Panu

Panu

The Project Gutenberg EBook of Panu, by Juhani Aho This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Panu
Author: Juhani Aho
Release Date: October 25, 2004 [EBook #13850]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PANU ***

Produced by Tapio Riikonen

PANU
Kirj.
Juhani Aho
WSOY, Porvoo, 1921.

?Jos esi-isill?mme alkuansa lienee ollutkin parempi tieto Jumalasta ja h?nen vaikutuksestaan maailman hallinnossa, niin se tieto v?hitellen h?mmentyi tarun sekaiseksi taikauskoksi, joka esivanhemmillamme pakanuuden aikana oli vallallansa.?
E. L?nnrot.

I.
Kontoj?rven kirkko on siin?, miss? koskirikas Kontojoki, et?isist? ja vuorisista ylimaista tullen, katkaisee korkean Kontoharjun, kuohahtaa rajuksi putoukseksi, levent?? v?yl?ns? ja avartuu pienoiseksi suvantoj?rveksi jatkaakseen siit? sitten matkaansa virtojen, salmien ja yh? laajenevien selkien kautta suuriin alavesiin. Kirkko on ahteen tapaisella t?yr??ll?, tasaisella kent?ll?, jonka takana kohoaa korkea, suuria honkia kasvava vuoren sel?nne.
L?hell? kirkkoa on pappila ja sen ymp?rill? pienoinen kirkonkyl? taloineen ja peltoineen, mutta toisella puolen suvantoj?rven virran niemess? on kaikkia muita komeampi kuninkaan voudin kartano.
Vaikkakin kirkon ymp?rill? ja voudin niemell? on peltoja ja luonnonniittyj? siell? t??ll? j?rven rannalla, ei seutu viel? kuitenkaan ole vakaantuneen viljelyksen hallussa. Mets? ulottuu useimmin paikoin rantaan saakka, ihan kirkon aidan takana on viel? kannokkoa ahoa, ja kaski on hakattu heti pappilan ulkohuoneiden taa. Talot ovat pieni? kuin uudistorpat. Synkk?, mets?inen syd?nmaa levi?? niin pitk?lle kuin silm? kantaa. Harjulta kirkon takaa n?kyy etel?st? p?in savuja kohoilevan, kes?ll? kaskista ja talvella tupien lakeisista, mutta pohjoisessa ja id?ss? ovat er?maat asumattomat, korkeiden vaarain v?liset suot ja notkot kasvavat vain havumets??, ja honkien rungot ruskottavat yksitotisesti aamun ja illan paisteessa. Etel?st? p?in tuo kyll? talvisin kaitainen rekitie kirkonkyl??n, mutta p??ttyy siihen, ja siit? jatkuu ainoastaan ujo suksen latu, joka korpimaille p?in ujuen n?ytt??, ett? on ollut sinnekin joku kulkeva; mutta suurimman osan talvea on sekin ummessa, jolloin asuttu maailma n?ytt?? Kontoj?rven ymp?rill? olevan lopussa.
Kirkko, joka on rakennettu paksuista, silitt?m?tt?mist? ristihongista ja luukuilla varustettu, on t?ll? paikalla toinen, mutta pappila on vasta ensimm?inen. Katolisen ajan lopulla oli pienoinen syd?nmaan kappeli rakennettu sille sijalle, miss? nyt seisoo uusi ja isompi luterilainen kirkko. Sen oli siihen omin k?sin salvanut hurskas munkki, joka etel?isilt? ilmoilta tullen ja kalastajain kera suuria vesi? soudellen oli asettunut t?h?n asumaan. Kun h?nen seuralaisensa, kaikki savolaisia er?maan k?vij?it?, pys?htyiv?t lohirikkaan kosken alle kalastamaan, mets?st?m??n ja kaskeamaankin, pys?htyi h?nkin, ja kun he veistiv?t kalasaunojaan rannalle, veisteli h?n v?h?n matkaa ylemp?n? kappelinsa seini?.
Maalle noustessaan olivat tulokkaat tavanneet havumajoja hiukan matkaa rannasta, tulensijoja ja j?lki? aikaisemmasta asutuksesta. Ja kun he tutkivat rantoja ja mets?? tarkemmin, l?ysiv?t he j?rven ja virran niemest? tuuhean kuusikon, jonka keskell? oli karsituita puita ja puissa oksiin ripustettuja suurten kalojen luurankoja, mets?el?inten nahkoja ja p??kalloja. Kuusikon sis?ss? oli viel? puun ymp?rille rakennettu aittanen, jossa n?kiv?t kivimaljassa hopearahoja kiilt?v?n.
Mutta tuskin he olivat ehtineet kirveens? iske? pakanallisen uhripaikan ikihonkiin, kun hy?kk?si miehi? mets?st? ja toisia tuli koskea alas viilett?en. Siin? syntyi tappelu, ja verta jo vuoti. Mutta kun munkki kuuli kahakan, niin ruuhellaan suvannon poikki souti ja sai sovinnon aikaan. Valmistettuaan aterian j?rven rannalle tarjosi h?n savolaisten puolesta karjalaisille ikirauhan niill? ehdoilla, ett? toinen ei toisen kalastusta h?iritsisi ja ett? jos Karjalan miehet sallisivat rakentaa Neitsyt Maaria emoselle kappelin, j?tt?isiv?t Savon miehet rauhaan heid?n haltijansa pyh?t?n.
Eik? n?it? ehtoja rikottukaan munkin el?ess? eik? pitk??n aikaan h?nen kuolemansa j?lkeenk??n. Kummallakin heimolla oli vakinaiset asuntonsa loitolla yhteisest? kalastuspaikasta. Savolaiset palasivat talveksi suveen p?in, jossa heill? oli talonsa ja tavaransa, ja karjalaiset poistuivat pohjoista kohti, jossa heill? korpien, soiden ja monien koskien takana kuului olevan asuntopaikkansa.
Munkki yksin j?i erakkona saunaansa l?helle kappelia asumaan ja yhteist? aarretta vartioimaan.
Paljon oli erakko vanhus n?hnyt riitaa ja taistelua kristittyjen ja pakanain v?lill?. Nuoruutensa p?ivin? oli h?n ollut mukana H?meen pakanallisia uhrilehtoja maahan kaatamassa ja miekalla pakottamassa kansaa oikean uskon kuuliaisuuteen. Mutta v?h?isen oli h?n siit? n?hnyt menestyksen: oli n?hnyt kastamattomien kastetuita sukulaisiaan kiduttavan, juoksuttavan heit? kuoliaaksi uhripuitten ymp?rill? ja sitten metsiin pakenevan. Nyt tahtoi h?n voittaa hyvyydell? ja ottaa Herransa haltuun ainoastaan ne, jotka mielisuosiolla siihen taipuvat. Eik? kulunutkaan kauan, ennenkuin h?n n?ki taimia niihin hedelmiin, joiden h?n toivoi tuleentuneina kirkon helmaan putoavan.
Kev??n tullen saapuivat taas molemmat heimot eri haaroiltaan. Ja kalastettuaan kukin apajoillaan kantoivat kristityt rannalla seisovan Pyh?n Henrikin kuvan eteen osuuden saaliistaan, samalla kun pakanat veiv?t Vellamon antimista upeimman uhrikarsikkoon ja sen pyh?n puun oksaan ripustivat. Kun pyh? savu suitsusi erakon kappelista, jossa h?n polvillaan luki messujaan pyh?n neitsyen kuvan ??ress?, tuprusi uhripadan alta savupilvi pyh?n lehdon helmasta, jossa tiet?j? lepytteli haltijoita yh? paremman kalaonnen antamiseen. Ja kun kalaonni sattui huono karjalaisille, niin saattoi tapahtua, ett? he tulivat munkin luo ja h?nen pyhimyksiins? turvautuivat ja kantoivat niille antimiaan. Kun sopi, niin tulivat he viel? h?nen messuaankin kuuntelemaan ja antoivat h?nen kes??in? nuotion ??ress? kertoa itselleen tarinoita pyhist? miehist? ja Ristin-Kiesuksesta ja Pyh?st? Mataleenasta, joita tarinoita jo seuraavana