Rautatie | Page 7

... ?yhyh!? ... ja leimahtaa hamaan ... ?yhyh!? ... l?nteen... Kovinpa ne nyt t?hdet tihe??n sielt? taivaalta ... eih?n nuo ennen niin!--Kovin Matti maailmanloppua pelk?si eik? h?n muuta pel?nnytk??n ... mutta maailmanloppu tulee niinkuin varas y?ll? ... vaan ei se nyt viel? tule, kun on varuillaan ja sit? ajattelee; silloin se tulee, kun ei sit? ollenkaan muistakkaan ... pit?isi ajatella ihmisen aina, pit?? Herra mieless??n ja h?nt? rukoilla ja avuksensa huutaa...
Tamma l?hti juoksemaan alas harjulta, josta tie laskeutui alavaan korpeen. Se oli niin synkk?? ja tuuheata kuusikkoa, ettei taivasta n?kynyt. Sielt? t??lt? rihvain v?litse joku t?ht?nen tuikahti. Sin? talvena oli iso lumitalvi, ja puut ja pensaat melkein kuin torkkuivat, latvat painuksissa lumen paljouden alla. Matti ajoi melkein kuin katoksen alla... Ja haukotuttamaan rupesi tuossa v?hitellen korven ??net?n hiljaisuus ja reen jalaksen yksitoikkoinen ritin?. Raskaalta alkoivat tuntua silm?n luomet ... hevonen ja matkan teko haihtuivat mielest? pois ja koko maailma haihtui ... kaikki ihmeet ja taivaalta tipahtelevat t?hdet.
P?? oli vaipunut reen laitaa vasten, ja Matti nukkui.
Matti n?ki unta.
Oli olevinaan pieni poikanen, semmoinen kuin oli ennen kipunapoikana ollessaan ollut pappilassa entisen rovasti vainajan aikana. Pappilan iso portti oli auki, ja Matti seisoi portin vahtina. Pehtori oli k?skenyt h?nen siin? seisomaan ja antanut k?teen kaksi lakua, punaisen ja valkean, ja sanonut, ett? ?kun n?et rovastin vaunujen sakastin per?itse ajavan, niin n?yt? silloin punaista lakua ... jos siat ovat ryytimaassa, mutta jos saat ne sielt? ajetuksi, niin n?yt? valkeata, ett? rovasti saa ajaa yht? kyyti? pihaan...? Niin oli pehtori sanonut ja vakuuttanut moneen kertaan ja mennyt itse nurkan taa piiloon ... sielt? oli sitten pilkistellyt.--Matti seisoi ja katseli lakuja ja antoi tuulen niit? heilutella. Mutta yht'?kki? kuuli h?n kirkonkellojen soivan, vaikka oli keskell? viikkoa eik? pyh?, ja kun katasti sakastin per??n, niin sielt? t?ytt? laukkaa ajaa rovastin vaunut. Vaan kuistin suussa ne seisahtuvat, ja kuski huiskuttaa k?tt??n ja huutaa, ett? ?tullako vai ei?...? Mutta silloin ei Matti muistakaan, joko on siat ajanut ryytimaasta, ja h?nelle tulee h?t? ja pelko pehtoria, ja h?n rupeaa huiskuttamaan kumpaakin lakua, ensin punaista ja sitten valkeaa ja sitten kumpaakin. Hevoset ry?st?ytyv?t kuistin suusta kohti laukkaamaan, eik? kuski saa niit? hillityksi ... vaan kun ovat v?h?n matkan p??ss? portista, niin toinen puoli portista menee kiinni, ja vaunut kolahtavat porttiin, ja kuski lent?? nokalleen maahan. Vaan silloin hy?kk?? pehtori nurkan takaa ja sivaltaa Mattia korvalle, ja kuski hypp?? maasta yl?s ja sivaltaa toiselle korvalle...
Matin tamma on saanut valtoineen juosta, ja kuta likemm? kotia se tuntee tulevansa, sit? kiivakammin se kulkee. Kun korpitie loppuu ja niitty aukeaa eteen, niin tamma panee ravia, mink? jaksaa. Mutta pellon ver?j?ll? ojentaa se h?nt?ns?, h?rh?ht?? pikaiseen hirnuntaan ja oikaisee t?ytt? laukkaa pihaan... Mutta mit?s ymm?rt?? tamma nurkkia v?ist??? ... paukahuttaa reslan laidan pirtin nurkkaan niin, ett? s?l? l?htee kummastakin. Matin p?? retkahtaa ensin toiseen reen laitaan, sitten toiseen, ja kun h?n her??, tuntee h?n, ett? h?nt? on kummallekin korvalle ly?ty.
Tamma juoksi yht? kyyti? pirtin eteen. Liisa seisoi pirtin ovella, p?resoihtu k?dess?, ja katseli kummastellen miehens? kotiintuloa.
--Soh ... so soh!--Matti harasi pime?t? silmill??n, n?ki jonkun seisovan jollakulla ovella ja heiluttavan jotakin punaista p??ns? p??ll?.
--Enh?n min? mitenk? ... meinasinhan min? ... vaan kun min?...
--Mit? sin? horiset?
--Kuka se siin? punaista heiluttaa...? el? heiluta, akka, punaista, ett? p??see tulemaan--?
--H?h? ... ett? p??see tulemaan? Kuka ei p??se tulemaan?
--Eiv?t p??se rovastin vaunut.
--Rovastin vaunut?... Se torkkuu viel?... Kuuletko, sin? nukut ja annat tamman ajaa rekesi pirtin nurkkaan!--
--Eih?n se ollut minun syyni...
--Mik? ei ollut sinun syysi?
--Ei mik??n ... itsest??nh?n se portti...
Liisa meni ja nyk?isi Mattia k?sipuolesta ja piti soihtua h?nen silmiens? edess?.
--Ukko hoi!... Yh?k? sin? horiset ... nukutko sin? viel?, vai oletko humalassa?
--Enk? nuku ... ka, mit? sin??
--No, nukuit kai ?sken, kun ajoit rekesi pirtin nurkkaan...
--El? valehtele! ... eik? sit? nukkumattakin?
--Ja miss? on hattusi?
--P??ss?h?n se ... ja Matti kopaisi p??t??n, mutta p??ss? se ei ollut.
--T?ss?h?n tuo on reess? ... panehan p??h?si, ettet edes palellu ... jos olisi tielle pudonnut ... sit? on miest?, kun nukkuu rekeens? niin, ettei tied? t?st? maailmasta!
--Pid? sin? suusi kiinni, ett? min? olen nukkunut ... tied?nh?n min? paremmin itse.
Nyt piti Liisan ihan v?kisinkin nauraa tuolle ... niinkuin se ei muka olisi nukkunut, koska tuskin viel?k??n on oikein valveilla...
--Johan min? pellon alta kuulin kuorsuusi, pilkkasi Liisa, niin sike?sti sin? nukuit, ett? pellon alta kuului kuorsuusi.
--Kuka lie kuorsannut ... min' en oo...
--Herra Jumala ... kukas siell?, jos et sin?!
--Itse oot kuorsannut...
--Vai min?? ... jopa nyt, kun tulin navetasta lypsylt? juuri...
Mutta Matti oli saanut hevosensa riisutuksi ja l?hti sit? talliin viem??n.
Liisa j?i palava p?re hampaissa reke? penkomaan...
Olipahan j??nyt jyvi? s?kin pohjaan ... eik? h?n ollut jo l?htiess??n sille sanonut, ettei tarvitse panna t?ytt? puolta tynn?ri?. Mutta sen piti vaan saada puoli tynn?ri? ... ei sanonut ilki?v?ns? v?hemp?? sel?ss??n makasiiniin kantaa. Tiet??h?n sen, tahtoo muka voimiaan n?ytt??... Eiv?tp?h?n olleet pappilassa apetta antaneet, kosk' on omat silput kuluneet ... se on se nykyinen pehtori semmoinen, mik? lie... Vitsapahan oli katkennut reslan laidasta, kun nurkkaan ajoi