Palestiinassa | Page 4

t?h?n vuoden aikaan olivat paksun lumen peitossa. Vasta silloin, kuin tulimme l?helle Kievi?, saivat seudut toisen muodon. N?imme et?isyydess? vuoria eli oikeammin yl?nk?j?, yksinp? vett?kin. Mit? edemm? matka kului, sit? enemm?n aloimme ik?v?id? Kiev'i?, tuota Ven?j?n ensimm?ist? p??kaupunkia. Oli jo Huhtikuun 7 p:n ilta l?henem?ss?, kun muuan matkustajista, joka oli syntyj??n saksalainen, mutta oli vuosikausia oleskellut Moskovassa, lausui ilosta loistavin silmin: "Kas, tuolla on vihdoinkin Kiev; tuolla n?ette kirkot; tuolla ovat kukkulat; tuolla virtaa joki." Niinp? tottakin, Kiev oli l?hell?; me l?hestyimme Dniepr-jokea, jonka rannalla Kiev'in kauniit kirkot ja kunnianarvoisten luostarien muurit kohoavat korkeutta kohden.
Kiev'iin pys?htyi juna 3 tunniksi, joka aika t?ytyi tarkoin k?ytt??, jos mieli jossakin m??rin oppia kaupunkia tuntemaan. Me kiiruhdimme suoraa p??t? saksalaisen papin luo, jonka tapasimmekin kotona. Pastori W., 45 vuoden ik?inen mies, on ollut Kiev'iss? 16 vuotta sielunpaimenena ja tuntee sen vuoksi sangen tarkoin kaupungin ja sik?l?iset olot. H?n otti meid?t yst?v?llisesti vastaan ja sanoi, ett? h?nell? oli harras halu seurata meit? pyh?lle maalle, mutta virkavelvollisuudet estiv?t h?nt? n?in pitk?lle matkalle l?htem?st?. Ja vaikka yksin h?nen rouvansakin kehoittamalla kehoitti h?nt? l?htem??n meid?n seurassamme tuolle "intresantille retkelle", niin oli h?n pakotettu j?tt?m??n tuumansa tulevaisuuden varaan. H?n sanoi olevansa hyvin tyytyv?inen seurakuntaansa, johon kuuliin 2,500 �� 2,800 j?sent?, enimm?kseen luterilaisia. My?skin on mainitussa seurakunnassa reformeerattuja ja herrnhuteja, joiden sielunhoito on pastori W:n sek? h?nen virkaveljens? pastori J:n huolena. Seurakunnalla on oma kaunis kirkkonsa sek? koulu ja pappila.
Viivytty?mme hetkisen aikaa pastori W:n kodissa, l?hti h?n n?ytt?m??n meille kaupunkia, jossa on 200,000 asukasta. Kauniissa vaunuissa, joiden eteen oli valjastettu kaksi hyv?? hevosta, kuljetti h?n meit? paikasta paikkaan, jotta tuon lyhyen odotusajan kuluessa olisimme enn?tt?neet n?hd? edes muutamia kaupungin merkillisimmist? paikoista. N?ist? mainittakoon, paitsi kaupungin kauniita ymp?rist?j? ja ihania puistoja, joita tapaa kaikkialla, Pyh?n Antrean kirkko, joka kaupungin keskiosassa majesteetillisena kohoaa korkeutta kohden, sek? Sofian kirkko. My?skin on muutamia muistopatsaita, esim. er?s ruhtinas Gmilitzky'n kunniaksi pystytetty. Kadut ovat leve?t ja s??nn?lliset, talot uudenaikaiset, useissa paikoin palatsintapaiset. Pastori W. mainitsi, ett? kaupunki on niin? 16 vuotena, joina h?n siell? on asustanut, kaikin puolin melkoisesti edistynyt. Rautatie on suureksi osaksi ollut syyn? t?h?n edistykseen.
Saatuamme suosituskirjeen saksalaisen seurakunnan pastorille Odessaan, lausuimme syd?mmelliset j??hyv?iset yst?v?lliselle is?nn?llemme, joka oli tuona lyhyen? oloaikanamme Kiev'iss? toimittanut meille niin paljon iloa, ja l?ksimme taas matkalle. Viel? y? ja kappale seuraavata p?iv?? oli meid?n matkustaminen rautatiell?. Edess?mme oli taasen tasanko, ??ret?n, taivaan rantaa tavoitteleva tasanko. Uupuneina pitk?st? rautatiematkasta, jonka kest?ess? emme olleet saaneet sanottavasti lev?ht??, saavuimme tiistaina Huhtik. 8 p. klo 11 Odessan rautatienasemalle, josta suoraa p??t? l?hdimme laivarantaan tiedustamaan, mill? laivalla p??sisimme poikki Mustanmeren Konstantinopoliin. Toivomme mukaan tapasimmekin t??ll? "Asof"-nimisen h?yrylaivan, jonka oli m??r? samana p?iv?n? klo 4 l?hte? kynt?m??n Mustanmeren aaltoja, saattaen matkustajia Turkin p??kaupunkiin. Viety?mme matkakapineet mainittuun h?yrylaivaan ja ostettuamme piletit, l?hdimme terveht?m??n saksalaisen seurakunnan pastoria, joka, vastaanotettuaan meid?t eritt?in yst?v?llisesti, l?hti n?ytt?m??n meille tuota suurta kaupunkia, joka k?sitt?? 300,000 asukasta ja oli Ven?j?n etevimpi? kauppakaupunkeja sek?, rakennettuna er??lle Mustanmeren rannalla olevalle yl?nteelle, on asemansa puolesta hyvin kaunis. Siell? olevaan saksalaiseen seurakuntaan, jolla on oma kirkkonsa ja koulunsa, kuuluu 5-6 tuhatta j?sent?, jotka tunnustavat luterilaista uskontoa. Luterilaisen seurakunnan ohessa on kaupungissa my?skin noin 300 j?sent? k?sitt?v? reformeerattu seurakunta, jolla on oma pappinsa.
Meid?n ollessamme pastori B:n luona toimitettiin meid?n matkapassimme Turkin konsulin tarkastettaviksi. T?llainen tarkastus on aivan v?ltt?m?t?n, sill? ilman sit? emme olisi saaneet astua laivaan, emmek? my?sk??n olisi p??sseet Konstantinopoliin.
Lausuttuamme j??hyv?iset yst?v?lliselle is?nn?llemme, joka saattoi meit? laivasillalle, alotimme tuon 36 tuntia kest?v?n matkan Mustanmeren poikki, tuota asemansa puolesta ylistetty? Konstantinopolia kohti. Ilma, joka monta p?iv?? oli ollut kirkas ja l?mmin, muuttui yht'?kki? kolkoksi ja sateiseksi.
Synkk?n? ja uhkaavana lep?si Mustameri edess?mme. Salainen pelko syd?mmess? alotimme siis matkan tuolla vaarallisella merell?, joka usein myrskys??ll? on saanut aikaan suuria h?vityksi?. Laiva, joka oli sangen mukavasti sisustettu, huojuikin ankarasti pime?n tultua ja kautta koko y?n. Kaiken y?t? satoi ankarasti, mutta aamulla klo 8 aikaan alkoivat aamuauringon s?teet hajoittaa pilvi?, ja klo 11 aikaan oli ilma mit? ihanin, ainoastaan hiljainen tuuli keinutteli laivaa. -- Matkustajat laivalla muodostivat kirjavan joukon; siin? oli kaikensukuisia ja kaikenkielisi? kansoja. Keskikannella oli suuri parvi tatarilaisia, miehi? ja naisia "mollah'insa", eli pappinsa vartioimina. Naisilla oli hunnut silmill?, miehet olivat jotenkin repaleisissa, ohuissa lammasnahkapuvuissaan. Kenties he olivat matkalla Mekkaan, saadaksensa Kaabassa, muhammettilaisten etevimm?ss? temppeliss?, palvella Allah'ia. Etu- ja takakannella taas oli ranskalaisia herroja ja naisia, jotka hilpe?n iloisina ja samalla sievistelev?n sirosti lausuivat toisilleen kohteliaisuuksia. Sen lis?ksi oli seurassa turkkilaisia, jotka vilkkaasti puhelivat kesken??n. Heid?t tunsi punaisista p??hineist??n (fezeist?), joiden mustat tupsut olivat vilkkaassa liikkeess? heid?n puhuessaan. Englantilaiset, joita laivalla oli muutamia, tunsi vakaasta, arvokkaan hienosta k?yt?ksest?.
Paitsi monenkaltaisia ja erikielisi? ihmisi?, oli laivalla suuri joukko nautael?imi?, jotka nekin olivat matkalla meren toiselle puolelle ja sielt? sitten ties minnek?. Niiden luku nousi ainakin sataan. Sen lis?ksi kuului viel? matkaseurueeseen lukematon joukko siipikarjaa, jonka keskelt? kuului y?t? p?iv?? kova kaakotus, ja pikku porsaita, jotka pahasti vinkuivat. N?inmuodoin oli h?yryalus monessa suhteessa enemm?n karjakarsinan kuin matkustajalaivan n?k?inen.
Kaunis ja suloinen Huhtik. 9