Soitto on suruista tehty | Page 3

kasvaneen:?Petolintu julma ter?skynsin?Iskee, repelee, sy? ja maistelee,?Kuni Lucullus herkkup?yd?ss??n;?Niinp? sieluain synnit polttavat?Ahnahat kuin pedot raatelevat.
PROCULA:
Sitten onnellisna, autuaana?Elin, kunnes murha-aikehista?Juutalaisten kuulin kuiskattavan.?Mutt' en tiennyt, ett? aikoisivat?Vedota sun tuomiohos t?ss?;?Enk? y?n? sin? onnetonna?Aavistanut rikosty?t? mustaa,?Herran pyh?n kiinniottamista.?Nukuin linnassamme untuvilla,?Y?hyt rauhaa henki ihanainen.?Mutta unessani ilmestyvi?Eteheni Herra k?rsiv?inen?Kruunattuna orjantappuroilla,?Ruoskittuna, vertavuotavana,?Kuni pahin rosvo surmattava.?Oi, ma kauhistuen alas vaivuin,?Mutta H?nen katsehensa hell??Kyyneleist? katsettani kohtas,?Ja H?n lempe?sti lausueli:?"Sinun kannan syntiesi kuorman."?Voi, ma tunsin tuskaa polttavinta:?T?ytyik? mun syntieni t?hden?H?nen, ihmisist? puhtahimman,?Jumalaisen k?rsi?? H?n silloin?K??nsi kasvot verta vuotavaiset?Minuhun ja rakkahasti virkkoi:?"Verein sinun sovintos on uhri,?Sinull' anteeks'antamus ja rauha."?Siit? iloitsin -- vaan tuokiossa?N?in sinun H?net tuomitsevan?Kuolemaan ja kansan raivokkahan?Ristiinnaulitsevan H?net, pyh?n.?Y?hyt musta peitti auringonkin,?Maahut j?risi ja vuoret halkes' --?Kansa parkui paetessaan kurja --?Ly?den rintoaan -- ma pelj?styen?Her?sin ja sanan sulle laitoin?Kiirehesti, koska sain ma kuulla?Ett? Herra oli edess?si?Tuomittavaks' annettuna aivan?Kuten olin uneksinut koito.
PILATUS:
Metallia hehkuvaista kaadat?Syd?mmeeni -- mutta jatka, armas.
(Vaipuu pitk?llens?).
PROCULA:
Sanan annettuain saattajalle,?N?in viel? unta uudestansa:?Seisoin y?ll? aivan pime?ll???ljym?en sulorintehell?,?Silloin kuulin soiton suloisimman?Taivahasta, mik? sielun nosti?Yl?s maasta, kuni kotkan siivin,?Taivahien taivahisin asti.?Samall' ??nen kuulin voimakkaimman,?Joka v?r?hytti syd?nt?ni,?S?rki kalliot ja haudat aukas',?Kutsui kuollehetkin el?vin??Esiin haudan varjo-kammioista.?Pilvet repesiv?t taivahalla,?Valo tuhansia auringoita?Kirkkahampi, koitti iki-aamu:?Hele?sti loisti Herran haamu?Pilven s?ken?iv?n keskustassa,?Josta jyrin? ja leimaukset?K?vi halki ??rett?myyksien.?Henget s?teilev?t kirkkautta?H?nt? ymp?r?iv?t palvelevat?Lukemattomat ja voimalliset.?Kansat kutsuttikin tuomiolle:?Syntiset, nuo julmat paatunehet,?Alas ikituleen tuiskuvahan?Vajosivat -- mutta autuahat?Puvun puhtahamman aamukoita?Saivat sek? s?dehtiv?t kruunut?Valtakunnass' ijankaikkisuuden.
(Katoo).
PILATUS:
Mihin jouduit, Procula sa armas??Miksi pakenit, sa haamu kallis??Tule takaisin, oi, ?l? j?t?,?Procula -- oi, el?m?ni, viivy!

Oi, ei viivy -- palaja, ei kuule!?Julma kohtaloni l?hestyvi.?Huu! Ken tuolla? Herodes ja Kaifas!?Julma Juudas! Miksi l?hestytte??Sotilahat -- ristiinnaulitsijat,?Pilkkaajat -- ja Tiberius -- Sejanus --?Katsehenne veren j??dytt?vi!?Oi, Pluto -- Jupiter, sy?kse, sy?kse?Tulisilla vasamoillas alas?N?m?t mustat henget! uh! ja tuolla?Galilean miehet veriss?ns?!??l? katso minuun, julma rosvo,?Barabbas -- oi miksi tungeksitte?L?helleni? Pois te pahat henget!?-- Voi! ma vaivun -- alas -- Tar-ta-ro-hon?Sinne -- iki-heh-kuva-han vai-i-vun.
(Kuolee).
PIISPA TUOMAS.
HISTORIALLINEN RUNOELMA.
I.
(A. D. 1248. Kaunis kes?p?iv? Gottlannissa).
TUOMAS (yksin?ns? istuen kalliopaadella louhuisella merenrannalla, katsellen haaveksivasti Suomea kohden, siintelev?lle merelle):
T?? kes?p?iv? ihana?Muistot her?tt?vi hengen?Raskahat sulo Suomesta.?-- Oi, josp' oisi ollut aina?Tekem?tt? teko musta!?Muistan kuni eilisp?iv?n?Ajan kauniin -- veri kiehui?Rinnassani, riehui into:?Tahdoin tehd? mainet?it?.?Takaisin oi jospa voisin?Saada kulta aikakauden,?Jolloin eess?ni el?m??Kaunihina kangasteli:?Tilaisuudet tulevaiset?Toivon valo kirkasteli;?Ruusuhohde maailmalla?Syd?n t?ynn? tunnelmia!?Silloin olin Rantam?en?Kaunihissa kartanossa.?Oi, ne Suomen mets?seudut!?Mik? hiljainen humina?Suloisessa siimeksess?,?Tuulen hiljaa huojuttaissa?Kuusia ja koivupuita;?K?en kultaisen kukunta?Helk?hdellen harvallensa,?Kuni kellot juhlalliset?Kutsuvana kuulemahan?Jumalamme ilmoitusta.?Siell? el?isin ik?ni,?Kuolisin sen kansan t?hden,?Jos vain voisin hy?dyksens?.?Omituinen, itsen?inen?Luonne kansan on todella,?Mutta mielt? kiinnitt?v?:?Luja, syv?, uskollinen,?Kova niinkuin rautatammi,?Mutta hell? ja hymyv??My?skin, kuni aamurusko,?Mik? maata suuteleepi,?Havahuttaa luonnon kaiken?Y?sen pime?n j?lest?.?Niinkuin honkien humina?Suomen mets?n syvyydess??Illan rauhaan nukkuvaisen?Luonnon kes?isen povella,?Niin on luonne suomalaisen:?Tyyni, mutta tuntehikas,?Hiljainen ja hehkuvainen.?-- Siell? istuin itsekseni,?Mietin suuria tekoja.?Aina meit? uhkaeli?Ven?l?inen vainolainen;?Suomen sukuiset samalla,?Heimo hurja Karjalaisten,?Jotk' ei onnettomuudeksi?Ymm?rt?neet olevansa?Samaa verta veljiens??H?m?l?isten, Suomalaisten.?Heit? vastahan her?tin?Ristiretken, ritareita?Sek? suuren sotajoukon?Saaden Eerik kuninkaalta,?Paavin k?sky? odotin,?Tietoa ja m??r?yst?,?Kuka retken johtajaksi.?Silloin -- ulkona k?velin:?Oli kuuma kes?p?iv?;?Laihopellot lainehtivat?Viljavina vainioilla;?Tuuli hiljainen suhisi?Mets?ss?, ja ruohokossa?Surisivat iloissansa?Luonnon pienimm?t itikat.?Juuri silloin saapuvaksi?N?in jonkun ratsastajan?Viljavainion per?lt?:?Kirje paavilta tulevi,?Sinetill? suljettuna?Pergamentti-k??ry kallis.?Kuinka kiehahti vereni!?Kuinka silmin ahmivaisin?Luin sit? m??r?yst?!?Mutta siin? mielest?ni?Oli v?h?isen vajava?K?sky, eik? selvitetty?Kyllin suorilla sanoilla,?Jotta saisin johtovallan?Ristiretkell? pyh?ll?.?Silloin henki pimeyden?Kuiskutteli sielussani:?"Lis?? tuohon yksi sana --?Tahi kaksi -- selvemm?ksi?K?ypi kaikki -- eik? t?ss??Mit??n pahaa" -- kirottua???nt? ensin vastustelin,?Mutta viimein -- kurja raukka!?Tottelin -- ja nopeasti?Piirsin: "_duce Episcopo_".[1]?Tehty tekem?tt?m?ksi?Nyt ei muutu -- Jumalani,?Armahda ja anteeks' anna,?Nosta kurjaa sieluani!?Sitten riensimme sotahan.?Oi, niin t?ynn? toivehia!?Suuri laivasto vesi??Suomen lahden viiletteli,?Kuni parvi joutsenia.?Valkopurje-purtosemme?Lensi lokkien keralla?Sinervill? lainehilla?My?t?tuulessa tohisten?P?iv?n kirkkahan valossa.?Monta miest? miekallista,?Monta uljasta urosta?Oli sotisovassansa?Valmis miekan mittel?h?n.?Mieless?mme kuvitellen?Voiton kultaisen iloa,?Nowgorodin kukistusta,?Suomen kirkolle ihanan?Rauhan ajan alkavaksi,?Nevan luokse luontelimme,?Maalle nousimme rutosti.?Pian n?kyi vihollinen,?Ratsujoukko eellimm?isn?,?Keve? ja harjoitettu?Taistelussa Mongooleja?Vastaan Keski-Ven?j?ll?,?Miss? oli murrettuna?Sotajoukko Batu-kaanin,?Dshingis-kaanin j?lkel?isen,?Jota palvellut Ven?j?,?Kuni suurta kaaniansa.?T?m?n voiton saavuttanut?Jaroslaw -- ja Aleksander?Vesa uljas Jaroslawin,?Johti joukot vastahamme.?Moni-kymmentuhantiset?Laumat laajoilta aroilta?Lainehtivat edess?mme:?P?lypilvi taivahalle?Nousi silm?n kantamalta.?Suuri rintama urosta?Varuksissa v?lkkyviss?,?Joihin aurinko kuvansa?Loisti -- n?ky h?ik?isev??Nevan rantahietikolla.?My?skin meid?n joukossamme?Kolmekymment? tuhatta?Oli uljasta urosta,?Rintajoukko ritareita,?Joitten kiilt?v?t kyp?r?t,?Vaskipuku paistavainen?V?l?hteli liikkuessa,?Kuni leimaus salaman.?Asemamme valitsimme?Ischoran ja Nevajoen?Tekem?ss? kulmanteessa,?Jottei voitu kiert?m?ll??Meit? est?? palaamasta?Laivoihimme tarvittaissa.?Uljas miel' oli urosten,?Ilo s?ihkyi silmist?mme,?N?hdess?mme vihollisen?Taajat parvet tasangolla,?Jossa uskoimme olevan?Meille voiton valmistetun,?Tasap??ss? tappelussa?Sek? koston kohdannehen?N?it? kirkon sortajia.?Pyh?n Neitsyen nimess??Rynt?simme -- ritarimme?Kaasi maahan Ven?l?ist??Kuni niitt?j? norossa?Kaataa nurmen nukkap??t?.?Mutta lauma vihollisen?Aina t?ytti aukot -- uudet?Riensi sorretun sijalle,?Veres joukko uupunehen,?Kunnes joukkomme, alati?Ahdistettu, uuvutettu?Per?ytyi -- voi, se julma?Hetki! Viel? tunnen tuskan?Syd?nt? mi kouristeli,?Poltti luita, ytimi?,?N?hdess?ni sotajoukon??sken voittamattomaksi?Arvatun jo hajoavan,?Vihollisen yll?tt?v?n?Osastoita, tuhoavan?Siivet rintaman sivuilla,?Sek? k?yv?n ylpe?n??P??lle sorretun, tuhotun --?Kaikki oli menetetty!?Ainoastaan y?hyt esti?Vihollisen voittamasta?Meit? luona laivojemme,?Joihin j??nehet pakeni.?Haudattua kuollehemme,?Verhoss' y?hyen h?m?r?n?Purjehdimme surumielin?Pitkin aaltoja takasin?Suomehen ja Ruotsinmaalle.?N?in se p??ttyi ristiretki,?Josta suuria odotin!?Mutta vasta tultuani?Kotihini, Rantam?en?Kaunihissa kartanossa,?Mulle selvisi asia:?Niinkuin olis' rintahaini?Puukko pistetty tulinen?V?l?hti nyt syd?mmess??Tunto syntini kamalan.?"Sinun syysi, Tuomas parka,?Ett? kirkon vihollinen?Ilkkuelee voittajana.?Sin? v??r?ll? teolla,?Rikoksella riettahalla?Herran pyh?n sotajoukon?Saastutit ja kansallesi?Tuotit tappion, h?pe?n,?Kirkolle ja Jumalalle?Suuren vahingon, katala."?N?in se ??ni omantunnon?Alkoi syytell? minua,?Enk? voinut puolustaida.?Voi, on kurja kurjuuttani!?Kuinka suuren armon Herra?Oli antanut minulle!?Oli uskonut omansa,?Sielut ostetut verell??Pyhimm?ll? puhtahalla,?Minun johdatettaviksi?H?nen luoksensa sanalla?Suloisella armostansa,?Sek? seurakunnassansa?Palvella ja opastella.?H?nen armovoimastansa?Olin saanut kokemusta?Oman sieluni sis?ll?,?Sek? syntisten monien.?K??ntymyksen, uudistuksen?N?hnyt, ty?st?ni hedelm?n.?Olin itkenyt ilosta?Koska Herran Henki voitti?Sielut synnin kahlehtimat,?Sek? johti ihanasti?Uskon tiell? edellens?.?Olin tuntenut surua?Syd?mmess? polttavaista,?Katkerilla kyynelill??Valittanut lankeemusta?Jonkun synnin petoksella?Voitetun ja rukoellut?Herralt' anteeks'antamusta,?Voimaa uudell' el?m?lle.?Siten nousi langennutkin?Eksytettykin palasi,?Sek? nautti Kristuksessa?Armon uutta ihanuutta.?Mutta