Titus Andronicus, by William Shakespeare
The Project Gutenberg EBook of Titus Andronicus, by William Shakespeare This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Titus Andronicus
Author: William Shakespeare
Translator: Paavo Cajander
Release Date: April 16, 2007 [EBook #21100]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TITUS ANDRONICUS ***
Produced by Tapio Riikonen
TITUS ANDRONICUS
Kirj.
William Shakespeare
Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1912.
N?ytelm?n henkil?t:
SATURNINUS, viimeisen Rooman keisarin poika, sittemmin keisari. BASSIANUS, h?nen veljens?, Lavinian kanssa kihloissa. TITUS ANDRONICUS, roomalainen ylimys, p??llikk? sodassa gootteja vastaan. MARCUS ANDRONICUS, kansantribuuni, Tituksen veli. LUCIUS, | QVINTUS, | Titus Andronicuksen poikia. MARTIUS, | MUCIUS, | Nuori LUCIUS, Luciuksen poika. PUBLIUS, Marcus Andronicuksen poika. AEMILIUS, roomalainen ylimys. ALARBUS, | DEMETRIUS, | Tamoran pojat CHIRON, | AARON, maurilainen, Tamoran rakastaja. Sotap??llikk?. Tribuuni. Sanansaattaja. Talonpoika. Goottilaisia ja roomalaisia. TAMORA, goottein kuningatar. LAVINIA, Titus Andronicuksen tyt?r. Lapsenhoitaja, ja musta lapsi.
Senaattoreja, tribuuneja, oikeudenpalvelijoita, sotureita ja seuralaisia.
Tapahtumapaikkana Rooma ja sen l?hiseudut.
ENSIMM?INEN N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Rooma. Kapitolin edusta.
(Andronicus-suvun hauta n?kyviss?. Ylemp?n? esiintyv?t tribuunit ja senaattorit, alempana toisella sivulla Saturninus seuralaisineen, toisella Bassianus seuralaisineen.)
SATURNINUS. Patriisit jalot, oikeuteni tukeet, Aseilla asiaani ajakaa; Te, kansalaiset, rakkaat toverini, Perint??ni miekoin puolustakaa. Sen vanhin poika olen, jota viimeks Somisti Rooman valtadiadeema. Is?ni arvon tahdon omistaa; Ei sortaa esikoisuuttani saa.
BASSIANUS. Toverit, suosijani, Rooman miehet, Caesarin poikaan, Bassianukseen, Jos mieltynyt on Rooman valtasilm?, Tie Kapitoliin sulkekaa ja ?lk?? H?pe?n l?hesty? salliko Sit' istuinta, jok' oikeuden, hyveen, Jalouden, kohtuuden on pyh?kk?, Vaan vaali suokoon voiton ansiolle; Ajakaa vaalin vapautta, miehet.
(Marcus Andronicus astuu esiin, kruunu k?dess?.)
MARCUS. Te, prinssit, jotka yst?vin ja lahkoin Tapaatte kruunua ja valtaa, tietk??, Ett' yksimielisesti Rooman kansa, Jot' edustamme me, nyt vaalin kautta On Rooman keisariksi m??r?nnyt Andronicuksen, joka Pius-nimen Sai suurist' ansioistaan Roomaa kohtaan. Niin kelpo miest?, oivaa sotilasta Ei ole toista t?ss? kaupungissa. Senaatti h?net kutsunut on kotiin Sodista ankarista goottein maalta. H?n, vihollisten kauhu, poikineen Tuon sotaisan ja vahvan kansan voitti. On asiaamme vuotta kymmenen H?n puoltanut ja miekoin lannistanut Vihollis-uhkaa. Viidesti h?n Roomaan Palasi haavoissaan ja poikans' uljaat Toi tantereelta kotiin kirstuissa. Nyt vihdoin voitonmerkein ahdattuna Palajaa Roomaan taas Andronicus, Kehuttu Titus, aseloistossaan. Siis pyyd?mme -- sen miehen kunniaksi, Jonk' aimo j?lkel?isen saavan suotte, Ja senaatin ja Kapitolin nimeen, Joit' arvon kunnioittaa tahdotte -- Eritk??, hajoittakaa seurueenne! Pois v?kivalta! N?yr?? rauhan tiet? Siivosti esiintuokaa ansionne.
SATURNINUS. Tribuunin kaunis puhe suostuttaa.
BASSIANUS. Marcus Andronicus, niin suoruuteesi Ja totuuteesi luotan, niin sua hellin Ja omaisias, niin on mulle rakas Sun jalo veljes Titus poikineen Ja h?n, joss' aatokseni kaikki el??, Lavinia armas, Rooman kaunistus, Ett' yst?v?ni kaikki kotiin p??st?n Ja onneni kansansuosin vaakaan Ma punnittavaks asiani heit?n.
(Bassianuksen seuralaiset menev?t.)
SATURNINUS. Te yst?v?t, te oikeuteni tukeet, Nyt kiitt?in teid?t kotiin lasken kaikki, Ja maani suopeuteen ja suosioon Ma itseni ja asiani heit?n. (Saturninuksen seuralaiset menev?t.) Niin ole, Rooma, hyv?nsuopa sin?, Kuin sinuun luottava ja harras min?. Avatkaa portit minun sis??n menn?.
BASSIANUS. Niinik??n minun, halvan kilpaajan.
(Menev?t yl?s Kapituliin.)
Toinen kohtaus.
Sama paikka.
(Er?s p??llikk? tulee.)
P??LLIKK?. Tie auki! Sankari Andronicus, Hyveiden turva, Rooman uljain urho, Sodissa kaikiss' aina voittoisa, Palannut onnell' on ja kunnialla Seuduilta, miss? miekoin ahdisti Ja alleen voitti Rooman viholliset.
(Torvien ja rumpujen soidessa tulevat Martius ja Mucius; heid?n j?ljess??n kaksi miest?, jotka kantavat mustalla vaatteella peitetty? ruumiinarkkua; sitten Qvintus ja Lucius. Heid?n j?lkeens? Titus Andronicus; sitten Tamora, Alarbus, Demetrius, Chiron, Aaron ja muita gootteja vankeina; sotureita ja kansaa. Kantajat laskevat arkun maahan ja Titus puhuu.)
TITUS. Sua tervehdin, Surupuvussasi voittorikas Rooma! Kuin laiva, purettuaan tavaransa, Taas kalleuksineen palaa satamaan, Miss' ensin nosti ankkurin, niin tulee Andronicuskin laakeroituna Ja maataan tervehtelee kyynelin, Ilokyynelin, taas Rooman n?hdess??n. Zeus, Kapitolin suojelija suuri, Luo pyhiin menoihimme armon katse! Viidest?kolmatt' urho-pojasta -- Puolt' enemp?? ei Priamuksell' ollut -- On t?ss? j??nn?s, el?v? ja kuollut. Palkitkoon Rooma lemmell' eloon j??neet, Ja niille, jotka nyt vien viimelepoon, Se haudan suokoon esi-is?in viereen. T?ss' suovat gootit levon miekalleni. Omistas huoletonna, julma Titus, Viel' annatko sa poikas hautaamatta Kamalaa Styxin rantaa harhailla? -- Nuo veljein viereen viek??! -- (Hautaholvi avataan.) Toisianne Nyt vaiti tervehtik?? kuolleen tapaan! Levossa maatkaa, is?nmaanne uhrit! -- Oi, sin?, ilojeni pyh? piilo, Avujen, aateluuden kallis s?ily, Kuin monta poikaa multa k?tketk??n, Joit' is? ei n?e en?? ik?n??n!
LUCIUS. Suo meille uljain goottilainen vanki, Sen ett? silvomme ja roviolla Ad manes fratrum lihat uhraamme T??n tyrm?n eess?, miss' on veljein luut, Niin ett? haamut leppym?tt?m?t Maan p??ll' ei kummittelis hirmuksemme.
TITUS. Ylevin n?ist? viek??: vanhin poika Tuon onnettoman kuningattaren.
TAMORA. Seis, roomalaiset veljet! -- Armon herra, Voittoisa Titus, s??li kyyneleit?, Emon kyyneleit? pojan puolesta! Jos sinun poikas oli kalliit sulle, Mun poikani on yht? kallis mulle. Siin' eik? kyll?, ett? vankeina Toit meid?t Roomaan ikeen-alaisina Paluutas, voittomatkaas ylent?m??n? Kadulla viel? poikaniko tapat, Siks ett? sankarina maataan puolsi? Sun poikasi jos oikeus oli maataan Ja kuningastaan puoltaa, niin my?s minun. Oi, Titus, hautaas ?l? verin
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.