Prosper Mérimée

Prosper Mérimée

The Project Gutenberg EBook of Prosper Mérimée, by Kasimir Leino
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Prosper Mérimée Elämäkerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta
kannalta
Author: Kasimir Leino
Release Date: May 30, 2006 [EBook #18473]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PROSPER
MÉRIMÉE ***

Produced by Tapio Riikonen

PROSPER MÉRIMÉE
Elämäkerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta
Yliopistollinen väitöskirja

Kirjoittanut
KASIMIR LÖNNBOHM [LEINO], filos. maist.
Päivälehden Kirjapaino, Helsinki, 1895.

ESIPUHE.
Valitessani väitöskirjani esineeksi Prosper Mériméen, en suinkaan
salannut itseltäni niitä moninaisia vaikeuksia, joita meikäläisissä
oloissa työskentelevällä tutkijalla helposti käsitettävistä syistä on
edessään, jos tahtoo saada aikaan edes osapuillekaan tyydyttävää
monografiiaa hänestä. Tiesin kyllä, ettei hänestä ainakaan minun
työhön ryhtyessäni vielä löytynyt minkäänlaista tarkempaa
kirjallishistoriallista tutkimusta, vaikka kyllä sellaiset miehet kuin
Taine, Sainte-Beuve, Georg Brandes, Emile Faguet, Jules Lemaître,
Saintsbury y.m. olivat hänestä lyhempiä joko puhtaasti esteettisiä tai
psykoloogisia esseitä julkaisseet. Perehdyttyäni näihin aloinkin jo
eperoida koko yritystä, sillä oli ehkä turhaa minun ruveta heidän
jälkiänsä parsimaan.
Kun sitten Suomen Yliopiston varoista sain matkarahan kirjallisia
opinnoita varten etupäässä Pariisissa, ja tulin täten tilaisuuteen
pitemmän ajan v. 1890 työskentelemään sikäläisessä, runsaasti
varustetussa Kansalliskirjastossa, selvesi minulle sentään ennen pitkää,
että jollen voisikaan tutkimuksellani vaikuttaa minkäänlaista uutta
muutosta yllämainittujen miesten antamaan yleiskuvaukseen tämän
etevimmän ranskalaisen novellistin kirjallisesta toiminnasta ja
kirjailijaluonteesta, niin voin minä ehkä kuitenkin käyttämättömistä
lähteistä ammentamillani tiedoilla ja näennäisesti vähempiarvoisilla,
vaikka kylläkin tärkeillä seikoilla tieteellisesti tukea heidän
ylimalkaisempia lausuntojaan ja osaksi myöskin näyttää tutkimukseni
esineessä uusia, huomaamatta jääneitä puolia. Tällaisia käyttämättömiä
lähteitä oli m.m. Ranskan sanomalehdistö, jonka näin sisältävän useita
valaisevia asianhaaroja, ja niinikään eräs Mériméen laajahko
kirjeenvaihto (luonnontieteilijä Requien'in kanssa,) joka enimmäkseen

oli julkaisematta ja säilytettiin Avignon'issa Calvet'n museon
arkistossa.
Jälkimäinen, josta toivoin saavani vallan uusia asioita tutkimukseeni,
osottausi kuitenkin sangen niukkaperäiseksi tietolähteeksi.
Kysymykseeni olivatko nämä kirjeet kopioitavissa, sain nimittäin
mainitun museon esimieheltä ystävällisen kirjeen, joka on päivätty 23 p.
toukokuuta 1890 ja jossa hän ilmaisi minulle, että hra Requien oli
jättänyt kokoelmansa mainitulle laitokselle "sous certaines conditions",
joihin m.m. kuului "de les tenir sous clef et de ne les communiquer
qu'après un très long laps de temps". Tosin ilmoitti hän voivansa antaa
niistä muutamia nähtäväksi, mutta nämä muutamat, joista itselleni
kopiat toimitin, olivat jo osaksi hra Tourneux'n julkaisemia (teoksessa
"Prosper Mérimée, ses portraits, ses dessins, sa bibliothèque") osaksi
sisälsivät ne vallan yksityisiä asioita sellaisessa muodossa, ettei niitä
voinut julkaista.
Se toivo raukesi siis jotenkin mitättömiin. Tähän eivät
vastoinkäymiseni kuitenkaan päättyneet. Ollen monilta muilta toimilta
estettynä tarpeellisella tarmolla tutkimustani kiirehtimästä sain vielä
kestettäväkseni senkin kolauksen, että eräs ranskalainen kirjailija
Augustin Filon, joka persoonallisesti oli tuntenut Mériméen ja saanut
useilta hänen ystäviltään lukuisan joukon kirjeitä ja tiedonantoja
käytettäväkseen, m.m. Mériméen varsin sisältörikkaat kirjeenvaihdot
Albert Stapferin (vuosilta 1825-1870) ja -- leskikeisarinna Eugénien
kautta -- kreivitär Montijon kanssa, joka oli mitä parhaimmissa
ystävyyssuhteissa kirjailijamme kanssa aina vuodesta 1839
kuolemaansa saakka, että tämä samainen Filon, Napoleon III:n pojan
kotiopettaja, keväällä 1893 julkaisi Revue des deux Mondes'ssa
laajaperäisen esseen väitöskirjani esineestä ilmoittaen samalla, että se
oli ainoastaan lyhennysote suuremmasta teoksesta.
Tutkimukseni oli silloin jo ehtinyt niin pitkälle, että noin toinen puoli
(8 painoarkkia) oli jo valmiiksi painettuna ja käsikirjoitus niinikään
melkein kokonaisuudessaan viimeisteltynä. Arvelin kuitenkin olevan
turhaa jatkaa työtä, jonka toinen kaikin puolin suotuisemmissa oloissa
työskentelevä ja kykenevämpi mies oli ottanut sellaisen perinpohjaisen

käsittelyn alaiseksi. Ainakin katsoin täytyväni odottaa siksi, kunnes tuo
luvassa oleva teos oli ehtinyt julkisuuteen nähdäkseni oliko minulla sen
jälkeen enää mitään uutta esitettävänä. Viime vuonna se sitten ilmestyi
nimellä "Mérimée et ses amis" käsittäen yhteensä lähes 400 sivua
siihen luettuna kreivi Spoelberch de Lovenjoulin tekemä erittäin tarkka
luettelo Mériméen julkaisemista kirjoituksista ja teoksista.
Mielihyväkseni kuitenkin huomasin, ettei teos suinkaan ollut
tyhjentänyt ainetta yhtä vähän kuin se oli tieteelliseksikään aiottu.
Tosin oli siinä minulle uusiakin tietoja, varsinkin Filonin julkaisemien
arvokkaiden kirjeenvaihtojen kautta, mutta toisaalta keksin siinä
myöskin vajavaisuuksia, todistamattomia väitteitä, jopa
virheellisyyksiäkin. Sikäli kuin tutkimukseni jälkiosassa olen tarvinnut,
olen hänen kirjaansa myöskin hyväkseni käyttänyt. Mitä jo valmiiksi
painettuun alkuosaan taas tulee, on mielestäni riittävää, että erityisenä
lisänä julkaisen Filonin kirjasta y.m. saamani uudet tiedot Mériméen
elämäkerran alkupuoliskoon samoin kuin ne oikaisutkin, joihin olen
nähnyt syytä olevan.
Kummastuksekseni huomasin muuten, että Filon on suunnitellut
elämäkertansa Mériméestä jotenkin samaan tapaan kuin minä. Hänkin
on tahtonut kuvata hänet lapsuudesta hautaan saakka ympäristöineen ja
taustoineen, vaikka minä, esittäessäni häntä suomalaiselle yleisölle,
luonnollisista syistä olen käsittänyt velvollisuudekseni vetää nuo
kehysviivat hiukan leveämmiksi kuin hän. Myöskin olen minä
koettanut pysyä tieteellisemmällä pohjalla siinä, että olen kaikille
väitteilleni etsinyt todistuksia hänen kirjeistään, kirjoituksistaan tai
teoksistaan ollen tietääkseni ainoa, joka todella on yrittänyt etsimään
hänen mielipiteitään ja näkökohtiaan niistä varsin hauskoista ja
sisältörikkaista kirjekokoelmista, jotka Mériméeltä on hänen
kuolemansa jälkeen julkaistu. Kaikille näille aineksille en kuitenkaan