Sata runoa

A free download from www.dertz.in
The Project Gutenberg EBook of Sata runoa, by Various
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Sata runoa
Valikoituja maailmankirjallisuudesta
Author: Various
Translator: Valter Juva
Release Date: May 18, 2006 [EBook #18411]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SATA RUNOA ***
Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed?Proofreaders Europe.
SATA RUNOA
VALIKOITUJA?MAAILMANKIRJALLISUUDESTA
Suomentanut?Valter Juva
Ensimm?isen kerran julkaissut?Werner S?derstr?m Osakeyhti? 1916.
_Kokoelmaan otetut runon?ytteet kuuluvat, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, n. s. klassilliseen ynn? aikaisempaan romanttiseen kirjallisuuteen. Vastaisuudessa on suomentajalla aikomus julkaista t?ydent?v? lis?kokoelma, johon tulisi my?skin n?ytteit??maailmankirjallisuuden uusimpien runoilijoin laulurunoudesta._
_Olen yleens? tahtonut saattaa suomalaiselle lukijalle tunnetuksi eri aikojen ja maiden lyyrikoita, heit? todella edustavien runojen kautta. Vihjaus maailmankirjallisuuden suurmiesten runoelmiin on omansa laajentamaan mielikuvitusta ja rikastuttamaan tunne-el?m??._
_Kirja muodostaa kyll?kin kirjavan mosaikkiteoksen. Sen yhten?isyys ja tasasuhtaisuus voisi parhaassakin tapauksessa j??d? yksinomaan sen varaan, miss? m??rin, valintaa teht?ess?, on pysytty suomentajan omassa tunnelmapiiriss?. T?m?ntapaisissa valikoimissa ei kuitenkaan mainittu seikka saa vaaliin ratkaisevasti vaikuttaa._
_*Goethen* ?Faustista? otetuissa suomennoksissa olen saanut er?it? k?rkikohtia Kaarlo Koskimiehelt?, ?Thulen kuninkaassa? sen ohella Eino Leinolta ja O. Manniselta. Runossa ?Kyl?lehmuksen alla? on suomennoksen pohja Kaarlo Koskimiehen._
_*Schillerin* ?Kello-laulussa? olen lainannut Oksaselta yht? ja toista, vaikka lainaukset eiv?t aina tule selv?sti n?kyviin._
_*V?r?smartyn* ?Julistuksessa? on er?it? s?keist?j? ja k??nteit? lainattu Arvi J?nnekselt?._
_*Heinen* runossa ?Lorelei? on loppusointupari lainattu Suoniolta._
_*Runebergin* suomennokset perustuvat aikaisempiin yrityksiini vv. 1885 ja 1905. Nykyisess? muodossaan ne ovat sovittelukokeita, joissa olen k?ytt?nyt hyv?kseni Paavo Cajanderin ja O. Mannisen y. m. suomennoksia._
_*Rydbergin* ?Tontussa? olen saanut pari kohtaa Paavo Cajanderilta sek? runossa ?Aallotar tyt?lle? kaksi t?rke?t? s?ett? Kaarlo Koskimiehelt?._
_Suomen runokieli on aikaisemmin omistanut suuren joukon uusia sanoja ja muotoja. Nykyaikana er?ill? tahoilla ei en?? sallittaisi uusia k?yt?nt??n otettaviksi. Miss? loppusointuja on olemassa, tulisi n?it? kuitenkin s?ilytt??, ottamalla ne visusti talteen. Varovaisuuden oikeutetut vaatimukset tunnen ja tunnustan._
_Helmikuulla 1916._
_VALTER JUVA._
QUINTUS HORATIUS FLACCUS.
1.
NEITOJEN JA NUORUKAISTEN?KUOROLLE.
Rietasta kansaa vihaan, -- se j??k??n pois!?Vait, kuulkaa! Ihka uusia lauluja?ma laulan nyt, Apollon pappi,?teille, te neidot ja nuorukaiset!
Kuninkaat ylv??t laumansa pelkoon saa,?mut heill?kin on herrana Jupiter,?mi murskas gigantit ja maailmaa?kulmia rypist?in j?rk?hytt??.
Kai ehk? toinen laajemman k?ynn?smaan?voi istuttaa, -- ken, kerskuen synty??n,?Mars-kentt?? astuu virkain vaaliin;?kell? on kunto ja maine kuulu,
kun kilpaan k?y; ken turvata ehk? voi?klienttein joukkoon --: m??r?p? kohtalon?on yksi ylh?in, yksi alhain,?uurnasta kaikkien arpa kirpoo.
Yli korskan p??s jos riippuvan ainiaan?n??t miekan paljaan, ei sua vieht?? voi?sikuulilaiset herkut hienot,?ei sulo soitot ja lintuin laulut
saa uneen viiht??. Vienoa unta ei?j?? vaille maamies halvassa majassaan,?ei rantain varjostoissa, eik??Menoissa leyhkiss? Tempe-laakson.
Ken eloon niukkaan tyytyvi, h?nt? ei?saa h?t??n hyrskyt hurjat, ei raivos??t,?kun Arkturus k?y loimuin l?nteen,?ei id?n taivaalla Kauriin uhka,
ei viinivuoret rakeiden raastamat,?ei puistomaat, jos toivehet pett?iskin?kun milloin m?rkyys vaivaa, milloin?t?htien hehku, tai talven kylm?t.
? Veet kohta ahtaiks saattavat kaloille nuo vuoret, mereen louhitut: paasiaan nyt veteen latoo taitoniekat orjien kanssa, kun herrat rikkaat
sai maasta kyll?n! Mut yh? kyltymys?j?? herran seuraan, kammo se soutamaan?k?y kolmihankaan, taakse ratsaan?istuvi selk?h?n murhe musta.
Jos suruun siis ei marmori Frygian,?ei ruskov?ikkeet purppuravaattehen?suo hoivaa, -- ei Falernon viini?eik?p? Persian nardus?ljy:
miks uljaat pylv??t kiusaksi katehen?ma uuteen tyyliin saliini teett?isin??Miks vaihtaisin Sabinum-laakson?rikkauksiin sek? huoliin hurjiin?
2.
LICINIUKSELLE.
Elinohjees on, sa Licinius, oiva,?kun et temmelt?in pyri aavain myrskyyn,?etk?, v?ist??kses sit?, luovi rantaa
keskell? luotoin.
Ken se kultaiseen tasasuhtaan suostuu,?loat v?ltt?? h?n lahot?llin kurjan,?avosilmin my?s salit suuret, joita
karsaus katsoo.
Kovin tuulisp?? ikilatva honkaa?alas ahdistaa, ja kun torni kaatuu,?rymy raskain on; -- ukon-vaajat iskee
huippuja vuorten.
Surun aikaan j?? syd?n tyyni toivoon,?ja jos s?? on sees, polop?iv?? pelk??.?Lumet, talvet tuo tosin Zeus, mut h?np?
my?skin ne poistaa.
Jos sun vastoin k?y, -- ajat viel? vaihtuu!?Ei Apollon jous ole j?nteess' aina;?kitarallaan my?s runotarta voi h?n
soittaen s?ist??.
El? uljain p?in, ota miesn? vastaan?ajan ahdingot; -- ja jos tuuli liian?k?vi my?t?iseks, ole viisas, reivaa
paisuvat purjeet!
3.
GROSPHUKSELLE.
Tyvent' toivoo mies, jota syliins' sulkee?meri Aigeian, kun on y?, ja pilviin?meni k?tk??n kuu, ja kun teille laivan
t?hdet ei tuiki.
Lepo kaipuu on rajup?isten Traakkein,?lepo Meedein my?s -- aseloistossansa;?mut, sa Grosphus, ei sit? hanki kulta,
purppura my?s ei;
korut, aarteet ei, -- vaka liktor itse,?joka eess?s k?y, syd?nhuolt' ei h??d?;?salat tuskat nuo yli kattolaattain
liehuen lent??.
V?hin tarpein vain el?t tyynn?: arvoon?ota p?yd?lles is?s suolakippo; --?toki silloin ei himot, eik? kauhu
karkoita untas.
Ik? kuluu: miks koet paljon voittaa??Mit? suuntaat ties eri maailman??riin??Et s?, luopuissas is?nmaasta, p??se
itse?s pakoon!
Iki-kaipuu tuo heti laivaan astuu,?ja se kilpaan k?y kera ratsujoukon; --?sido kaurihisi, rajus??t? viihd?
viuhean myrskyn!
Ken se tajuuns' sai ilot hetken, j?tt???joka toiveen voi, ja h?n vastuksille?hymyn hienon suo; n?et onni koskaan
ei ole t?ysi.
Elos katkaistiin, sa Akilles, nuorna!?Perin loppuun l?i ik? Tithonuksen!?Ehk? suonee niin, mit? kielsi sulta
tunnit ne mulle.
Kas, Sikuulein maass' sadat karjas mylvii,?nelivaljaissaan hevot hirnuu sulle,?punavaipassas v?ri tummin loistaa
Afrikan simpsun.
Mulle immyt tuo, joka m??r?t mittaa,?runolahjan soi ja kuin Kreikan hengen,?sarat pienen maan sek? taidon v?ltt??
joukkoa inhaa.
4.
PYRRHALLE.
Kenp?s poika se nyt,
nuortea, ?ljyp??,?maaten ruusuilla, sun
riist?vi rinnoilleen?luolan turvissa, Pyrrha!?Kelle keltaiset kutris nyt
kiinn?t puoleksi vain?
? Itke? saa se mies vaiheit' taivahan s??n,
? uskottomuuttas sun! H?mm?styksin h?n katsoo tuimaa merta, mi tummenee:
T?n??n luottaen h?n
nauttivi loistostas,?uskoo saaneensa noin
suosios ainiaks,?hempes