Papin perhe; Hän on Sysmästä; Spiritistinen istunto | Page 8

p?yd?ss?.
PASTORI (katsoo kelloaan). Min? en jouda. T?ytyy l?hte? kirjapainoon. Kumma, etteiv?t ole viel? tuoneet korrehtuuria sielt?.--Niin, Jussi, mieti nyt asiaa, niin huomaat itsekin, ett? se on hyv? kaikin puolin.-- Noin tunnin p??st? tulen takaisin, silloin toivoakseni olet jo selvill?. (Menee.)
JUSSI. Min? en rupea siihen lehteen, en mill??n ehdolla! Pappa ei saa minua siihen, ei vaikka--! Mutta kyll? h?n minua nyt kiusaa, luultavasti, kaiken kes??.--En tied? kuinka siit? tekisi lopun.
ELISABETH. Tuskinpa h?n kiusaa, jos kerran varmasti p??t?t. Eih?n pappa voi sinua pakoittaa. Tulisit muuten sy?m??n nyt, siell? perunat j??htyv?t.
JUSSI. Ei minulla ole n?lk?, enk? min? v?lit?.
ELISABETH (ottaa k?sity?n). Voi, kuinka olet k?rsim?t?n. ja kuinka v?h?st? sin? joudut suunnilta pois. Olisit edes Hannan sijassa, mit? silloin sanoisit!
JUSSI. Hannan sijassa? Mik? h?nell? on h?t?n??
ELISABETH. Kyll? kuulet.
JUSSI. Tuoltahan Hannan ??ni kuuluu ruokasalista yht? iloisena kuin ennenkin.
ELISABETH. Niin--kuulukoon vaan.
JUSSI. Ett?k? h?n sitten salaa jotain,--ja teeskentelee iloisuutta? (Ruokasalin ovelle.) Hanna; tules t?nne!
ELISABETH. Ei,--anna h?nen sy?d?.
HANNA. (tulee). Mit? tahdot, Jussi?--min? olen, mamma, lopettanut.
JUSSI. Kuule--mik? sinua vaivaa?
HANNA. Ei mik??n.--Kuinka niin?
JUSSI. Kun mamma sanoo.
ELISABETH. Hanna ei itse viel? tied? koko asiasta.
HANNA. Mist? asiasta?--Mamma, mist??
ELISABETH. Ett? sinun nyt, lapseni, t?ytyy lopettaa kesken jatko-opisto.
HANNA. Voi, mink?t?hden?
ELISABETH. Pappa tahtoo. Papalla ei ole varaa kustantaa sinua en??.
JUSSI. Sanoiko h?n niin?
ELISABETH. Sanoi.
HANNA. Ja sikseenk? sitten j?isiv?t kaikki luvut? Ij?ksi p?ivi??
ELISABETH. En tied? mit??n neuvoa.
HANNA. Jospa voisin itse ansaita jollain tavalla?
ELISABETH. Mill?, hyv? lapsi?
HANNA. Jos saisin koti-opettajan paikan.
ELISABETH. Ja kaksisataa markkaa palkkaa korkeintaan. Ei sill? s??st?j? tehd?.
HANNA. Niin,--ei sill? tehd? s??st?j?.
JUSSI. Vai ei ole varaa! Tiet??h?n sen. Kun t?ytyy sanomalehti? kustantaa. Ja h?mment?? ihmisten j?rke?. Eih?n semmoisen ?jalon harrastuksen? rinnalla ole mik??n mink??n arvoista.
ELISABETH. Jussi, el? puhu noin!
HANNA. Puhtaaksikirjoitusta min? my?skin voisin toimittaa.
ELISABETH. Siit?k??n ei suurta etua olisi.
HANNA. Eik? minulle sitte aukeaisi mit??n mahdollisuutta?--Eik? milloinkaan?
ELISABETH. Rakas lappi!
JUSSI. El? ole pahoillasi, Hanna. Kyll? min? pid?n sinusta huolen.
HANNA. Hyv? Jussi! Sinulla on tarpeeksi huolta viel? omasta tulevaisuudestasi.
JUSSI. Yksi vuosi en?? j?ljell?, eik? niin?
ELISABETH. Yksi vuosi.
JUSSI. Sin? tulet lopettamaan jatko-opiston, luota siihen. Min? kustannan, min? hankin rahoja.
HANNA. Kuuleeko mamma, kuinka hyv?syd?minen h?n on?
JUSSI. Puhu siin? nyt hyvist? syd?mist?!
ELISABETH. Mutta mill? sin?, Jussiseni, rahoja hankkisit, paremmin kuin Hannakaan?
JUSSI. Ty?ll?ni. Sep? kumma, ettei t?nlainen mies maailmassa ty?t? l?yt?isi.
HANNA (laskee k?tens? h?nen kaulalleen). Min?p? en ota sinun rahojasi. Jonkun keinon viel? keksin, mill? itse pystyn ansaitsemaan.
JUSSI. Sin? otat, ja sill? hyv?.
HANNA. Mutta enp?s ota,--enp?s.--Sin? rakas, herttainen veli!
JUSSI. El? nyt ole lapsellinen.--No niin, kas niin! Teill? aina pit?? oleman niit? tunteita.
MAIJU (ruokasalista). Martha--ottaa pian pois pellilt? loput! Elk?? antako palaa! (Tulee juosten, peparkaakku-talrikki k?dess?, valkoinen esiliina edess?, hihat yl?sk??rittyn?.) Hihei! L?mpim?isi?,-- peparkaakkuja! Miss? herra Rastas? (Huutaa takaisin ruokasaliin.) Martha, juoskaa sanomaan, ett? herra Rastas tulisi t?nne heti paikalla. Kiireimm?n kautta!--ei aloteta kesti?, ennenkuin h?nkin tulee.--Mutta katsella saatte: Jussi, k??nn? silm?si t?nne'--ovatko kauniita? Tekeek? mielesi?
JUSSI. Tuohan maistaa yksi.
MAIJU. Ei viel?, hyv? herra. ?Sn?lla barn bruka v?nta.?--Mammalle annetaan jo edelt?p?in, jos mamma tahtoo, ei muille.
ELISABETH. Mammakin malttaa odottaa.
TEUVO (tulee oikealta).
MAIJU. Joutukaa, joutukaa, herra Rastas! T??ll? on suuret peparkaakku-kestit. Istukaa tuonne ja odottakaa. Nyt ne alkavat. Mammalle ensin. Mamma saa ottaa kaksi.
ELISABETH. Kiitos, min? tyydyn yhteen.--
MAIJU. Sitten tulee Hannan vuoro.
HANNA. Kuinka monta?
MAIJU. Yksi vaan!--Herra Rastas, olkaa niin hyv?!
TEUVO. Kiitoksia! Ka' neh?n ovat ihan l?mp?isi? viel?.
MAIJU. Juur'ik??n uunista otetuita.--Jussi, sin?,--hyi, tuota veijaria, kun sieppasi kaksi.--Noo, mit? mamma sanoo? Ovatko hyvi??
ELISABETH. Ei sovi moittia.
TEUVO.. N?m? ovat vallan mainioita.
MAIJU. Niin, enk?s osaa leipoa, min?? ja kun niit? tuli viel? niin paljon, likemm? kaksisataa, tiet??k? mamma. Pellit eiv?t tahtoneet riitt?? mitenk??n. Semmoinen siunaus oli sill? taikinalla.--Ja, arvaatteko, mist? se tuli?
HANNA. Noo?
MAIJU. Kun tein taikoja! Py?ritin ruukkua yhdeks?n kertaa my?t?p?iv?? ja luin vispatessani. kolmasti ?Is? meid?n?.
ELISABETH. Mutta Maiju!
MAIJU. Kas niin, onko sekin paha, ett? lukee ?Is? meid?n?? Tuossa se nyt n?hd??n. Teinp? niin tai n?in, minua aina torutaan. Olkoon, sama se! En lue en?? tuon koommin sit? rukousta.
HANNA. Kuinka silloin k?y peparkaakkujen?
MAIJU (ottaa pallonsa esille). K?yk??n kuinka hyv?ns?, min? v?h?t! Koska minun ei kerran anneta--Hanna, tule leikkim??n kammaripeli?.
HANNA (siirtyy l?hemm?ksi). En min? osaa.
MAIJU. Pian sen opit. Katsele, kun min? heit?n.
ELISABETH. Taas!
MAIJU. Sitten tulee Hannan vuoro.
MAIJU. Taas, mamma! Pikkuruisen vaan. Olenhan min? ollut niin ahkera t?n??n.--N?es nyt, Hanna. Ensin otetaan n?in: yksi, kaksi, kolme. Ja sitten tulee t?m?: yksi, kaksi, kolme. Sitten yksi, kaksi, jne.
JUSSI. Kuule, Teuvo! Mit? se oli kuin sin? matkalla puhuit ?Nuoresta Suomesta?? Etk? sanonut, ett? tarvitsevat lis?voimia toimitukseen? Kenelt? sen kuulit?
TEUVO. Heilt? itselt??n, ?Nuoren Suomen? miehilt?.
JUSSI. Milloinka?
TEUVO. Aivan hiljan. Siin? juuri l?htiess?ni.
JUSSI. Ottaisivatkohan minut? Mit? luulet?
TEUVO. Sinut? No, tietysti ottaisivat mielell? hyv?ll?, siit? olen ihan patentti.
JUSSI. Mutta jospa ovat jo saaneet.
TEUVO. Niin ottaisivat sittenkin. On sinun kyn?si jo siksi tunnettu. Tahdotkos muuten, niin laitan heti s?hk?sanoman ja kysyn?
JUSSI. Laita!--Laitapas tosiaankin!
MAIJU (keskeytt?? pallonly?nnin) Varro! Kuunnellaan mit? nuo puhuvat. (Kuuntelee, k?det ja pallo sel?n takana.)
JUSSI. Niin saan sen asian selville heti.
ELISABETH. Rupeisitko sitten kumminkin sanomalehden toimitukseen, Jussi? Ja ?sken papalle niin jyrk?sti kielsit.
JUSSI. Mutta t?m?h?n on vallan toista, mamma. ?Nuori Suomi? on vapaamielinen. Siin? saan kirjoittaa aivan oman vakuutukseni mukaan. Katsella asioita omalta kannaltani. Ei, t?m? on tykk?n??n toista!
ELISABETH.