Runoelmia

A free download from www.dertz.in

The Project Gutenberg EBook of Runoelmia, by Paavo Cajander
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Runoelmia
Author: Paavo Cajander
Release Date: August 29, 2004 [EBook #13318]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
0. START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOELMIA
***
Produced by Riikka Talonpoika, Tapio Riikonen and PG Distributed
Proofreaders
RUNOELMIA
Kirj.
Paavo Cajander
Koonnut ja painosta toimittanut sekä elämänkerralla varustanut A.V.
Koskimies
1914.
SISÄLLYS:
Paavo Cajanderin elämänkerta.

I. Alkuperäisiä runoelmia.
Vv. 1866-1872.
Suomalaisen rukous
Lapsen sydän
Mieleni
Luonnon rakkaus

Rauhaton
Nykyinen sydämmeni
Järjen taisto
Ohdakkeen lempi

Tuskaa
Epätietoinen
Turvan pyytäjä lapsi
Syyskylvö
Perpetuum
mobile
Toivoni
Mik' oli syy?
Iloa ja huolta
Poissa on kulta

Loista, maani!
Tuima tuli
Johdatukseksi saarnaan 12 s.
Kolminaisuudesta
Maljan esitys August Ahlqvistille, Yrjö Koskiselle
ja
Joh. Gabr. Geitlinille
Elämä
Scipio Africanus
Joululahja
Oi, jos
oisi
Laulukilpa
Kotka
Tahdotko?
Unien maissa
Orja
Eerik
Juhana Hiissa
Kullankeittäjä
Kateus
Emmalle
Sydämmeni

Sormien lävitse
Malja eräälle vanhukselle
Haudalla
Rouva Raa'lle

Maljan=esitys isänmaalle
Saaren impi
Arvan heitto
Vv. 1875-1908.
Aleksis Kiven haudalla
F.A.W. Boije
Kärpänen
Lähde
Tähdet

Viihdytystä
Tähti
Julius Krohnin ja Minna Lindroosin häissä

Aleksis Kiven hautakiveä paljastettaessa
Runo Suomalaisen
Alkeisopiston vihkiäisissä
Eräässä kansanjuhlassa
Kuva

Palvelustyttö
Sydämmestäni
Salomaa
Aamulla
Vapautettu
kuningatar
Matkamies
Kehrääjä=äiti
Runolaulaja
Vaivais=Aapo

Leena
Johannes Takasen muistoksi
Kantaatti tohtorin= ja
maisterinvihkiäisissä 1886
Hämeenlinnan lyseekartanon vihkiäisissä

August Ahlqvistille
Laulun voima
Tervehdyssanoja v:n 1890:n
maistereille
Lapsen laulu Isänmaalle
Kaarlo Bergbomille

Kantaatti (Kruunausjuhlan johdosta)
Suomalaisen teatterin
25=vuotis=juhlassa
Talven varalta
Kotiliesi
Me laulamme

Vanha lempi
Marketta
»Hupsu=maisteri»
Tietymättömiltä tekovuosilta.

Hämeen malja
Eräälle vainajalle
Taiteilijan muistolle
Eräille
vastavihityille
Ahab ja Nabot
Leivo ja haukka
II. Suomennettuja runoelmia.
Vänrikin tervehdys (J.L. Runeberg.)
Nummero viistoista Stolt »

Von Essen (J. L. Runeberg.)
Veljekset »
Ensi lemmelle »

Augustan romanssi »
Saarijärven Paavo »
Aamulaulu (Z. Topelius.)
»
Maasi »
Merimiehen ikävöiminen kotiinsa (Z. Topelius.)
Meren
neito (Z. Topelius.)
Ahvenanmaan laulu »
Inarinjärvi »

Hankoniemen silmä »
Kirkkaalla jäällä »
Hellaan lapsi »
Kaarina
Maununtyttären laulu Eerikki XIV:lle (Z. Topelius.) Timantti (Z.
Topelius.)
Myrsky »
Herra varjeleepi »
Vuoden ajat »

Tähtitaivas »
Nuku, nuori oksani »
Musti »
Laakson lilja (F.M.
Franzén.)
Sotamiehen laulu (J.J. Wecksell.)
Lapsien elämästä
(Rafael Hertzberg.)
Paimentyttö
Marjassa
Köyhän joulu=ilta

Ehtoolla (Lyydia Jannsen.)
Isänmaan hautaus »
Vapauden
kuolleista nouseminen. (Lyydia Jannsen.)
Runoheponi (Aleksanteri
Petöfi.)
Klára Zács (Juhani Arany.)
Himfyn rakkaudenlauluja
(Aleksanteri Kisfaludy.)
Miksi metsä raskahasti huokaa? (B.E.
Malmström.)
Tonttu (V. Rydberg.)
Nokkonen ja ruusu (C.G. v.
Leopold.)
Laulu Kaarina Maununtyttärelle (Eerikki XIV.)

Ei saanut
hän lupaa lähteä (Björnstjerne Björnson.)
Isänmaan laulu »
Zombi
teki sen (H.C. Andersen.) »
Kohtaus Schillerin näytelmästä
»Orleansin neitsyt» (Fr. v. Schiller.) Sukeltaja (Pr. v. Schiller.)

Hansikas »
Hyvästijättö (E. Geibel.)
Tervehdys (H. Heine.)

Kansanlaulu (E. v. Peuchtersleben.)
Sonetteja (W. Shakespeare.)
Virsiä.
Stenbäckin virsikirjasta:
N:o 226 (J.L. Runeberg.)
N:o 311 »
N:o
345 »
Lasten virsi »
Isänmaan virsi »
Pyhäpäivänä
Dansk
Salmebog N:o 455

Paavo Cajander.
24.12.1846--14.6.1915.
Kun Paavo Cajanderin runot nyt ensi kertaa kokoelmana tarjotaan
suomalaiselle yleisölle, lienee monelle mieluista saada samalla
elämäkerrallisia tietoja tästä suuresta yksinäisestä. Kuka on meillä
tunnetumpi kuin Paavo Cajander, jos on kysymys suomenkielisen
runouden suurtöistä, mutta kuinka moni, varsinkaan nuoremmista,
tietää runoilijan elämänvaiheista juuri enempää kuin että hän oli
hämäläinen ja että hän oli suomenkielen lehtori yliopistossa. Ja
kuitenkin runoilijan elämän tunteminen tuo itse runoudenkin ikäänkuin
lukijaa lähemmäksi ja tekee sen hänelle rakkaammaksi.
Paavo Cajanderin isoisä oli Kapakan talon vuokraaja Hauholla.
Helmikuun 2 p. 1807 syntyi tälle miehelle poika, jolle annettiin nimeksi
Frans Henrik ja joka lapsuudestaan opetettiin hämäläisen talonpojan
ammattiin, ensin isän kodissa ja sitten renkinä. Vuonna 1826 jätti hän
kuitenkin kuokan, mennäkseen Hämeenlinnaan nahkurinoppiin, mestari
Juhani Aspholmin luo. Aikansa tätä ammattia hänen johdollaan
harjoitettuaan meni hän Turkuun, jossa julistettiin nahkurinkisälliksi v.
1831.
Piakkoin tämän jälkeen muutti hän takaisin Hämeenlinnaan. Vuoden
1840:n lopulla tapaamme hänet sitten nahkurin lesken Helena
Leanderin oikeuksien vuokraajana.
Joulukuun 18 p. samana vuonna meni hän naimisiin entisen
oppi=isäntänsä, nahkurimestari Aspholmin tytärpuolen _Maria Sofia
Ylénin_ kanssa. V. 1842 sai hän maistraatin hyväksymyksen kaupungin
nahkurimestariksi, teki seuraavana vuonna porvarinvalan, ja oli siten
hyvinarvoisa
nahkurimestari Hämeenlinnan kaupungissa.
Tähän verraten nopeaan kohoamiseen nähtävästi taloudellisestikin
omavaraiseen asemaan oli ollut suurena apuna se vähäinen omaisuus,
joka vaimon mukana oli pesään tullut. Maria Sofia Ylén omisti näet
kolme kahdeksatta osaa Hämeenlinnassa olevasta talosta N:o 66,
perintönä isänsä jälkeen, joka hänkin oli nahkuri ammatiltaan. V. 1845

osti Cajander muilta perillisiltä jäljellä olevat viisi kahdeksattaosaa ja
oli siten koko talon omistaja.
Talo on nykyisen Rauhankadun, entisen Pyörö= (Rundel=) kadun
varrella, ja on sen 1700=luvun loppupuolella luultavasti rakennuttanut
Paavo Cajanderin äidinäidin isä, nahkuri Junge. Se on runoilijan
syntymätalo ja vielä melkein semmoisenaan säilynyt niiltä ajoilta
saakka, jolloin se vielä oli hänen kotinsa. Ollen korkealla pengermällä
on talosta vapaa näköala poikki Hämeenlinnan veden ja sen
luonnonihanien metsäisten niemikkörantojen Hattelmalan harjanteille
saakka, näköala, tosin ei avara, vaan silmää viehättävä ja ajatusta ja
tunnetta syventävä.
Nahkuri Cajander näyttää olleen arvossapidetty mies. Hänen

varallisuutensakin kasvoi vähitellen, joten hänen kuollessaan 1853
perillisille jäi sen ajan oloihin katsoen sievoinen omaisuus,
neljättätuhatta ruplaa, talo siihen luettuna. Leski jatkoi liikettä hyvällä
menestyksellä, niin että hänen kuollessaan v. 1871 omaisuus oli jo
yllämainitusta summasta viisikertaistunut.
Nahkuri Cajanderilla oli kaikkiaan viisi lasta, Frans Henrik, Henrik
Juhani, Frans Juhani, Paul Emil ja Iida Maria. Kolme vanhinta kuoli
pienenä, sisar, sarjan nuorin, naimisissa Hauhon nimismiehen Sigfrid
Paasosen kanssa, eli keski=ikäiseksi. Nimi »Cajander» ei ollut suvussa
vanha, vaan lienee vasta nahkuri Cajander käsityöläiseksi ja
kaupunkilaiseksi ruvettuaan ajan tavan mukaan sen itselleen ottanut.
Mitä äidin sukuun tulee, lienee se samoin kuin isänkin suku
ydinosaltaan vanhaa, vankkaa hämäläistä juurta.