Pukkisen pidot

彪
Pukkisen pidot, by Robert Kiljander

The Project Gutenberg EBook of Pukkisen pidot, by Robert Kiljander This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Pukkisen pidot Kaksin?yt?ksinen huvin?ytelm?
Author: Robert Kiljander
Release Date: February 8, 2007 [EBook #20545]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PUKKISEN PIDOT ***

Produced by Tapio Riikonen

PUKKISEN PIDOT
Kaksin?yt?ksinen huvin?ytelm?
Kirj.
R. KILJANDER
Ensimm?isen kerran julkaissut K. J. Gummerus, Jyv?skyl?, 1887.

HENKIL?T:
JANNE PUKKINEN, nahkurimestari. LAURA, h?nen vaimonsa. ANNA, h?nen ?itins?, leski. RISTO, kis?lli, Jannen sukulainen. MIINA, palvelustytt?. ROVASTI. | H?NEN KAKSI TYT?RT??N. | PORMESTARI. | PAROONI. | PAROONITAR. | PATRUUNA. | Vieraita. PATRUNESSA. | TULLINHOITAJA. | H?NEN ROUVANSA. | RAATIMIES. | H?NEN TYTT?RENS?. | KONTROLL??RI. | KAS??RI. |
Tapahtuu er??ss? pikkukaupungissa.

ENSIMM?INEN N?YT?S
Sali Pukkisen luona. Janne istuu p?yd?n ??ress? miettiv?n n?k?isen? ja kyn? k?dess?; Laura puhuu Miinan kanssa, joka on l?hd?ss? kaupungille.
LAURA. No, onko nyt ihan vissi, ett? muistat keit? kaikkia sinun piti kutsuman? Ehk? luettelen ne viel? uudestaan varmuuden vuoksi. Ensiksi -- -- --
MIINA. Voi, voi, kyll? ne muistan vallan hyvin.
LAURA. Ent?s kuinka sinun piti sanoman, kun astut sis??n? ?Vaprik??rin herrasv?ki --?
MIINA. (lopottaen): Vaprik??rin herrasv?ki tervehtii syd?mellisesti ja pyyt?? n?yrimm?sti ett? te t?n??n suvaitsisitte viett?? illan ja juoda kupin teet? heid?n luonansa kello 7. Olkaa niin hyv?.
(Niiaa.)
LAURA. Pienen kupin teet?, sinun t?ytyy sanoa, se on fiinimp??. Ja muista -- aivan ensimm?iseksi patruuna Andersoniin -- ?l?k? vaan viivyttele tiell?. Sen sanon sulle.
MIINA. No, ei tule kysymykseen; kaikki pit?? k?ym?n niinkuin tuulessa, sen lupaan.
(Poistuu.)
LAURA. Kas niin! Ja nyt miettim??n, mit? kaikkia niille on virvokkeiksi tarjottava -- -- Mutta, Janne kulta, sin? et ole oikein tyytyv?isen n?k?inen. Kadutko ehk? n?it? pitojamme, vai mit??
JANNE. Enh?n min? juuri sit? tee. T?ytyyh?n minun jollakin tavalla osoittaa kiitollisuuttani patruunaa kohtaan, joka minua rahallansa auttoi. T?t? kutsuttujen luetteloa t?ss? vain v?h?n ajattelen.
LAURA. Se on kenties mielest?si liian pitk?. No, luepas, niin saamme n?hd?, olisiko ollut mahdollista j?tt?? tuosta pois ainoatakaan nime?, luepas. Kuka seuraa patruunan ja patrunessan j?lkeen?
JANNE. (katsoo listaan): N?kyy olevan pormestari.
LAURA. Kaupungin p??llysmies, joka aina tervehtii niin kohteliaasti, kun h?n kadulla tulee minua vastaan! Jos joku, niin on toki h?n kutsuttava, tied?n m?. Ent?s sitten?
JANNE. Rovasti perheineen.
LAURA. Rovastinna ei tule, h?nell? on esteit?, mutta rovasti itse on aina valmis, ja sit? paitsi pit?? h?n aina niin kauniita puheita is?nt?v?elle, ja molemmat vanhimmat tytt?ret esittiv?t minulle sinunmaljat viime illanvietossa, kun m?imme arpalippuja samassa p?yd?ss?, niin ettei niit?k??n mill??n tavalla voi sulkea pois. No, sitten?
JANNE. Parooni Stommelberg rouvineen.
LAURA. Niiden kanssa olemme tosin v?hemm?n tuttuja, mutta se on ainoa aatelisperhe kaupungissamme, ja olethan sin? istunut takseerauskomiteassa yht'aikaa paroonin kanssa -- ja kyll?h?n paroonitar h?nt? pit?? sen verran silm?ll?, ettei h?n saa juoda itse??n aivan humalaan, niinkuin tapansa on. No seuraava?
JANNE. Tullinhoitaja rouvineen.
LAURA. Rouva on v?h?n olevinaan, mutta olimmehan h?nen luonaan Sohvin p?ivill?, ja tullinhoitajaa tarvitaan whistip?yd?ss?, sen tied?t kyll?. Ent?s sitten?
JANNE. Majuri -- totta, h?net pyyhittiin --
LAURA. Niin, h?n on kyll? oiva ja lystik?s mies, mutta eih?n h?nt? voi kutsua, patruuna kun on haastanut h?net oikeuteen, kun h?n jossakin seurassa on nimitt?nyt patruunaa ?koijari Andersoniksi?. Mutta annapas minun katsoa -- (Lukee listasta.) Raatimies Vankkanen tytt?rineen -- likemm?t naapurimme, -- ja kontroll??ri ja kas??ri -- fiinimm?t nuoret herrat kaupungissa -- kas siin? kaikki! Jos tuo nyt on liian paljon, niin --
JANNE. Enh?n min? sit? ole sanonutkaan. Tarkoitinhan vain, ettei t?ss? luettelossa l?ydy ainoatakaan nime? omasta s??dyst?mme. Olisi meid?n kuitenkin pit?nyt kutsua Heimosen perhe, joka on meille v?h?n sukuakin.
LAURA. Heimoset! Oletko sin? hullu? Pilaisivathan ne kaikki tyyni talonpoikaisella ja k?mpel?ll? k?yt?ksell?ns?. No, kaikenlaisia tuumia sun p??h?si lent??kin, se t?ytyy sanoa.
JANNE. Mutta ne osoittivat meille paljon hyvyytt? ja yst?v?llisyytt? kun t?nne muutimme, ja sit?paitsi ?itini heit? suuresti kunnioittaa -- --
LAURA. No niin -- ?itisi --!
JANNE. Min? tied?n, mit? tarkoitat. H?n on muka yht? talonpoikainen ja sivistym?t?n kuin nekin, eik? niin?
LAURA. Niin, suo anteeksi Janne, mutta rouva, joka nuuskaa ja kiroo --
JANNE. Kiroo?
LAURA. Niin, olenhan min? usein kuullut h?nen suustansa pujahtavan sanoja tuommoisia kuin ?hitto viek??n? ja ?saakeli soikoon?, ja kirouksiahan ne ovat, tiet??kseni.
JANNE. Totta kaiketi. Niin, eukko on noin v?h?n tuima ja miehek?s luonteeltaan, ja kun h?n suuttuu, niin h?n ei paljon sanojansa punnitse. Mutta h?nell? on ter?v? p?? ja syd?n puhdasta kultaa, sen tied?n parhaiten min?.
LAURA. No, Herra Jumala, kuka sit? kielt??? Tarkoitinhan vain h?nen kummallista k?yt?st?ns?. Niin, minun t?ytyy todellakin tunnustaa sinulle, Janne, ett? usein olen iloinnut siit?, ett? h?n asuu niin kaukana meist?, ja on niin sidottu kauppatoimeensa, ettei tarvitse pelj?t? h?nen t?nne tulevan; sill? my?nt?minen sinunkin on, ett? kauheasti saisimme h?vet? h?nen t?htens? nykyisten hienojen tuttaviemme edess?, vai mit??
JANNE (erikseen): Hm, kenen meist? oikeastaan tulisi h?vet?, se on asia, joka -- --
LAURA. Mit? sanoit?
JANNE. En juuri mit??n. -- No niin, kuinka tahdot sitten? Annetaan Heimoset siis olla kutsumatta t?ll? kertaa; luultavasti olisivatkin v?h?n h?mill??n n?in