Tien ohesta tempomia | Page 4

Lienu Oksanen-Pitk?nen tunnetulla taidollaan tulee lausumaan oman sepitt?m?ns? "Hymnin taiteille". -- Sit? ennen olin jo monta monituista kertaa n?hnyt sanomalehdiss?, kuinka tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen oli "harvinaisella kyvyll??n" pit?nyt puheen siin? ja siin? juhlassa, tai "kiitett?v?ll? innolla" ruvennut puuhaamaan sit? tai sit? hyv?? asiata. Mutta joka ikinen kerta oli sattunut niin hullusti, ett? min? en ollut l?sn? noissa tilaisuuksissa, enk? siis koskaan ollut n?hnyt tohtori Lienu Oksasta-Pitk?st?, jota kohtaan ihailuni oli p?iv? p?iv?lt? kasvamassa.
Uteliaisuuteni kasvoi samassa m??r?ss?, enk? mitenk??n ilennyt n?ytt?? tiet?m?tt?myytt?ni, kysym?ll? kuka on tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen, sill? tiesin varsin hyvin ett? Helsingiss? ei saa olla tiet?m?t?n tuommoisista asioista.
Enin minua vaivasi se kysymys: Onko tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen mies vai nainen? Lienu nimi n?ytti viittaavan siihen suuntaan, ett? h?n oli nainen, mutta min? tunnen kaksi Aino nimist? miest? ja yhden Lyyli nimisen ja ainakin puolikymment? Tyyne nimist?, miks'ei niit? siis voisi olla Lienu nimisi?kin miehi?? Lienuna h?n varsin hyvin saattoi olla kumpi tahansa. Tuo kaksoisnimi Oksanen-Pitk?nen my?skin ensin pani minut arvelemaan, ett? se ehk? oli joku rouva, omaa sukua Oksanen ja naimisissa Pitk?sen kanssa. Tiesin ett? suurilla naisilla on tapana s?ilytt?? molemmat nimet. Mutta sitten muistin Wetterhoff-Aspin ja ymm?rsin ett? suurilla miehill?kin oli sama tapa. Kaksoisnimi ei siis antanut mit??n ohjetta minulle.
Kun n?in ett? h?n oli pit?nyt esitelm?n lastenhoidosta l??ketieteen uusimpien tutkimusten mukaan, p??tin ett? h?n oli l??ketieteen tohtori. Semmoisena h?n my?skin saattoi olla yht? hyvin nainen kuin mies.
Mutta kun sitten huomasin ett? h?n kirjoitti kirjoja raittiudesta Raamatun valossa, selvisi minulle, ett? h?n olikin teoloogi ja varmaan mies.
Uteliaisuuteni oli noussut korkeimmilleen, ja min? p??tin ettei mik??n este en?? saisi est?? minua omin silmin n?kem?st?, kuka tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen oli.
Otin sanomalehden k?siini ja katsoin miss? tohtori Lienu sin? iltana esiintyi. N?in ett? h?nen piti kertoa satu ylioppilastalolla kello 1/2 8.
Vilkaisin kelloani. Se oli 7. Sy?ksyin sitten suoraa p??t? ylioppilastalolle ja istauduin odottamaan. En voinut ollenkaan kuulla niit? laulu- ja soittonumeroita, jotka olivat Lienu-tohtorin esiintymisen edell?, sill? syd?meni tykki niin rajusti odotuksen kiihkossa.
Vihdoin koitti se hetki, jolloin odotettu tohtori astui estraadille. Silloin min? n?in ett? tohtori Lienu oli nainen. Paitsi sit? h?n oli harmaa, iho harmaa, silm?t harmaat, puku harmaa, sielu har-- niin, sit? min? en tietysti n?hnyt, aavistin vain. Nyt en tietysti tarkoita ett? h?n oli harmaa vanhuuttaan, p?in vastoin, h?n oli nuoruuttaan harmaa. Etev?t miehet ja naiset ovat hyvin usein nuoruuttaan harmaita, ja tohtori Lienu Oksanen-Pitk?nen oli etev?. Nuori h?n oli ep?ilem?tt? my?skin, vaikka oli mahdoton tarkoin m??r?t? h?nen ik??ns?. H?n oli n?et sit? tyyppi?, joka 18-vuotisesta 60-vuotiseksi asti n?ytt?? 30-vuotiselta.
Mutta ennen kaikkia h?n oli etev?. Sen kuulin niin usein, ett? minun oli pakko sit? uskoa. Aina kun joku puhuu tohtori Lienu Oksasesta-Pitk?sest?, sanotaan h?nest? ett? h?n on etev? nainen. Ei juuri mit??n muuta, eik? h?nest? luultavasti voi muuta sanoakaan, mutta onhan sit? siin?kin. H?n on etev?, ja sill? hyv?.
Min? tutustuin h?neen kohta persoonallisesti, ja h?mm?stykseni oli sanomaton, kun sain selville, ett? olimme oikeastaan vanhat tutut lapsuuden ajoilta, jolloin h?n Oksalan Lienuna eleli er??ss? pit?j?ss? Kuopion takana. Silloin ei kukaan tietysti voinut aavistaa, ett? h?nest? tulisi etev?. Ennemmin olisi luullut h?nest? tulevan jotain muuta, sill? h?nell? oli varsin paljon luonnonlahjoja. Ei sit? etev?ksik??n p??se aivan ilman luonnonlahjoja, vaikka se tosin on etup??ss? kohtalo, joka etevyyden m??r??.
Mutta Oksalan Lienustahan minun nyt piti puhua.
H?n eleli, kuten sanoin, Kuopion takana varakkaan talon ainoana tytt?ren?, ja koska h?net kansakoulussa huomattiin hyv?p?iseksi, p??si h?n sielt? Kuopion tytt?kouluun jatkamaan lukujaan. Siell? h?n oli koulun paras oppilas, mutta etev?ksi h?net havaittiin vasta Helsingin jatkoopistossa, jonne h?n Kuopiosta siirtyi. Vasta jatkoopistossa h?n my?skin rupesi harrastamaan.
Jokainen helsinkil?inen kyll? tiet??, mit? harrastaminen merkitsee, sill? t??ll? kaikki ihmiset harrastavat, mutta en ole varma siit?, ett? maaseutulaisten kieliaisti on yht? kehittynyt. Siit? syyst? lienee paikallaan valaista harrastamisk?sitett? parilla esimerkill?.
Jos ihminen tahtoo harrastaa jotain -- sanokaamme esim. suomalaisuutta -- niin sit? ei suinkaan ole k?sitett?v? niin, ett? h?nen itse pit?isi puhua suomea, edist?? voimiensa mukaan suomalaista taidetta, kirjallisuutta, teollisuutta y. m. Se olisi perin orjuuttavaa ja ik?v??. H?n saa kotikielekseen valita, mink? ikin? tahtoo. Eritt?in ansiokasta on, jos suomenkielen harrastaja kotikielekseen ottaa joko ranskan tai saksan tai englanninkielen, mutta noiden puutteessa kyll? ruotsinkielikin soveltuu. Tuttavapiiriss??n h?nell? tietysti ei my?sk??n ole mit??n velvollisuuksia kieleen n?hden. Eik? h?nen itsens?k??n ole pakko oppia suomea, sill? seh?n on niin perin vaikeata kielt?. P??asia on ett? h?n aina ja joka paikassa puhuu siit?, kuinka ??rett?m?n t?rke?t? ja v?ltt?m?t?nt? se on is?nmaan edulle, ett? koetetaan kaikkialla puhua suomea sek? edist?? suomalaista taidetta, kirjallisuutta, teollisuutta j. n. e. Varsinkin juhlapuheissa tulee tarkkaan teroittaa noita asioita kuulijakunnan syd?meen. Se on suomalaisuuden harrastamista.
Raittiutta voi harrastaa siten, ett? aina koettaa selvitt?? kuinka turmiollista alkoholin nautinto on muille. Se ei tietysti mitenk??n est? itse harrastajaa hyv?ss? seurassa juomasta pari lasia, vaikka tosin jonkunmoinen kohtuus on suotava. --
Mutta nyt min? taas jouduin pois Lienu Oksasesta.
Lienu harrasti erisin is?nmaallisuutta ja kansallisuutta. Se sopi niin hyvin siksi ett? h?n puhui leve?t? Savon murretta, eik? oikein osannut perehty? kirjakielen