Rosmersholma

Rosmersholma

The Project Gutenberg EBook of Rosmersholma, by Henrik Ibsen This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Rosmersholma Nelin?yt?ksinen n?ytelm?
Author: Henrik Ibsen
Translator: Hilda Asp
Release Date: October 7, 2005 [EBook #16806]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ROSMERSHOLMA ***

Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm.

ROSMERSHOLMA.
NELIN?YT?KSINEN N?YTELM?.
Kirjoittanut Henrik Ibsen.
Suomentanut Hilda Asp.
Ensimm?isen kerran julkaissut Hj. Hagelberg 1887.

HENKIL?T:
*Johannes Rosmer*, Rosmersholman omistaja, entinen kirkkoherra. *Rebekka West*, asuva Rosmerin luona. *Rehtori Kroll*, Rosmerin lanko, *Ulrik Brendel*. *Peder Mortensg?rd*. *Matami Helseth*, Rosmersholman taloudenhoitaja.
(Tapahtuma Rosmersholman vanhassa herraskartanossa, l?hell? er?st? vuonokaupunkia l?nsi-Norjassa.)

ENSIMM?INEN N?YT?S.
(Arkihuone Rosmersholmassa; avara vanhan-aikuinen ja hauska. Alhaalla oikealla puolen tuoreilla koivun-oksilla ja mets?kukilla koristettu muuri. Ylemp?n? ovi. Per?ll? kaksois-ovet eteiseen. Vasemmalla sein?ll? akkuna, sen edess? kasvia ja kukkia. Muurin luona p?yt?, sen ymp?rill? nojatuolia ja sohva. Sein?ll? riippuu pappien, upseerien ja juhlapukuisten virkamiesten kuvia, toiset vanhoja toiset uudempia. Akkuna on auki. Samoin eteisen-ovi ja ulko-ovi. Ovesta n?kyy suuria, vanhoja puita kartanoon vieviss? puistok?yt?viss?. Kes?-ilta. Aurinko on laskenut.)
(*Rebekka West* istuu akkunan vieress? nojatuolissa ja virkkaa suurta valkeata, melkein valmista villahuivia. Tuontuostakin h?n katsahtaa ulos kasvien v?list?. V?h?n ajan per?st? tulee *matami Helseth* oikealta.)
*Matami Helseth*. Parasta kait on, ett? v?hitellen alan panna illallista p?yt??n, neiti?
*Rebekka West*. Niin, tehk?? se. Luultavasti pastori pian palaakin.
*Matami Helseth*. Eik? siin? k?y kova viima, neiti, miss? istutte?
*Rebekka*. K?y v?h?n. Ehk? panette ovet kiinni.
(*Matami Helseth* sulkee eteisen oven, menee sitten akkunan luo.)
*Matami Helseth* (aikoo panna akkunan kiinni, katsoo ulos). Eik?s tuo ole pastori, joka tuolla k?velee?
*Rebekka* (pikaisesti). Miss?? (nousee.) On, h?n se on. (Akkunan takana.) Menk?? syrj??n. H?n ei saa huomata meit?.
*Matami Helseth* (keskell? lattiaa). Ei, mutta neiti -- h?n l?htee taas myllytiet?.
*Rebekka*. Myllytiet? h?n toissa p?iv?n?kin kulki. (Kurkistaa akkunaverhon ja pielen v?list?.) Nyt saamme n?hd? --
*Matami Helseth*. Uskaltaako h?n menn? sulun yli?
*Rebekka*. Niin, sit? tahtoisin n?hd?. (v?h?n ajan kuluttua.) Ei. H?n palaa takaisin. Menee t?n??nkin ylemp??, (menee akkunan luota.) Pitk?n kierroksen.
*Matami Helseth*. Herranen aika, niin. Mahtaa pastorista tuntua vaikealta kulkea tuon sulun yli. Siell? miss? sellaista on tapahtunut --
*Rebekka* (panee ty?ns? kokoon). T??ll? ei hevin unohdeta kuolleita, t??ll? Rosmersholmassa.
*Matami Helseth*. Min? nyt puolestani luulen niin, neiti, ett? kuolleet eiv?t unohda Rosmersholmassa.
*Rebekka* (katsoo h?neen). Kuolleet?
*Matami Helseth*. Niin, melkein voi sanoa, ett'eiv?t ne voi t?ydellisesti erota j?lkeenj??neist?.
*Rebekka*. Kuinka niin luulette?
*Matami Helseth*. No, eih?n se valkea hevonen muuten t??ll? k?visi, tied?n m?.
*Rebekka*. Niin, mitenk? sen valkean, hevosen, laita oikein on, matami?
*Matami Helseth*. Oh, siit? ei kannata puhua. Etteh?n te semmoisia uskokkaan.
*Rebekka*. Uskotteko te sitten semmoisia?
*Matami Helseth* (menee ja sulkee akkunan). T?ss? min? nyt rupean teid?n narriksenne. (katsoo ulos.) Ei -- mutta johan se pastori taas on tuolla myllytiell? --!
*Rebekka* (katsoo ulos). Tuo miesk? tuolla? (menee akkunan luo.) Seh?n on rehtori.
*Matami Helseth*. Niin oikein, rehtori se onkin.
*Rebekka*. No, sep? hauskaa! Saattepa n?hd?, h?n on tulossa meille.
*Matami Helseth*. H?n menee ihka suoraan sulun yli, h?n. Ja kuitenkin oli vainaja h?nen sisarensa. -- No, min? l?hden sitte laittamaan illallista, neiti. (Menee oikealle.)
(Rebekka seisoo hetkisen akkunan luona; tervehtii sitte hymyilee ja ny?kk??.)
(Alkaa h?m?rt??.)
*Rebekka* (menee oikealle ovelle ja puhuu ovesta huoneesen). Hyv? matami Helseth, ehk? hankitte jotain erikoisherkkua p?yt??n. Itse kyll? tied?tte, mik? rehtorista on parasta.
*Matami Helseth* (huoneesta). Kyll? niin, neiti. Sen min? teen.
*Rebekka* (avaa oven eteiseen). No, vihdoinkin --! Syd?mmellisesti tervetullut, rakas rehtori!
*Rehtori Kroll* (eteisess?, laskien kepin k?dest??n). Kiitos. En siis tule h?iritsem??n?
*Rebekka*. Tek?? Hyi, h?vetk?? toki --!
*Kroll* (tulee sis??n). Aina yht? herttainen. (katsoo ymp?rilleen.) Onko Rosmer ylh??ll? huoneessaan?
*Rebekka*. Ei, ulkona k?velem?ss?. H?n on viipynyt tavallista kauvemmin. Mutta kyll? kait h?n tuossa paikassa tulee. (n?ytt?? sohvaa.) Olkaa hyv? ja istukaa niin kauvaksi.
*Kroll* (laskee hatun k?dest??n). Kiitoksia paljon, (istuu ja katselee ymp?rilleen.) Kas, kuinka somaksi te olette saanut t?m?n vanhan suojan. Kukkia joka sopessa.
*Rebekka*. Rosmer pit?? niin mielell??n raittiita, el?vi? kasvia l?heisyydess??n.
*Kroll*Matami Helseth* Pid?tte kait tekin, luulen min?.
*Rebekka*. Niin teen. Minusta ne huumaavat niin suloisesti. Ennen olemme saaneet kaivata sit? huvia.
*Kroll* (ny?k?ytt?? raskaasti p??t??n). Beate-raukka ei k?rsinyt niiden tuoksua.
*Rebekka*. Eik? niiden v?ri?k??n. H?n meni ihan puolipy?rryksiin --
*Kroll*. Sen kyll? muistan. (keve?mm?ll? ??nell?.) No, kuinka t??ll? voidaan?
*Rebekka*. Kiitos, kaikki t??ll? kulkee tasaista, totuttua uraansa. Toinen p?iv? toisensa tapaan. -- Ent? teill?? Vaimonne --?
*Kroll*. Oi, hyv? neiti West, j?tt?k??mme minun asiani. Perhe-el?m?ss? sattuu aina pieni? selkkauksia, etenkin t?llaisina aikoina.
*Rebekka* (v?h?n ajan kuluttua, istuu nojatuoliin sohvan luona). Mink? t?hden ette ole kertaakaan k?ynyt meit? tervehtim?ss? kes?loman aikana?
*Kroll*. No, ei nyt aina pid? olla ihmisten kimpussa --
*Rebekka*. Tiet?isitte vaan kuinka me olemme kaivanneet teit? --
*Kroll*. -- ja olenhan sit? paitsi ollut matkoilla --
*Rebekka*. Niin, parin viikon ajan. Teh?n matkustitte kansankokouksissa maaseuduilla?
*Kroll* (ny?kk??). Niin, mit? te, neiti, siit? sanotte? Oletteko ajatellut, ett? minusta vanhoina p?ivin?ni tulisi valtiollinen yllytt?j?? H?h?
*Rebekka* (hymyilee). Aina teiss? on ollut v?h?n yllytt?j??, rehtori Kroll.
*Kroll*. On niin, noin yksityishuviksi. Mutta vast'edes siit? tulee t?ytt? totta. Luetteko te koskaan noita radikaalisia lehti??
*Rebekka*. Niin, rakas rehtori,