Tapani Löfvingin seikkailut | Page 9

ik??nkuin kukon kiekumista. Kuljettuani viel? noin puoli tuntia eteenp?in n?in mets?n p??ll? kiemurtelevan pari savupatsasta. Kohta sen j?lkeen keksiv?t silm?ni hongikon rinteess? kaksi taloa.
Niin iloiseksi kuin t?m? l?yt?ni minut aluksi saattoikin, aloin kuitenkin pian empi? taloon menemist?, sill? eih?n ollut lainkaan taattua, etteiv?tk? v?et olleet liitossa rajantakaisten rosvojen kanssa. Mutta v?symykseni ratkaisi asian, sill? tunsin, etten kykenisi edemm?s kulkemaan. Niin astelin rohkeasti eteenp?in ja ty?nnyin ensimm?isen talon pirttiin.
Talonv?ki oli sis??n astuessani aamiaisella, josta min?kin kohta tervehdykset vaihdettuamme p??sin osalliseksi. Is?nn?n ja h?nen v?kens? huomasin pian rehellisiksi kuninkaan alamaisiksi, ja silloin uskalsin vapaasti kertoa y?lliset seikkailuni. He olivat kuulleet vienalaisten sissien suurella joukolla liikkuneen n?ill? seuduin ry?stelem?ss? sek? pit?v?n leiri? jossakin Hiienvaaran seutuvilla. Itse he kuitenkin olivat viel? s?ilyneet n?iden vierailulta.
Is?nn?n arvelun mukaan olin min? viime y?n? taivaltanut kokonaista kuusi penikulmaa. Eip? siis ihme, ett? jalkani tuntuivat raskailta kuin lyijyharkot ja sy?ty?ni kykenin tuskin itse?ni liikuttamaan. Kun is?nt? oli luvannut l?hett?? renkins? heti paikalla viem??n sanaa majurille Kajaaniin sek? pit?? tarkoin varalla, etteiv?t sissit odottamatta taloon p??sisi, k?mmin min? turvallisin mielin yl?s l?mpim?lle uunille, jossa kohta vaivuin sike??n uneen.
Her?sin vasta my?h??n illalla. Mit??n erinomaisempaa ei p?iv?n kuluessa ollut tapahtunut. Is?nt? oli hiiht?nyt pitk?n matkan etel?? kohti, mutta sisseist? ei ollut n?kynyt j?lke?k??n. Valvoimme is?nn?n kanssa p?revalkean ??rell? haastellen kaikenlaista t?m?n levottoman ajan tapauksista ja odotellen renki? palaavaksi. Kun oli vier?ht?nyt tunti pari sivu puolen y?n, palasi t?m? vihdoin mukanaan kaksikymment? j??k?ri?, kaksi majurin kirjuria sek? joukko renkej?, kaikki hyvin asestettuina. N?iden kanssa tuli minun kaikin mokomin etsi? rosvojen leiripaikka sek? karkoittaa heid?t seudulta.
Ensi aluksi komensin miehet levolle, jota he ankaran hiihd?nn?n j?lkeen hyvin kaipasivatkin. Itse toimitin is?nn?n kanssa vuorotellen vartijan virkaa sek? nukahdin viel? pari tuntia aamuh?m?r?ss?. Seuraava p?iv? oli toinen adventtisunnuntai, taivas oli selke? ja suksikeli parasta lajia. Haukattuamme vankan aamiaisen l?hdimme viimeisten t?htien vaalenevalla aamutaivaalla viel? pilkkiess? painaltamaan kohti etel?isell? ilmanrannalla h??m?tt?vi? lumisia vaaroja. Kun molemmista taloista l?hti miehi? mukaamme, oli meit? alun nelj?tt?kymment? henke? k?sitt?v? joukkue. Ripe?sti sujui matkamme, ja puolip?iv?auringon kirkkaasti paistaessa saavuimme siihen Hiienvaaran taloon, jossa meid?t oli sissien k?siin kavallettu.
Talossa oli muori yksin??n kotona ja s?ik?htyi pahanp?iv?isesti meid?n pirttiin ilmestyess?mme. Aluksi h?n ei ollut ollenkaan tiet?vin??n rosvojen lymypaikkaa, mutta hetken h?nt? kovisteltuamme ilmoitti h?n sen vihdoin. Se oli puolentoista penikulman p??ss? yksin?isess? Lahden talossa Hiienj?rven rannalla.
Saatuamme t?m?n t?rke?n tiedon sek? otettuamme ev?srepuistamme hiukan vahvistusta l?hdimme oitis matkaan, kulkien muorin osoitusten mukaan lounaista ilmansuuntaa kohti yli vaaraisen sel?nteen. Aurinko punoitti viel? taivaan rannalla, kun puiden v?list? n?imme allamme pienen saloj?rven ja sen vastakkaisella rannalla talon, josta kohosi pari savupatsasta korkealle ilmaan. L?hemmin tarkastellessamme huomasimme pihan avonaiset sivut suljetuiksi korkeilla hirsivarustuksilla. Keskell? pihaa paloi suuri nuotio, jonka ??ress? istuskeli joukko miehi?. Pirtin katolla seisoi vartija turkki p??ll?, ja varustuksen ulkopuolella ?rhenteli joukko koiria.
Pidimme lyhyen sotaneuvottelun. Toiset ehdottivat jakaannuttavaksi kahtia ja kierrett?v?ksi mets?n suojassa talon takapuolelle, josta sitten y?n tullen hy?k?tt?isiin yht'aikaa varustuksen kimppuun. Min? pidin kuitenkin ajan voittamiseksi parempana hy?k?t? suoraan j?rven yli. Jos rosvot olivatkin miesluvultaan vahvemmat sek? varustetussa asemassa, oli meill? sen sijaan parikymment? miest? s??nn?llist? sotav?ke? ja paremmat aseet, joten en ollenkaan ep?illyt voittavamme.
Heti merkin annettuani laskimme yhten? pyryn? rinnett? alas j?rven j??lle. Paikalla pani pirtin katolla oleva vartija toimeen h?lytyksen ja suljetussa pihassa syntyi liikett? ja melua. J?rven puoleisella sivulla olevalle hirsivallille kohosi parrakas p?? toisensa viereen.
?Kunhan nyt pysyisitte kiltisti siell? itse laittamassanne satimessa, ett? apajani tulisi niin suureksi kuin mahdollista?, ajattelin kiit?ess?ni miesteni etunen?ss? kaikin voimin rantaa kohti.
Rosvojen huomasin olevan varustettuja etup??ss? jousilla, ainoastaan joillakin heist? n?kyi olevan tuliluikkuja. Pyssynkantaman ulkopuolella pys?ytin joukkoni. Viisitoista j??k?ri? asetin rintamaan ja komensin heid?t juoksemaan sek? ampumaan hyvin t?hd?tyn yhteislaukauksen hirsivallilla odottavaan rosvojoukkoon. Seuraus oli, kuten odottaa sopikin, ett? joka ainoa rosvo katosi vallilta, paitsi viitt? kuutta miest?, jotka j?iv?t siihen kuolleina kellett?m??n. J??k?rit saivat kyll? hekin vastaansa nuoli- ja kuulasateen, mutta ainoastaan pari heist? liev?sti haavoittui.
Erotin nyt kiireesti viisi j??k?ri? ja seitsem?n muuta miest?, jotka komensin toisen kirjurin johdolla kiert?m??n talon takapuolelle sek? ottamaan vastaan viholliset, jos he l?htisiv?t varustuksestaan per?ytym??n. Kohta kun he olivat kadonneet huoneiden taa ja min? juuri j?rjestin kahtakymment? j?ljell? olevaa miest?ni p??hy?kk?ykseen, alkoi talon takaa kuulua kiivas taistelun meteli. Kuten j?ljest?p?in selvisi, oli siell? n?reik?n keskell? suuri, p?lkyist? ja havuista kyh?tty tilap?inen talli, jonne sissit olivat ker?nneet Pielisj?rven, Nurmeksen ja Sotkamon puolelta ry?stettyj? hevosia, kaikkiaan kuutisenkymment? kappaletta. Joukko sissej? oli takasolasta hy?k?nnyt tallille pelastamaan hevosia joutumasta meid?n k?siimme. Mieheni joutuivat parahiksi est?m??n heit? t?ss? aikeessaan.
Komensin joukkoni seuraamaan itse?ni ja hy?kk?sin vitkastelematta yl?s vallille. Olin j?rjest?nyt v?keni niin, ett? he kapusivat yl?s samalla hetkell?. Yl?s tultuaan pistiv?t he m??r?ykseni mukaan ensiksi ainoastaan p??ns? vallinharjan yli ja ampuivat nopeasti yhteislaukauksen pihalla tihe?n? joukkona seisoviin vihollisiin. Seuraavana tuokiona, kun rosvot viel? olivat yhteislaukauksen aiheuttaman sekasorron vallassa, heitt?ysin min? hurraata huutaen vallilta alas pihalle ja heti maahan p??sty?ni l?vistin tervetuliaisiksi muutaman rokonarpisen ja punapartaisen roikaleen, joka ei ehtinyt edes keih?st? suojakseen ojentaa. Mieheni seurasivat heti kintereill?ni, ja pistimet tanassa hy?kk?siv?t j??k?rit ep?j?rjestyksess? olevan rosvolauman