Piru | Page 8

juoda sek? muitakin ruumiillisia el?misv?lineit?.
Kirkkois?t uskoivat, ett? my?s pirulla oli ruumis ja oli jo silloin kun se oli enkelin?, mutta lankeemisen j?lkeen k?vi ruumis tiuhemmaksi ja painavammaksi. Mutta se on viel? k?yk?isempi kun ihmisen ruumis, jotta se voi esiinty? n?kym?tt?m?n?. Toisella vuosisadalla vertaili Fatsian pirua ilmaan tai tuleen, 7:ll? vuosisadalla selitti Isidor Sevillosta, ett? pirun ruumis on kuin utukuva.
Koska pirulla oli ruumis, tarvitsi h?n ihmisellisi? el?misv?lineit?, m. m. ruokaa. Siksi selittiv?t Origenes Tertullianus, Antenagoros, Johan Kultasuu y. m., ett? piru ahneesti nieleksi pakanain uhrisavua ja h?yry?. Sellainen "portsuuni" ei riitt?isi ihmisille, mutta pirulle se riitti.
Er??t juutalaiset rabbit selittiv?t, ett? piru el?? savusta ja vesih?yryst?, mutta on ahne verelle. Er?s saksalainen satu kertoo pirun sy?v?n k?rp?si?.
Kansa kertoo vanhoista ja nuorista piruista, er??t selittiv?t, ettei piru vanhene, eik? kuole, toiset taas, ett? piru voi kuolla kuten ihminen. Pirut voivat my?s sairastua! Se tunnustus puristettiin noidilta kidutuksia, pirun sairastaessa oli noitien valvottava sairasvuoteen ??ress?!
Yleisen luulon mukaan, on pirulla ihmisen n?k?inen ruumis, eik? se ole ihme. Ihminen loi Jumalan omaksi kuvaksensa, miksei my?s pirua samoin? On sent??n hiukan eroa pirun ja ihmisruumiin v?lill?, ja se ero tuli syntiinlankeemuksessa, jossa pirulta meni alkuper?inen jumalainen kauneus ja h?nest? tuli kamalan suuri ja ruma ihmisen ja Jumalan sekasiki?, jonka kuvaamiseen kirjailijat ja maalarit ovat taitonsa k?ytt?neet. Pirusta on tehty niin hirmuisia kuvia, ett? kyll? h?n itsekin h?mm?styisi, jos sattuisi kuvansa n?kem??n. Keskiajalla tunnettiin juttu maalarista, joka oli kuvannut pirun liika rumaksi. T?st? vihastui piru niin, ett? t?ytt?si maalarin alas telineilt?. T?m? olisi kuollut, ellei Jumalan ?iti olisi tarttunut putoavaan kiinni ja pelastanut h?nen henkens? siit? hyv?st?, ett? h?n oli maalannut Jumalan ?idin eritt?in kauniiksi.
Useat tiesiv?t kertoa n?hneens? pirun. Pyh? Antonius n?ki h?net niin suurena, ett? p?? ulottui pilviin, toisen kerran oli piru musta ja vain lapsen kokoinen. Mustaksi selitettiin piru jo ensim?isill? vuosisadoilla j. Kr., joka johtui siit?, kun kristinusko levisi ensin valkoihoisten keskuudessa. Luonnollista oli pirun kuvitteleminen j?ttil?iseksi, kaikkien kansojen muinaistarujen j?ttil?iseth?n olivat pahoja. 7:ll? vuosisadalla oleva satu kertoo pirulla olevan sata k?tt? ja jalkaa, sellaisena n?ki pirun pyh? Brigitta 1,400-luvulla.
Danten Lusifer on kolme naamainen. Dante ei ole ainoa joka keskiajalla yritti kuvata pirua sellaisena. Keskiajalla kuviteltiin Jumala ihmiseksi, jolla oli kolme naamaa. Koska kolmiyhteinen Jumala oli perkeleellisen kolminaisuuden vastakohta, jossa oli kolme ominaisuutta, niin oli luonnollista, ett? Jumalan ja perkeleen kuvailemisessa vallitsi sama s??nt?. Kolmiyhteisell? perkeleell? oli kuvissa v?liin kruunu, v?liin oli se ilman, v?liin oli h?nell? miekka ja valtikka, v?liin oli h?n ilman niit?kin.
Mit? enempi piru-pelko kasvoi, sit? kamalammaksi muodostui piru, kunnes viimein kuviteltiin h?net mustaksi enkeliksi, jolla oli karvainen ruumis, y?lepakon siivet, kaksi tai useampia sarvia, pitk?t ter?v?t korvat, pitk?t kynnet ja kaviot jaloissa. Sit? kuvaa viel? t?ydennettiin, selitettiin, ett? pirulla on h?r?n sarvet ja aasin korvat, ja pitk? h?nt?, vihdoin viel? k??rmeen p?? ja hanhen jalat.
Viel? ei ollut ihmisten mielikuvitus lopullaan. Uskottiin, ett? pirulla on vain etupuoli ruumista ja tyhj? sis?lt? kuin m?t? puu. Takapuoli on laiskottelemisesta m?d?nnyt ja pudonnut pois. Pyh? Fursea n?ki kerran suuren joukon piruja joilla oli pitk?t kaulat ja vaskikattilan tapaiset p??t ja sy?ksiv?t suustaan tulta. Pyh? Brigitta n?ki ilmassa pirun, jolla oli sep?npalkeet p??ss?, korvat olivat pitk?t, k?sivarret kuin k??rmeet, s??ret kuin kepit, jalat kuin haat.
Keskiajan piru oli mahdollisimman ruma, mutta siit? on poikkeuksia; er??ss? latinalaisessa raamatussa, 10:ll? vuosisadalla, jota s?ilytet??n kansalliskirjastossa, l?ytyy kuva Jobin historiasta. Siin? ei Saatana ole ruma, sill? on viel? enkelin siivet ja hiukan kalvennut pyhyyden loiste kasvoillaan. Jaloissa on kaviot ja vasemmassa k?dess? tulella t?ytetty malja. Er??ss? ranskalaisessa tarussa 12-vuosisadalla kerrotaan kauniista pirusta, jolla on leve? suu ja kovera nen?. Folignon piispa Frezzi tapasi helvetiss? sattumalta kauniin pirun. Pirut voisivat muuttaa muotoaan, eik? l?ydy yht??n ruumiin muotoa, jota eiv?t pirut olisi k?ytt?neet, voisivatpa esiinty? tarpeen mukaan kauniilla ulkomuodollakin.
Useasti n?kiv?t kirkon miehet pirun jonkun muinaisajan Jumalan n?k?isen?, kuten Jupiterin, Merkuriuksen ja Baccuksen y. m. Kielitieteilij? Bilgardo n?ki joukon piruja klassillisten kirjailijain Virgiliuksen ja Horation muodossa.
Lukuisia juttuja kerrotaan pirun ilmestymisest? kauniina neitona, tai l?himp?n? tuttavana tai sulhasena. Kerran tuli piru komeana ritarina pyh?n Kunigunden makuuhuoneesta. Taas kerran meni h?n Natsaretin piispa Sylvanuksen muodossa er??n kauniin naisen luo ja l?ydettiin s?ngyn alta (!) Canterburyn Tuomas kertoo, ett? h?n v. 1258 n?ki joukon piruja tanssivan kauniina nunnina l?hell? K?lni?.
Hyvin usein ilmestyi piru el?inten muodossa, yksin k?rp?sin? ja s??skin?kin. Siksi sis?lt?? er?s vanha kirkkok?sikirja rukouksen saastaisia el?imi? vastaan. Keskiajalla annettiin sellaisia el?imi? oikeuden k?siin, joissa arveltiin pirun majailevan. 1474 oli Baselin maistraatin edess? pirullinen kukko, joka oli -- muninut. Kukko tuomittiin el?v?n? poltettavaksi. Elottomina esinein?kin esiintyiv?t pirut. Er?s mummo luuli nielleens? pirun salaattilehten? sis??ns?.
Mutta viel? ihmeellisemp??! Piru esiintyi Jumalan, Jeesuksen ja neitsyt Marian haahmossa.
Viel? esiintyi piru kuolleiden ihmisten muodossa. Cesario kertoo pirun ilmestyneen kuolleen papin hahmossa ja laulaneen.
Kun keskiajalla joku ihminen kuoli ja viel? liikkui sen j?lkeen, oli se pirun elkeit? ja "kuollut" haudattiin usein el?v?n?. Meid?n aikana on jo senverran taikauskosta vapauduttu, ett? moni ihminen pelastuu joutumasta el?v?lt? haudatuksi.

Pirujen lukum??r?, arvoluokat ja sis?inen j?rjestys.
Piruja oli suuri