Piru | Page 2

ja niill? on varmat ominaisuudet. Muinaisaikaisista kansoista ovat m. m. egyptil?iset ne, joista on s?ilynyt selvimpi? tietoja. Heill? olivat Ptah, Ra, Ammon, Osiris, Isis y. m. hyv?t jumalat, jotka onnea ja el?m?? toivat. Sit?vastoin olivat, k??rme Apep, joka pahuutta ja pimeytt?, synnytti, sek? petoksen ja valheen is?, kiusaaja ja h?vitt?j? kauhea Set.
Foinikialaisilla olivat jumalat Baal ja Ascher hyvi?, joiden vastakohdat olivat Moloch ja Atarte. Indiassa oli luoja India ja yll?pit?j? Baruna, niiden vastustajat Driera ja Asuren. Persiassa oli Ormudz Ahrimanin kanssa alituisessa riidassa maailman hallitsemisesta. Kreikassa ja Roomassa oli joukko hyvi? ja pahoja henki?, haltijoita, "n?kkej?" y. m. Samoin esiintyy dualismi my?s germaanien, flaamien y. m. kansojen muinaisissa uskonnoissa. Selvimm?ss? muodossa esiintyy dualismi persialaisten uskonnossa, jossa Ormudzilla k?sitet??n aurinkoa ja valoa, ja Ahrimanilla pimeytt?. P?iv? merkitsi Ormudzin, y? Ahrimanin voittoa. Vuodenaikojen vaihtelut merkitsiv?t yhden tai toisen Jumalan voittoa. Siit? kehittyi auringon, tulen -- yleens? valkeuden palvelus. On huomattava, ett? my?s jokaisen kansan pirun muodostumiseen kansan sivistystaso, olinpaikka, ilmasto, luonto ja aineelliset olot vaikuttivat. Kuumien maiden asukkaat lukevat pirun ansioksi maanj?ristykset, tulivuoren purkaukset j. n. e., kun taas kylmien pohjoismaiden asukkaat arvelivat pakkasta, lumituiskuja j. n. e., pirun t?iksi. Samaten on pahojen henkien ulkoasun kuvittelu venyv? ja vaikuttavat siihenkin paikalliset olot. Valkoihoisten mielest? on piru ehdottomasti musta. Neekerit kuvittelevat pirunsa valkoiseksi. Itse l?hetyssaarnaajien oli my?nnytt?v? selitt?m??n neekereille ett? Jeesus ja neitsyt Maria olivat mustaihoisia, jos mieli edes nimeksik??n teht?v?ss??n menesty?.

Viron "Vanhapakana".
(Lukua on lyhennetty.)
Viron vanhimmasta uskonnosta puuttuu piru, jumalan vastakohtana kokonaan. T?hlmanin luomistarussa puhutaan vanhasta is?st?, joka asui korkealla taivaassa ja loi avukseen kalevalaiset: Vanemuisen[1] ja Ilmarisen, k?ytt??kseen niiden neuvoja ja urhoollisuutta. My?hemmin loi Vanha is? my?s maailman. H?nell? oli useita nimi?, kuten Taara, Ukko, Vanhataatto ja Jumala. N?kyy ett? vanhimmat virolaiset olivat yksijumaluuden uskojia. Taistelua jumalan ja jonkun h?nen henkil?kohtaisen vastustajansa v?lill? ei tunnettu.
[1] V?in?m?inen.
Vanhapakana esiintyy ensi kerran Kavalan Hans'in tarussa ja on varustettu ihmeellisill? ominaisuuksilla, on suuren talon omistaja ja on h?nell? vaimo ja lapset ja omistaa paljon omaisuutta. H?n el?? erakkona ja h?nt? ihmiset inhoavat. H?n eroaa tavallisista ihmisist? siin?, ett? h?nell? on suuri ruumis, suuri voima ja taitavuus (kantaa oritta sel?ss??n) on vallanhimoinen, pelk?? susia ja ukkosta, ei mene hiekkaan. (Viimeksimainittu lis?ys on kai kristinuskon tuomaa.)
Vanhapakana on per?ti tyhm? ja Kavala Hans viisas, jos jotakin on tahdottu sill? luvata, niin taistelua raan voiman ja tarkan ?lykkyyden v?lill?, mutta ei paheen ja hyveen taistelua. Kavala Hans oli l?peens? veijari ja Vanhapakana suora ja rehellinen.
Selvemm?sti kuvastuu pahahenki Kalevipoegissa[1] Kalevan pojassa jossa se Pakaretin, Paraskin, Vettenhengen, Pahanhengen ja Sarvikin nimell? esiintyy ja on tyhm? mutta voimakas, kuten "Kalevinpojasta" ilmenee. H?n on my?s ihmisten vihollinen, mutta ei jumalan vastustaja.
[1] Vastaa Suomen Kalevalaa.
"Kalevinpojassa" kerrotaan Sarvikin asuvan helvetiss?, jossa "Kalevipoeg" k?vi kaksi kertaa ja l?ysi ensikerran helvetin porttiaukon Endlaj?rven alta, josta meni pitk?, pime? k?yt?v? sinne. Itse helvetti oli suuren talon tapainen, jossa oli paljon rikkauksia. Helvetiss? pidettiin kuolleiden sieluja vangittuina ja pantiin Sarvikin hy?dyksi ty?h?n.
"Siin neid vaeseid vaevatak Mitmel puhut piinatakse[1]
[1] "T??ll? onnettomia piinataan Monin tavoin vaivataan."
Sarvikille tehd??n raskasta orjan ty?t?. Orjuudessa oleva kansa ei voinut helvetiss??nk??n pahempaa kuvitella kuin orjanty?t?. Jokatapauksessa huomataan t?ss? helvettikuvauksessa aikalailla kristinuskon vaikutusta. Viel? enemm?n kristinuskon vaikutusta huomaa kertomuksessa Kalevinpojan toisesta helvetiss? k?ynnist?. Silloin on helvetiss? jo tulta, savua, sinist? tulikivij?rvi?, tervajoki, s??ski?, sy?p?l?isi? j. n. e. Sielt? l?ysi Kalevipoeg ?itins? Lindan. Kalevipoeg taisteli Sarvikin kanssa, voitti h?net ja pani kahleisiin. Taistelu oli ruumiillinen voimankoetus. Henkist? taistelua heid?n v?lill??n ei ollut.
My?hemmiss? muinaistaruissa, esim. Kreutzwaldin "Viron kansan saduissa" esiintyy t?ydellinen kristinuskon piru, kehittyen yh?, kunnes "Vanhanpakanan saduissa" se jo on t?ydelleen nykyisen kirkon saatana, kaikkine keskiaikaisine ominaisuuksineen. Helvettikin on jo t?ydellistynyt kristinuskon vaikutuksesta.
Sarvik ja my?s piru sek? pahat henget ovat suorastaan kristinuskosta lainattuja. Alkuper?isen? Viron "piruna" voi pit?? Kavalan Hansin ja "Vanhanpakanan".
Nimi "pakana" on latinankielest? lainattu ja merkitsee syrj?isess? mets?kyl?ss? asujan. Kun kaupunkeihin ja niiden ymp?rille levisi kristinusko ennemmin kuin syrj?seutuihin, alettiin syrj?seuduissa asuvia nimitt?? -- pakanoiksi. -- Sitten levisi nimitys laajemmalle, k?sitt?en kaikkia niit?, jotka eiv?t olleet kristinuskoon kastettuja. Siit? johtui, ett? silloin kuin virolaiset viel? olivat ei-kristittyj?, nimitettiin heit? pakanoiksi, ja pirua heid?n p??llik?kseen "Vanhaksipakanaksi".
M. Eisen soitellessaan tulee johtop??t?kseen, ett? "Vanhapakana" oli hiisi, voimakas ja kavala ihmisten vihollinen, joka toi kansalle orjuutta ja h?vitti "vanhan hyv?n ajan vapauden".

Suomen piru.
(Suomentajan lis?ys.)
Suomen pakanuuden aikainen "pahojen henkien p??ruhtinas" oli tuoni, jonka asuntopaikka oli Tuonela, kuolleiden valtakunta, johon tultiin yhdeks?n meren ylitse. Sen lis?ksi oli Hiisi, jonka koko suku oli h?ijyj? noitia. H?n oli kipujen ja kauhistuksen jumala, joka hioi ter?vimm?t miekat. Tuonen pojilla oli vaskiset kynnet, tyt?r, sokea Loviatar oli ruma ja ilke?, kipujen ?iti.
Usko noitiin oli yleinen. Kipujen, tautien ja muun maanvaivan sattuessa turvauduttiin noitiin, jotka loihtivat kivut Kipuvuoreen, jonka luultiin olevan kaukana Kemijoen rannalla, jossa oli yhdeks?n sylt? syv? reik?, sinne manasivat noidat kivut, jossa kuoleman kolme tyt?rt?, Tuonetar, Kivutar ja ?k??t?r ottivat ne vastaan. Nytkin viel? l?ytyy joissakin salon perukoilla vanhoja ihmisi?, jotka loihtivat tauteja kaikellaisilla tempuilla. Hammass?rky esim. voi menn?, kun se, jonka hampaita s?rki, otti