Rautatie | Page 8

... ja ent?s loimi, jopahan taas oli sika!...--Mit?? ... ja nyt n?ki Liisa jo semmoista, ett? ei kiitetty, ja h?n huusi siit? Matille talliin...
--Herra Jumala!... Matti hoi! kun on minun kehruut viel? t??ll? reen pohjalla ... jotka olivat ruustinnalle viet?v?t!... Kuuletko sin?, sen k?tys, mink? t?hden et ole antanutkaan niit? ruustinnalle?
Matti oli ruvennut apetta tekem??n tammalleen ja tuli nyt noutamaan jauhopussia reest?.
--Mink? t?hden et ole antanutkaan minun kehruuksiani ruustinnalle?
--Olenpahan...
--Vai olet?--Tuoll' olivat heinien alla nykim?tt? ... et ole liikauttanutkaan ... siin' on, heh!--ja Liisa heitti vihaisesti nyytin takaisin rekeen.
--En muistanut.
--Et muistanut! Sanoinhan ma sen, ettet muista--olisit ottanut minut mukaan, niin olisin muistanut ... siin? ne nyt ovat, ja mit?h?n ruustinna sanoo?
--Olisikohan niill? ollut kiire?
--Totta kai niill? kiire, kun min? ne kerran laitoin.
--Mik? lie t?ll? kertaa ollut, onhan tuota ennen muistanut ... olin min? ruustinnan puheillakin, mutta miten lie siin? l?htiess? haihtunut mielest?...
--Haihtunut mielest?!--Mit? sin? sill? jauhopussilla?
--Tamman appeeseen...
--Se kulkee viel? torkuksissa tuo mies ... johan siell' on apetta soimessa ... min? tein.
Matti meni takaisin talliin. Liisa otti kehruusnyytin, nahkaset ja s?kit reest? ja vei ne pirttiin.
V?h?n ajan p??st? tuli Matti tallista, tarkasteli reke??n ja n?ki, ett? oli muuan vitsas reslan laidasta katkennut ... veti sen sitten aisoista tallin sein?m?lle ja keikahdutti siihen kumolleen... Mutta ihan kuin vahingossa tuli h?n sit? siihen asetellessaan ajatelleeksi, ett? ?ei kai se nyt siit? minnekk? py?ri...? mutta sitten h?n huomasi, ett? se oli ihan j?rjet?n ajatus, eik? ymm?rt?nyt, mitenk? se semmoinen oli h?nen p??h?ns? tullut. Oli jo tupaan menem?isill??n, kun raapaisi korvallistaan ja meni sen nurkan juureen, johon oli rekens? ajanut... Olipahan s?l? siihen halennut. Matti rep?isi sen kokonaan irti, pisti sein?nrakoon ... ja sitten h?n meni pirttiin.
Liisa oli siivil?im?ss? maitoa pyttyihin p?yd?n nurkalla. Kissa kierteli h?nt? ja naukaisi aina v?liin. Matti p??steli raskaammat vaatteet p??lt??n ja painautui sitten penkille istumaan p?? k?sien varassa. Liisa vilkaisi h?neen silloin t?ll?in siivil?ns? ylitse ja ajatteli, ett? ?mik?h?n sill? nyt on?, mutta ei kuitenkaan sit? kysynyt... Olisikohan juonut ja nyt olisi kohmelossa? ... vaan ei h?n sit? ?sken suinkaan hengest? tuntenut. Tokko lie juonut ... miss?p? tuo olisi enn?tt?nytk??n, kun t?n? aamuna l?hti?... Kissa hiipi Matin luo ja hieroi hiljaa naukuen kylki??n Matin saappaihin. Mutta ei Matti ollut kissaa n?kevin??n... ?Jokin sill? on, koskei hyv?ile kissaakaan?, ajatteli Liisa...
--K?y saunaan, sanoi Liisa Matille, kun viimeist? kertaa laski maitoa siivil?n l?pi pyttyyn.
Matti harasi tukkaansa ja alkoi riisuutua saunaan. Ei puhunut mit??n, eik? Liisakaan puhunut. Pist?ytyi ovesta pihalle, ja v?h?n ajan per?st? meni Liisa j?lest?.
Ensin kuitenkin kaatoi kissan kuppiin maitoa ja asetti sen pankon eteen lattialle; p?reen h?n kanssa sytytti uuden palamaan ja sovitti sen pihtiin pankon nurkkauksessa.
Eik? pirttiin j??nyt muita kuin kissa maitoansa lakkimaan ja p?re pihdiss??n palamaan... Kissa lakki l?mmint? maitoa, siististi ja ??nett?m?sti, p?re palaa ritisi verkalleen, ja karsta k?vi sit? mukaa yh? useammalle kierteelle, kuta enemm?n piteni. Mutta kun tuli oksan kohta, suhahti siit? liekki pienen? kielekkeen? yl?s- ja alasp?in pihisem??n ... ja silloin kissan h?nn?n p?? salaper?isesti liikahti. Mutta kun se oli maitonsa lakkinut, kuppinsa nuollut ja kielens? liponut, l?hti se liikkumaan ymp?ri tupaa. Kulki kuulumattomin askelin pankolta p?yd?n luo, hiipi siit? karsinaan, kiersi takaisin pankon juureen ja siristi viheri?isi? silmi??n p?revalkeaa vastaan, naukaisten v?h?isen. Meni taas p?yd?n p??h?n, hypp?si penkille ja vainusi maitopyttyj?, mutta laskeutui taas takaisin lattialle. Pankon luona naukaisi surkeasti ja melkein kuin itse?ns? s??lien ja hypp?si pankolle. Siin? se ojenteli kaulaansa ... pitemm?ksi, pitemm?ksi ... k?vi itse yh? matalammaksi ja kavahti uunille.--P?re suhahti taas pihdiss??n pihisem??n, karsta ritisi, ja pehmoinen kehruu alkoi kuulua uunin p??lt?.
Saunassa eiv?t Matti ja Liisa paljon mit??n puhuneet. Matti oli jo lauteilla, kun Liisa tuli. Liisa hautoi vastan ja ojensi sen Matille.
--Heh, tuoss' on vasta! sanoi h?n.
--Tahdotko viel?? kysyi h?n v?h?n ajan p??st? ja l?i l?yly?.
--Ly? h?nt? viel?, sanoi Matti.
Liisa heitti herke?m?tt? vett? kiukaan kuumille kiville...
--Viel?k?s?
Kun ei Matti mit??n vastannut, niin Liisa l?i viel?.
--El? h?nt? ... huh! ... el? h?nt? ... huhhuh! en??! sanoi jo Matti ja valeli p??t??n.
--V?h??np? se nyt,--sanoi Liisa, mutta ajatteli itsekseen, ett? paljonpa sen nahka nyt sietikin.
Eiv?t Liisa ja Matti viel? iltaista sy?dess??nk??n puheisiin p??sseet. Matti s?i kokkelia, mutta unohti usein lusikkansa kuppiin eik? muistanut uutta palasta suuhunsa purra, kun oli entiset nielaissut. Liisa h?nelt? aina silloin kysyi, ett? ?mink?t?hden sin? et sy???--johon Matti pikaisesti vastasi, ett? ?sy?nh?n min??, ja s?i. Olisi Liisan tehnyt mieli h?rn?t? Mattia siit? nukkumisesta, mutta sitten h?n ajatteli, ett? ?h?rn??mm? h?nt? huomenna? ... eik? nyt h?rn?nnyt.
Sy?ty? oli Matin mieli v?h?n keve?mpi ... kovin raskas se oli ennen sy?nti? ollutkin ... saunassakin viel?. Jo ajatteli h?n mainita Liisalle jotain rautatiest?. Ei h?n kuitenkaan mit??n maininnut ... ehkei se sit? kuitenkaan uskoisi ja sanoisi unen n??ksi eli miksik? muuksi tahansa ... ainahan se sanoja l?yt??.
Ruokaa pois p?yd?lt? korjatessaan sanoi Liisa saaneensa j?niksen.
--Eip?h?n ole malttanut olla k?ym?tt? minun pyydyksill?ni, ajatteli Matti, mutta ei sanonut muuta, kuin kysyih?n hetken p??st?, mihin rautaan se oli k?ynyt...
Aidan nurkkaukseen oli k?ynyt, palon niitynpuolimmaiseen aidan nurkkaukseen eik? mets?n puolimmaiseen