Runot; Lyhyet kertomukset | Page 5

Aleksis Kivi
pilvis on,?Miekan kalske, temmellys ja jyske,?Mutta pilvet siirtyy, taivas selkii.
Niin h?n uneksuu ja viimein her???Id?n rannal seistes aamun Koin;?Kirkastetuil kasvoilla h?n nousee?Unohduksen virrast viile?st.?Elo hymyy niinkuin aurinkoinen?Nousussansa purpuraiselt vuoteelt.
Ulos astuuvi h?n huoneestansa,?Koska karjankellot kilisee,?K?yskeleevi viljavainiolla,?Joka hienos tuules lainehtii.?Valmis onpi s?ihkyv?inen vilja,?Sadon lupaavi se monin kerroin.
Mutta mik? mailma taivaan reunal,?Synke? kuin p?iv? tuomion??Mit? vuorii toinen toisens selj?s?Tulenkarvasilla p??rmeil siel??Yl?srynk?? sielt? ukkospilvi?Pimee, raskas; jyry vaisu kuuluu.
Nyt se korkeuden kiireel seisoo,?Jylisee, ja vapiseva maa?Tules, raesatees uiskentelee,?Pilvikorkeet kuuset pirstotaan;?Pelto, ?sken vihanto ja kaunis,?Kuvailee nyt h?vityksen leirii.
Mies t?n n?kee, katsahtaavi jalost?Luonnon kamppausta, lausuen:??Ihanata! Neitoni on j?ljel,?Kartanossa korkeel nummel tuol,?Vaikka mailman kalleuksist k?yh?,?Mutta syd?nt rikasta h?n kantaa.
K?teni on vahva, silm?in kirkas,?Uudestaan m? kylv?n peltoni,?Ja kun vuosi kierroksens on tehnyt,?Vilja kultainen t?s kimmelt??.??Niin h?n lausuu kotiin k?ydess?ns?;?Katsannosta loistaa lemmen liekki.
Mutta n?yt?s ankarampi viel??Vartoo h?nt? kotokalliol:?Katso, ukon kadehtiva nuoli?Miehen huoneeseen on iskenyt,?Liekkein helmas asuntonsa seisoo,?Taivaan otsaa tulikielet nuolee.
Mies t?n n?kee, katsahtaavi jalost?Luonnon kamppausta, lausuen:??Ihanata! Neitoni on j?ljel,?Kartanossa korkeel nummel tuol,?Vaikka mailman kalleuksist k?yh?,?Mutta syd?nt rikasta h?n kantaa.
K?teni on vahva, silm?in kirkas,?Toisen huoneen rakennan m? taas,?Ennenkuin kaks kertaa aurinkoinen?K?ynyt onpi etel?isil mail.?Impi, ihanalle lempein tuntuu?Humisevan tulimeren ??res.
Komee impi, joka v?ikyt nummel,?Jossa pauhinalla tuulet k?y,?Tuimat tuulet m?nnist?ss? tuuhees?Ymp?r armahimman kartanon,?Voimallisesti kuin liekit t?ss??Lempein leimuu; luoksesi m? rienn?n.?
Koska viimein sammunut on liekki,?Kohden immen kotoo kulkee mies,?Uljaal mielel, s?teilev?l silm?l?Halki salojen h?n astelee.?N?kyy huone m?ntymets?n suojas,?Akkunat sen lempeest katsahtavat.
K?yskelee h?n keltasantast tiet?,?Impi kaunis h?nt? vastaan k?y.?Mutta miks niin r?ykke? on k?yntins??Miks ei kuulu ??nens helin????Mik? penseys on niill? huulil,?Katsannossa mik? talven kylmyys!
Niinkuin tuuli ?isest, j?isest merest?Miehen sieluun sanat puhaltaa:??Toisen lemmen-yst?v?n m? l?ysin,?Hae itselles my?s toinen s??,?Sanoi neito, hyv?st j?tti, poistui,?Ylev?sti astuva Diana.
Kotons raunioille mies taas k?ypi,?Vitkon astelee h?n ?isel tiel?Kelmentyneil poskil, katseel synkeel,?Huomaamatta matkan joutumist,?Huomaamatta onko y? vai p?iv??K?y h?n synkeen salon hymin?ss?.
Kaikki sumus, sekamelskas kiirii?Silmis yksin?isen kulkijan,?Niinkuin koska talven tuisku peitt???Py?rteihins? laaksot, korkuudet,?Tahi niinkuin aarnios h?n v?ikkyis,?Kohdus humajaavan rautavuoren.
Ei h?n kuule askeleitans tiell??Eik? mets?s ??nt? huhkaimen;?Aatoksensa ep?ilyksen korves?Kulkee niinkuin lapsi eksynyt;?Kadottanut on h?n sieluns p?iv?n,?Kadottanut sy?mmen-yst?v?ns?.
Mut kosk tumma puol-y?n valo pohjaa?Kuusten tutkaimille hengitt??,?Huoneens sauvuvilla raunioilla???net?nn? seisoo kalvee mies;?Siin? seisoo h?n ja mietiskelee?Ihmisluontoo, elon arvotusta.
Kuinka toivon kauniit rakennukset?Lep?? meren santarannal t??ll,?Niin h?n kalveana mietiskelee,?Syd?n tempoellen poves ly?,?Hurjat virrat sielussansa kiit??,?Pime? kuin syvyys valtameren.
Niin h?n kauvan kalliolla seisoo,?Viimein aamutuuli puhaltaa,?Korkee kuusi kunnahalla pauhaa;?Sinnen katsoo kalliolta mies,?Ja h?n kohottaavi tukehtuvan rintans,?Aatoksissansa h?n haastelee:
?Ilo el?m?in on hautaan pantu,?Itse murheellisna ristin??Seison haudan ??nett?m?l kummul.?Mihen katsantoni teroitan??Mit? vartoon, koska rakentelen??Maata Tuonen, Kalman santapeltoo.
Mutta t?m?n pellon toisel partaal?Alkaa taasen toivon aamumaa,?Siell? onpi isieni linna,?Siell? onpi istuin mulle my?s.?Ihanata! It? valkeneevi!?Toivo virtaa halki ij?isyyden!
Peltoni m? kynn?n taas ja kylv?n,?Sarat loiskiessa lintusten;?Vilja sielt? elantoni olkoon,?Juomain kirkas vesi l?hteest?.?T?h?n majan pienen rakennan,?T?s on asuntoni, ty?ni pellot.
Ole lystitarhain, pelto, niittu,?Metsola, mua ota helmahas,?Mutta kaunis, ihanainen neito?Kartanossa m?ntyin varjomas,?Miksi oli sy?mmes petollinen!?Miksi huikenteli kurja mieles.?
Niin h?n mietiskelee kalliolla,?Siit? nukkuu syv??n unehen?P??t?ns nojaellen rauniolle,?Mutta nukkuessaan kiilostaa?Kirkas kyynel h?nen poskellansa;?Aamupaiste kyynelhelmen kultaa.
Mutta viel? kertoella tahdon,?Kuinka el?m?ns? p?iv?t mies?Yksin?ns? iltoihin t??l vietti.?Kalliot h?n asui majassans,?Peltoons viljeli h?n ahkerasti,?Hedelm?np? runsaan ty?ns? kantoi.
K?yh?n turva, orvon suoja aina?Onpi majassans mies ??net?n,?Harvoin sanat h?nen huulil kaikuu,?Harvoin h?nen huulens myh?ilee.?Vakaana h?n aina k?yskeleevi,?Kaukaisuutta katsantonsa kiehtoo.
K?sivarrellans kiv??rii kantain?Usein k?y h?n y?ss? metsien,?Siell? uskollisen koirans kanssa?Viipyilee h?n iltah?m?riin.?Niin h?n vuosikymmeni? viett???Poudas, satees. Uros harmeneevi.
Moni syntyy, moni hautaan vaipuu?Kiertoessa t??ll? aikojen.?Saapi kerran sanoman mies kuulla:?Nainen, joka petti syd?mmes,?Kuolon portilla nyt vapiseevi;?Anteeks-antamust h?n pyyt?? sulta.
Anteiks-antamuksen uros antaa?Lempe?n ja kultahymyv?n?Niinkuin kauniin p?iv?n lasku l?nnes.?T?m?n kuulee neito katala,?Kasvons kirkastuu, ja siunauksel?Koht h?n ij?isyyden uneen nukkuu.
Vuosii monta sankar viel? n?htiin?K?yskelev?n pelloil, mets?n y?s?Niinkuin korkee, juhlallinen haamu?Entisyyden tummast h?m?r?st?Harmaat kiharansa tuules v?ikkyy,?Ihmeellisest loistaa katsantonsa.
Mutta kerran koska iltahetkel?Kuusen kruunus t?hti uneksui,?Mies oil lepoon k?ynyt, syd?mmens?,?Lemmenl?mmin ennen, kylm? oil,?Mutta h?nen otsalt aamu paistoi,?H?nen huulilt hymy taivaallinen.
NIITTU
Niittu on mets?ss? kalteva pohjaan,?Kuusilta ymp?r?itty,?Korkeilta kuusilta synke?s kaapus,?Kiireill? kotkat sinkoo;?Kumpu on sen keskell??Viherj?inen, sile?,?Ja kallistuuvi rauhallinen niittu?Matalakoivuseen suohon.
Seistess?s niitulla ihanal kummul?Katsahda tienoon pohjan:?Aho siel paistaavi, mansikkat?yr?s?Toispuolel harmaat suota.?Onko kotokunnas siel,?Ilom?ki lapsuuden,?Kun syd?mmeni tunteist kummallisist,?Muistoista ihanist riutuu?
Olipa pilvinen sunnuntaip?iv??Helteises hein?kuussa,?Juhlallist muotoa kantoivat kuuset?Kotkien kirkkuessa;?Tuuli oli vaijennut,?Vitkon pilvet kiiriilit,?Kuin vuoret mustanharmaat, kuusten k?rjil?Vallitsi himmeys kaunis.
Vaikkapa lapsuuden liepe? viiri?Otsallain v?ikkyi viel?,?Nuorison seurassa karkelin niitul,?Kunnaalla ruohosella;?Nuorukaiset karkelit,?Vilkkaat immet karkelit,?Ja ilon pauhinasta mets? kaikui,?Kuusisto synke? kaikui.
Yks oli impien iloses joukos?Kaarevil silm?ripseil,?Hartioil aaltoilit kiharat mustat,?Kiilt?v?t, hiilumustat;?Hopeekellon helin??Oli h?nen ??nens??Ja liikuntonsa niinkuin taivaan-haamun,?Koska h?n kunnaalla v?ikkyi.
Miksi niin ihanast hekumast sykkyy?Hohtavat ohauksein??Miksi tuo pyh?sti kuohuva kuume?Sy?mmeni kammioissa??Miksi kuuset synke?t?Katsahdit niin armahast??Maa, taivas, miks niin autuaasti hymyit??Enp? m? tiet?nyt sillon.
Alat vaan virtasi impe? kohden?Katsantoin s?teet kaikki,?Harhaillen viivyit he kaunosen kasvoil,?Purpurahuulillansa.?H?nen silm?ins l?hteist??Kaukamailma riutuva,?Kuin vaisut kodon sinikunnaat tuolla,?Kangasti sieluuni armaast.
Iloitsit kunnaalla immet ja poijat?Ehtoosen my?h??n asti;?Aamua, sillon kosk niitulle tultiin,?Muistin kuin entisyytt?.?Kotihin nyt k?yskeltiin?Tuleniskus Kalevan,?Kuin houraileva seurasin m? heit??Ihanal hein?kuun illal.
Viimeisen kerranpa katselin sillon?Kaunista neitoo t??ll?;?Valkean s?ihkyn?s ??nett?m?ss??Kiharans uiskentelit;?Otsa! tulen valkeus,?Silm?kuopis, h?m?ryys,?Ja lempee ??nens kerran kaikui viel?,?Ainiaaks meist? h?n siirtyi.
Ainiaaks siirtyi h?n kaukaisiin maihin?Lainetten aavaa tiet?,?Ei toki kuvansa muistostain siirry,?Ei t?m?n taivaan alla,?Eik? p?iv? pilvinen;?Eik? niittu himme?,?Siel n?in m? mustakiharaisen immen,?N?in h?nen unessa armaas.
IK?VYYS
Mi ik?vyys,?Mi h?m?ryys sieluni ymp?r?Kuin syksy-iltanen autiol maall??Turha vaiva t??ll?,?Turha onpi taistelo?Ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta?M? tahdo, en y?t? Gehennan,?Enp' en??n neitosta
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 26
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.