Tien ohesta tempomia | Page 5

suulliseen k?yt?nt??n. H?n kyll? vakavasti koetti oppia ruotsiakin, mutta se oli niin merkillist?, ett? h?nen kielens? aina k??nn?hti puhumaan sellaista Kuopion takana kehittynytt? ruotsia, joka, kuten tunnettu, hiukkasen eroaa esim. Tukholman ruotsista. Nuo syyt kaikki vaikuttivat sen ett? Lienu innokkaasti harrasti kansallisuutta. Ihmisen pit?isi aina antaa olosuhteiden m??r?t? harrastuksiaan, eik? ruveta omin p?in puskemaan sinne t?nne, niin kaikki k?visi hyvin, kuten Lienu Oksasellekin.
Kun Lienu esim. lausui runon Savon murteella tai piti jatkoopiston konventissa "puhheen is?nmoalle", niin se oli siin? m??rin kansallista, ett? kenen tahansa saattoi k?yd? kateiksi.
Is?nmaallis-kansallista harrastusta seurasi luonnollisena liitteen? raittiusharrastus esitelmineen, teeiltamineen, paketti-iltoineen y. m., y. m.
Mutta kaikki harrastukset k?yv?t ajan pitk??n yksitoikkoisiksi, ellei hanki niiss? tarpeellista vaihtelua. Nainen, jonka sallimus on m??r?nnyt kehittym??n etev?ksi, vaatii monipuolisempaa ty?t?, laajempia n?k?aloja.
Ensi aluksi Lienu p??tti ruveta harrastamaan lastenkasvatuksen parantamista ja piti siin? tarkoituksessa sarjan esitelmi? kansankodissa, siten tarkoin seuraten luonnon viisasta j?rjestelm??, joka on s??t?nyt, ett? kaikki lastenkasvatusesitelm?t ovat etevien lapsettomien naisten hoitoon j?tett?v?t. Vai onko joku ehk? kuullut jonkun ?idin pit?v?n esitelm?? lastenkasvatuksesta? Ei ikin?. Tuskin he kykenev?t lapsiaan kasvattamaankaan, viel? sitten esitelmi? pit?m??n. Ty?n jako on siin? kuten muuallakin maailmassa ainoa oikea. Toiset synnytt?v?t lapsia ja hoitavat niit?. Toiset synnytt?v?t teoriioja lapsista ja kehitt?v?t niit?.
Kun Lienun esitelm?sarja loppui, h?n perusti lastenkasvatusyhdistyksen, hankki sille valtioavun ja tuli itse yksimielisesti valituksi sen ensim?iseksi kunniaj?seneksi sek? rupesi sitten harrastamaan muita aatteita.
H?n p??tti ensi aluksi uhrata koko el?m?ns? naisasialle. Siksi h?n leikkuutti tukkansa lyhyeksi, halveksi kaikkia miehi? ja ryhtyi suorittamaan ylioppilastutkintoa. Mutta se matematiikka rupesi niin pahasti kangertelemaan. Ja kun h?n tarkkaan mietti asiata, niin olihan sulaa hulluutta uhrata kallista aikaa tuollaisen mit?tt?m?n tutkinnon suorittamiseen, kun h?nell? itse asiassa jo oli paljoa suuremmat tiedot kuin siihen vaaditaan. Paljoa parempi oli tietysti heti suorittaa nelj? laudaturia ja yksi cum laude sek? pyyt?? dispanssi ylioppilastutkinnosta ja tulla suoraa p??t? maisteriksi.
Niin h?n p??tti tehd?kin ja rupesi siin? tarkoituksessa kuuntelemaan luentoja yliopistossa.
Mutta senh?n koko maailma tiet??, ett? professorit meid?n yliopistossa ovat niin omituisia. Vaativat kaikenlaisia detaljitietoja sen sijaan ett? heid?n tietysti pit?isi tyyty? siihen, ett? nuoret tiedemies-alut osaavat tuollaisia ylimalkaisia yleiskatsauksia ja johtavia aatteita. Se on suorastaan intelligenssin ja luontaisen orginaliteetin surmaamista tuo laudaturien lukeminen t??ll? meill?.
Sen huomasi Lienu Oksanen sangen pian ja k?sitti, kuinka lievimmin sanoen mielet?nt? olisi ruveta t??ll? meid?n yliopistossa tutkintoja jauhamaan. Monta vertaa viisaampaa oli tietysti menn? jonnekin ulkomaille, jossa ei olla niin ahdasmielisi?, ja tulla suorastaan tohtoriksi. Siihen menisi vuosi, tai korkeintaan puolitoista.
Sitten voisi aina nimikortteihinsa painattaa D:r Phil. nimen j?lkeen. Se olisi toista kuin ylioppilaslakki ja laakeriseppele! Ja paitsi sit?, jos is?nmaalliselta kannalta katsoi asiata, niin se oli suorastaan h?nen velvollisuutensa menetell? siten. Suomi on niin k?yh? maa, ett? sill? todellakaan ei ole varaa k?tke? kynttil?it??n vakan alle, vaan niiden on sallittava loistaa niin kirkkaasti kuin suinkin.
Kaikista noista syist? Lienu piti velvollisuutenaan l?hte? ulkomaille. Ja h?n l?ksi.
Puolen vuoden per?st? h?n palasi, ja h?nen nimikorteissaan oli Lienu Oksanen, D:r Phil. Helsingfors, Finlande. Siit? p??tt?en h?n oli tohtori. Ja miks'ei olisi ollut? P??see sit? Amerikassa tohtoriksi kuudessa viikossakin, jos on oikein etev?. Ja siit? l?htien h?n on ollut l?hinn? t?rkein henkil? Helsingiss?. T?rkein on tietysti h?nen henkinen kaksoisveljens?, jonka toimena on "edustaminen" kaikissa juhlallisimmissa tilaisuuksissa.
Minun mielest?ni nuo molemmat olisivat voineet menn? naimisiin, mutta niin ei k?ynyt. Seh?n on tunnettu, ett? etevien miesten rouvat tavallisesti ovat hiukan niin ja n?in, mit? etevyyteen tulee, ja se se kai oli syyn? siihen, ett? tuo mainittu miehinen edustaja ei tullut ajatelleeksi Lienua, vaan valitsi toisen.
Mutta Lienu valitsi my?skin toisen. Tapahtui nimitt?in niin, ett? kun tohtori Lienu Oksanen t?ytti 40 vuotta, h?n innostui ja kirjoitti kirjan sek? piti esitelmi? siit? kuinka rakkaus, erootillinen rakkaus, kumminkin on el?m?n keskipisteen?, ja selitti ett? ainakin naisille se "suuri rakkaus" useimmiten tulee vasta sitten, kun he ovat 40 vuotta t?ytt?neet.
Tuollaista esitelm?? kuunteli kerran vasta tullut ylioppilas Mikko Pitk?nen, ja eih?n se ollut ihme, ett? h?n siit? ihastui iki hyviksi ja sai vamman syd?meens?. Vuoden verran h?n suri nuoruuttaan, joka esti h?nt? uskaltamasta suoraan lausua syd?mens? hehkun Lienu tohtorille, mutta h?n seurasi uskollisesti koko ajan ihannettaan totellen h?nen pienimpi? viittauksiaankin. Ja tohtori heltyi h?nen uskollisuudestaan, otti vuoden lopulla h?net omakseen ja painatti nimikortteihinsa "Lienu, Oksanen-Pitk?nen, D:r Phil."
Nyt oli viimeinen rauhallinen satama saavutettu. Tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen tunsi, ett? h?n nyt saattoi lev?t? laakereillaan ja harrastaa suurella varmuudella mit? ikin? h?n tahtoi, sill? h?nen asemansa oli t?ysin vakaantunut. Ei koko Suomessa en?? ole ainoatakaan, joka ei my?nt?isi, ett? tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen on etev? nainen.

KUINKA H?NEST? TULI KIRJAILIJA
Koko maailma moittii Alma rouvaa ja kiitt?? h?nen miest??n, tunnettua kirjailijaa Heikki Soinia. Ja kumminkin on asian laita se, ett? Heikki Soini ei ikin? olisi, tullut siksi, mik? h?n nyt on, ellei h?nell? olisi ollut rouvana juuri Alma rouva. Josta syyst? meid?n siis tulisi olla kiitollisia Alma rouvalle eik? moittia h?nt?.
Onhan se totta ett? Alma rouva on tavallista typer?mpi ja keskinkertaista pintapuolisempi, ja eih?n sit? voi kielt??, ett? h?n on, suoraan sanoen, hiukan raaka, mutta se ei ollenkaan