh? suuremmilla kirjaimilla.
ROUVA LINDH. Eik? sinulla ole aavistustakaan siit?, kenelt? se on?
LINDH. Ei, mutta se kai saadaan aikanaan tiet??--saat ainakin sin?.
ROUVA LINDH. En todella ymm?rr?, kuinka sin? viitsit ja voit. Mit? hauskuutta voi sinulle tuottaa tuommoinen?
LINDH. Hetken kuluttua. Olet saanut kirjeen.
ROUVA LINDH. Kaarlo on muuttanut nimens?.
LINDH. Miksi minulla nyt on kunnia kutsua poikaani--jos tiemme joskus viel? sattuisivat yhteen?
ROUVA LINDH. Olisi h?n voinut olla sen tekem?tt?.
LINDH. Se oli kuitenkin turvallisinta. Tarvitaan hiukan rohkeutta t?t? nyky? kantaa Lindhin nime?. On yh? availlut kirjeit? ja ristisiteit?. T??ll? on lis?? samaa sorttia. Urheaa v?ke?, toden totta, nuo perustuslailliset: nimett?mi? uhkauskirjeit?, nimett?mi? haukkumakirjoituksia maanalaisissa sanomalehdiss?. ?Petturi!?-- ?Roisto!?--?Edvard Andreijevitsch!?--?Veljesi veri huutaa!? ... ja niin edesp?in, ja niin edesp?in...
Avaa kuoren, josta tulee esille ?Vapaat sanat?. Silm?ilee niit? ja lukee otsakirjoituksia.
?Ep?laillinen kuvern??ri Lindh ja kutsunnat? ... ?Titulus Lindh ja kuntien sakot?... Heitt?? lehden p?yd?lle.
Sen nyt viel? voi k?sitt??, etteiv?t t?k?l?iset sissit ja sala-ampujat pane puumerkki? nuoliinsa, mutta se minua lievimmin sanoen kummastuttaa, ett? nuo vapaat, hyv?ss? turvassa olevat merentakaiset kyn?niekat, joita ei mik??n vaara uhkaa, eiv?t rohkene, jotakin poikkeusta lukuunottamatta, esiinty? omilla nimill??n. Mit? heid?n tarvitsee pel?t?? Ovathan he hyv?ss? turvassa ?iti Svean l?mpim?ss?, suojaavassa syliss?.
ROUVA LINDH. Selin, toisella puolella huonetta, teep?yd?n ??ress?. Eiv?t he kaikki ole siell?.
LINDH Sanoitko jotakin?
ROUVA LINDH. En juuri mit??n.
LINDH. Kunnia, maine, marttyyrikeh?, samalla kun el?v?t niin hyvin kuin ennenkin Suomen kansan heille ker??mill? varoilla.
ROUVA LINDH. K??nn?ht?en. Niill?, jotka eiv?t ole maasta karkoitettujen hyv?ksi mit??n antaneet, ei my?sk??n ole oikeutta vaatia heit? niist? tilille.
LINDH. En min? ole vaatinutkaan ket??n tilille. Sit? paitsi ei meilt? ole pyydettyk??n mit??n, eiv?tk? meid?n rahamme olisi kai kelvanneetkaan.-- Ja kuitenkin, kuka t?ss? lopulta lienee se, joka on eniten antanut ja eniten uhrannut.--Vai niin, Tiltakin on j?tt?nyt sis??n eronhakemuksensa. Pyyt??k? h?n my?skin elinkautista el?kett??
Haukottelee ja nauraa hermostuneesti.
ROUVA LINDH. Sin? olet taas nukkunut huonosti.
LINDH. En voi sanoa, ett? olisin nukkunut huonosti--sill? en ole nukkunut ollenkaan.
ROUVA LINDH. Puhjeten. En min?k??n ole nukkunut, en yht? rauhallista, painajaisetonta y?t?, sitten kun heid?t vietiin.
LINDH. On koko ajan ollut hermostuneessa, pinnistetyss? tilassa, kiivastuen, heitt?en paperit p?yt??n ja mennen k?det ojennettuina rouvansa eteen. Mutta enh?n min? h?nt? karkoittanut! Kuinka monta kertaa t?ytyy minun sanoa, _etten min? h?nt? karkoittanut_!
ROUVA LINDH. Mutta et my?sk??n tehnyt mit??n sen est?miseksi.
LINDH. Ja mit? olisin min?, virkkaatekev?n? kuvern??rin? toimiva l??ninsihteeri, voinut tehd? asiassa, johon tuli k?sky korkeimmasta paikasta? Mit? olisi mik??n auttanut? Asia oli sit? arkaluontoisempi, kun se koski omaa velje?ni. K??ntyen pois ja mennen takaisin p?yt?ns? ??reen. Onhan sit? paitsi j?lest?p?in n?hty, mit? tuloksia on ollut tekemisist? ja v?litt?misist?. H?n yht? v?h?n kuin muut karkoitetut ei voi ajatellakaan kotiintuloaan niin kauan kuin ei suostu edes--ilmoittamaan haluavansa p??st?. Onhan suorastaan j?rjet?nt?, naurettavaa pinnist?? passiivisen vastarintansa periaatteet aina siihen, ett? katsotaan alistumiseksi k?ytt?? hyv?kseen oikeutta l?hte? Ruotsiin, silloin kun se sallitaan--ja ett? suorastaan pakottamalla pakotetaan viranomaisia vastoin heid?n tahtoaan viem??n Ven?j?lle--mit? sellaisen hyv?ksi voi kukaan tehd??
ROUVA LINDH. Jos emme olisi voineetkaan muuta tehd?, niin olisimme ainakin voineet olla vastaanottamatta t?t? virkaa--juuri kohta sen j?lkeen.
LINDH. Kiivastuen. ?Me ... me...? Miksi sin? aina puhut ?meist??? Min?h?n t?ss? olen syyp??, syntipukki, sin?h?n olet viaton kaikkeen, puhdas niinkuin pulmunen lumella. Vapaa kaikesta, vapaa l?htem??nkin, j?tt?m??n eronhakemuksesi--niinkuin Tilta.
ROUVA LINDH. Tyynesti. Sin?h?n tied?t, etten kaikesta huolimatta voi enk? tahdo sinua j?tt??.
LINDH. Kohauttaa olkap?it??n. No niin.
Hetken ??nett?myys.
ROUVA LINDH. T?n??n on kulunut vuosi siit?, kun heid?t vietiin.
LINDH. Ei ?kun vietiin?, vaan ?kun heid?n itsens? teki mieli menn??. Ei heit? olisi viety, jos olisivat tehneet niinkuin muutkin ja menneet maanpakoon. Mutta Hanna von Falckin t?ytyi tietysti olla jotakin aivan erikoisempaa kuin kaikki muut. H?nen miehens? ei sopinut ?alistua? edes senk??n vertaa kuin jonkun ?von sen? tai ?von sen? ja l?hte? heid?n kanssaan Ruotsiin. H?nen t?ytyi Vjatkaan! Se oli uljaampaa, komeampaa.
ROUVA LINDH. Keskell? y?t? tultiin h?net ottamaan, santarmien v?liss? raastettiin tuo keuhkotautinen mies vuoteestaan ja vietiin asemalle ja pantiin puolikylm??n vaunuun kolmenkymmenen asteen pakkasessa--juuri niinkuin nyt. Ja millaista mahtoi olla sitten rajan takana, perill?...
LINDH. Raastaa tukkaansa. T?m? el?m? on helvetti?! Jos sinulla ei heti aamulla ole minulle mit??n muuta sanottavaa ... j?t? minut rauhaan! Min? pyyd?n, min? en voi en?? mit??n siihen ... mik? on tapahtunut, se on tapahtunut.
Pitk? ??nett?myys.
ROUVA LINDH. Etk? ota teet??
LINDH. En ... tai annahan.
Juovat toinen toisessa p??ss? p?yt??. ??nett?myys.
LINDH. On koettanut rauhoittua ja sytytt?nyt sikarin. Sin? sanot, ettei ole mit??n tehty. Min? voin kuitenkin ilmoittaa, ett? on tehty paljonkin, enemm?n kuin _meilt?_ koskaan olisi voitu vaatia. On pantu liikkeelle kaikki voimat, mit? suinkin on voitu panna. Johtajat Helsingiss?, samat miehet, joiden ikkunoita on s?rjetty ja seini? tahrattu, joita on parjattu ja h?v?isty konniksi ja is?nmaan pettureiksi, ovat k?ytt?neet viimeisen vaikutusvaltansa lievent??kseen vanhan yst?v?ns? kohtaloa.