Sata runoa | Page 2

noin, -- kun ei tied??puuskaa pett?v?n tuulisp??n!
H?t??, kurjuutta vain
p?ilyv? pintas tuo! --??sken itse m? vein,
aallosta p??sty?in,?templiin vaatteeni m?rj?t?uhriks aaltojen valtiaan.
5.
THALIARCHUS NUORUKAISELLE.
N??t, kuinka hohtaa valkeavaippainen?Soracten huippu; taakasta hankien?k?y painoon mets?n puut, ja j??tyin?virrat ne ?kki? vangiks joutui.
Nyt tuima takkavalkea lietehen?tee l?mpimikses; reipasna maljahas?suo vanhan, oivan viinis vuotaa,?oi, Thaliarchus, sa tynnyrist?!
Muu kaikki heit? huomahan taivaisten;?he murtaa myrskyn vimman, mi vastaksuin?l?i kuohup??t, -- ja j?lleen pystyyn?sypressi kohoo ja saarni vankka.
?l' urki turhaan huolia huomisen,?vaan p?iv?, jonkas sait, lue voitokses;?sa lemmen armaat riemut nauti,?nuorena kiitele karkeloissa,
kun intos uhkuu, kun ukon k?rttyisyys?ei viel? vaivaa. P?iv?si parhain jaa:?Mars-kentt?? etsi, -- k?velyit?, --?kuiskeita viehkeit? illan suussa. --
J?? neidon kisaan, siin? kun varjoss' y?n?h?n varkain piilee, tirskuen k?tk?st??n:?K?sivarren koruun k?y, -- ja tytt??riuhtovi vastahan heikoin hyvein!
6.
BANDUSIAN L?HTEELLE.
L?hde Bandusian,
kristallikirkas sa,?uhraan viini? n?in,
kukkia sulle nyt;?lupaan huomenna viel??nuoren j??r?n, min sarvet jo
paisuu pahkasta p??n
kiimojen otteluun.?Hukkaan h?lt? ne j??:
huomenna purppuroi?kylm?? aaltoas hurme?karjan kiihke?n veitikan.
Piiloos Sirius ei
sinkoa hehkuaan;?illoin tarjoamaas
raitista vett? juo?aurast' uupunut h?rk?,?luokses kiert?v? karja j??.
Maineen kerran sa saat,
l?hde, kun sulle n?in?t?n??n lauluni soi
varjosta tammipuun?luolas suulla, min paatta
soluu hauskasti haastain vuos.
7.
TORQUATUKSELLE.
Hanki jo haipui pois, ja jo ruoho se kentti? kirjoo,
puut saa hapsia taas;?muoto se muuttui maan, taas t?yttyi ehtyv?t uomat,
kuohuen veet ohi k?y;
nymfit viehke?suut sulotarta ja siskoa kahta
johtavi karkelemaan. --?Kuoloon k?yt! Sit? haastaa vuosi ja tunti, mi riist??
uhkuvan aikasi pois.
Kylmi? lient?? leyhkiv? s??, kes? j?lki? kev??n
kiit??, -- kuolevi noin,?kun soi heelmi? runsas syys, ja on ?kki? eess?
talvi jo martona taas.
Joutuin vaihtuva kuu toki korvaa tappiot aina;
kuoloa meille ne tuo: --?K?ynet pois, mihin Aineias sek? Tullus ja Ancus,
? tuhkaa, varjo sa oot!
Tokkopa tiet?? my?s voit, suoko he p?ivihis en??
huomist', taivahiset??Taas, mit? riemuus tuhlasit, ei sit? vie k?det ahnaat,
? pois perij?lt? se j??!
Vainaja kun, Torquatus, liet, ja jo tuomios ylh?
Minos lausunut on,?ei sua hurskautes, ei syntysi, ei puhetaitos
henkihin elvyt? taas:
Ei ujo Hippolytus, jota pyysi Diana, se p??ssyt
varjoin mailta ja y?n,?eik?p? kahleit' Theseuskaan voi katkoa Tuonen,
miss? Pirithous on.
HEPREALAISIA LAULUJA.
PSALTTARIN 137:s VIRSI.
Me virroilla Baabelin itkimme illoin,?sun templi?s, Siion, muistellen,?ja laskimme vaiti harppumme silloin?me oksille kyynelpajujen.
Kun murhein me istuimme, mielin ankein,?jo vartiat ilkkuivat: ?Laulakaa!??-- He soittaa, riemuita k?ski vankein:??Nyt Siionin lauluja kuulla saa!? --
Miten Jahven laulua laulanut oisin?ja soittanut rienaksi vieraan maan??Jos sun unhottaa, Jerusalem, voisin,?i?ks surkastukoon k?si soittaissaan!
Saa tarttua kieleni suuni lakeen,?jos hetkeksi h?ivyt s? muistostain.?Tuon sulle, Jerusalem, henkeni takeen:?olet korkein riemuni yksin vain!
Sa Jahve, Siionin p?iv?? muista,?k?y Edomin lapsille kostamaan,?jotk' kirkui: ?Maahan, maahan se suista,?alas kaupunki raasta juuriltaan!?
Tyt?r tuomittu, Baabel! Kuormasi karttuu!?Ken kostavi sulle, h?n autuas on,?ken rintalapsihis pieniin tarttuu?ja ne paiskaa kylkehen kallion.
SULAMITH.
(_Korkea Veisu II, 8-14, IV, 6, 11, 16 ja 17._)
Soi laulu yst?v?n!?Jo tuolla tulee h?n!?Jo rient?? yli vuoren,?k?y kiit?in kukkamailla
gasellin lailla?ja lailla kauriin nuoren.
H?n hiipii huoneen taa,?k?y kohti ikkunaa,?miss' salaa seison yksin.?H?n kautta s?l?in urkkii,
h?n sis??n kurkkii?ja haastaa heng?hdyksin:
?Tule, lemmitty vieno,?tule iltahan ihanaan!?On talvi mennyt, ja kukkii tieno,?kev?t tehnyt on tuloaan.?Saa viinitarhuri k?yd? ty?h?n.?soi turtturikyyhkyn laulu y?h?n,?on kypsin? viikunat,?kukat viinik?ynn?ksen tuoksuvat!
?Tule, lemmitty vieno,?tule iltahan ihanaan!?Miks k?tk??n, kalliokyyhky pieno,?j??t rotkosi suojustaan??Sa kasvos, lemmitty, mulle n?yt??ja ??nesi soinnuilla laaksot t?yt?:?ne soinnut on armahat,?ja kullan kasvot on ihanat!?
Mun yst?v?in on mun,?ma olen, armas, sun?ja tahdon karjaa kaita?sun kanssas likityksin,
mut illoin yksin?k?yn Myrrhavuoren maita.
Kun p?iv? vilppaaks saa,?ja varjot lankeaa,?sua siell? vuotan silloin.?K?y lailla kauriin nuoren
yli Louhivuoren?ja tule aina illoin!
MAH?BRAH?TA.
NALA JA DAMAJANTI.
_Kuningas Nala, ajajaksi pukeutuneena, vie?kuningas Rituparnan Vidarbhaan._
Rituparna, uljas urho,?sai Vidarbhahan h?myss?,?hehkussa ihalan illan.?Hetip? hovinalaiset?veiv?t viestin vierahasta,?tiedon Bhima ruhtinalle.?Bhima on kuningas kuulu,?pani kutsut kulkemahan,?tulijata tervehytti.?Niin Kundinahan ajaikse?Rituparna, uljas urho:?Kaikui rattahan ratina?kautta kaupungin komean.?Tallissa s?l?t s?v?hti,?Nalan entiset orihit,?kuullen korvihin juminan;?hirnahti hevot ilosta,?niinkuin konsa Nala saapui.
Damajantipa suloinen?my?s ratinan raisun kuuli,?kuni ukkosen jylin?n,?pilven sankan purkiessa;?syk?hti syd?n rajusti,?kun h?n kuunteli kumua:?Yhdell? jymyll? ennen?Nala itse orhit ohji,?karahutti kartanohon.
Tyt?r Bhiman tokko eksyi,?tokko eksyi valtavarsat?
Riikinkukkopa ylinn??istui kukkapenkerell??p?? sojossa paahtehessa,?norsu seisoi notkotellen?aitauksessa alio;?kuulivat rattahan rapinan:?Kaulojansa kurkottivat,?p??stiv?t iloista ??nt?,?toivoen sulo sadetta,?pilven rankan purkivaksi.
Damajanti toivomielin?itse tuon sanoiksi virkki:??Riemu rinnan paisuttavi,?kun jalon jymin?n kuulen,?joka ylt?vi alingon!?Se on Nala, maan kuningas!?
MUHAMMED SHEMSEDDIN HAFIZ.
1.
KAUNEUS.
Mun kauneus saa yh? hurmoksiin,?mut ken mua herjaten siit? moitti,?vain toteen n?ytti, ett' ylimp??n?h?n itse kohota turhaan koitti.
Ikuisen kauneus-ongelman?vain lempi tajuunsa saada voi;?t??ll' itsekk? n?kee puutteita vain, --?elon-kielt?j? houkka, mi suutaan soitti!
Ken ei mit??n tunne, -- ei tied?, ei n??,?vaikk' k?y h?n suuresta kielt?ess??n:?Ken tosi suuri ja viisas on,?h?net sieluin ja ruumiin kauneus voitti.
2.
SANASIIPPA.
Sadat kolmet lahkot kiistoin,?j?rkisyin tuo todet julki! --?Kolkutit sa harhain oveen,?salat sulta totuus sulki.
Tositulta ei oo loimu?viisauskynttil?n, mi hohti;?tositult' on lemmen liekki,?mihin perho sy?ksyi kohti.
Hafiz vain se hunnun riisti,?n?ytt?in aatteen kasvot julki,?miss? turha sanasiippa?hiuksin k?herretyin kulki!
3.
MIK' ON ONNI?
Mik' on onni? ?l' luovu sa kauneuden laista,??l? h??puvun p??rmeist? loisteliaista!
Hyv? maailmaa kielt??, mut vaikea heitt???elon kaunistajaa, sulo lempe? maista.
Luon verhoni umppuna lehdossa riemun:?Pyh? maineeni menk??n ja kaapuni kaista! --
Kera ruusuin ma kuiskin, lounainen leyhkii,?s?vel soi satakielten myrtist?maista.
Sulo huulia suutele, huulet kun hehkuu;?pian syys on, ja en?? et naurata naista!
Elo huone on: sis??n ja ulos vie ukset,?mut paluutiellesi p?iv? ei paista.
Pyh? Hafiz, s? mist?p? sait n?m? aatteet??Shach Mansurin puistoista mainehikkaista!
4.
HYV?T-TY?T.
Mulle autuus hyv?in-t?iden??Niin, vaikk' eiv?t uskokaan:?N?kev?th?n halki ?iden?minun j??v?n juomalaan.
Vanhaa kaapuain -- he sanoo --?ruumiinverhona en kanna:?leilin k?tk? se on mulle,?uskon muka viiniin vaan.
Turhaan tiedoistas ja t?ist?s,?kirjanoppinut, sa kerskaat!?Entiset ja tulevatkin?m??r?ttiin