Oulua soutamassa | Page 7

koski.
?Tuon nyt laskee melkein ummessa silminkin. Niinh?n tuo on lyhyt ja suora kuin myllyn kuja?, sanoi Erkki.
?Eih?n se pituudeltaan pilassa ole eik? polviltaankaan?, arveli Jussi.
?Tuossa oli paha nousta silloin kuin is?n kanssa k?ytiin?, lausui Katri Sipisenvirtaa ment?ess? ja viittasi niemeen, jonka nenitse virta kulki ja teki v?kev?n korvan.
?Siin? se temppu pelaa, sen niskaan p??stess??, arveli Jussi.
?Sinnep?h?n j??v?t kaikki kovat paikat paluun varalle?, virkkoi Erkki.
Siev?sti oli p??sty yl?kanavaan, Koivukosken luona. Alakanavaan, ?mm?kosken luona, on kulkea sile?t? virtaa vain. Mutta siin?kin pit?? olla tarkka laskeissaan, jottei sorru kostevedelle Kyyn?rp??niemen alla, eik? alakanavan suussa p??st? ?mm?koskeen nielem??n.
Kun alakanavasta on p??sty, niin eip? ole nyt koskia v?h?lle aikaa. Seitsem?tt? peninkulmaa on n?et taas j?rvimatkaa, Ouluj?rve?. Uljaat, avarat ulapat, Paita-, ?rj?n- ja Niskansel?t ovat nyt samottavina.
Ilma oli tyyni ja kaunis. ?ij?t odottelivat h?yry? l?htev?ksi. Sen j?less? aikoivat he ajaa pitk?n j?rvitaipaleen.
?Jos tuosta nyt er?it? markkoja meneekin, niin herrastellenpa p??seekin ja joutuisaan eik? tarvitse soutaa kituuttaa saaresta saareen ja niemest? niemeen ja viipy? p?ivitt?in j?rvell?.? Niin arvelivat ukot siin? odotellessaan h?yry?.
No, terveeksi j??k??t!
* * * * *
On Paltasel?n ja aukean ?rj?sel?n v?lisen? Toukansalmi ja sen oikealla rannalla on pieni hiekkarantainen lahdenkaartama, Neuvosenhiekaksi sanottu, ja sen ??rell? Neuvosenniemen talo. Siin? oli oulumiehi? s??pitoa pit?m?ss?. Vieretysten k?n?tti lahden kaarelmassa tervalasteja vitsak?ydest??n kiinni jossakin vaajassa rannalla. Oli siin? niit? aika rivi johokkaita, ja siin? oli kiantalaista, hyrynsalmelaista, ristij?rvel?ist?, melalahtelaista, varislahtelaista--mene tied? kaikkia!
Toukansalmea kohti kiinnitti h?yryvenekin kulkuaan, taistellen vastatuulta ja aaltoja vastaan. Sen j?less? tulivat oulumiehemmekin, ja h?t? ei ollut heill? kaukana. K?ytens? natisivat pahasti, saattoivat milloin tahansa katketa ja veneet joutua tuuliajolle; veneet raskivat aaltojen paiskoessa niit? yhteen. Toisilta halkeili varppeet, toisilta musertui kokka tahi hajoili per?, harva taisi pysy? jotakin vammaa saamatta. ?ij?t koettelivat suojella lastejaan parhaansa mukaan. Vilske ja huuto siin? k?vi, aika meka.
Kuta l?hemm?ksi Toukansalmea p??stiin, sit? laimeammaksi k?vi tuuli maan suojassa, ja sep? olikin h?t?ytyneitten oulumiehien avun toivoa el?tt?v? tieto. Toukansalmea odotti jokainen kuin rauhansatamaa. Ja kun sinne vihdoin viimein p??siv?tkin, niin hyvill? mielin erosivat h?yryn j?lest? ja laskivat veneens? Neuvosenhiekkaan, sinne entisten lis?ksi.
Tuuli k?vi aavan ?rj?nsel?n perukalta. Vimmatusti sy?ksyi se tiet?ns?, tahtoen temmata kaikki mukaansa. Se pyyhki vedenpintaa ja ajeli aaltoja, yllytt?en niit? vastarantojen valloitukseen. Vaahtop?isin? k?histen rynt?siv?tkin n?m?, tuulen aina vain kiihottaessa kohti rantoja. Sit? ?rh?k?mmiksi ja pelottavammiksi ne k?viv?t, kuta likemm? rantaa p??siv?t. Jos saivat ry?stetyksi jostakin tukin, hirren, veneen, tynnyrin tahi muuta semmoista, kulettivat mukanaan, viskatakseen sill? kohtisattuvaa vastustajaansa. Menestyksens? oli toisissa paikoin huono, toisissa paikoin saivat ne tyydytyst? rajulle vihalleen. Miss? oli kivikko, kallio- tahi muutoin lujamaaper?inen ranta, siin? ne turhaan myll?k?iv?t. Rynt?yksens? aina torjuttiin: vaahtoa ja vett? pirskui korkealla ilmaan ja kauas maalle ja aalto oli s?rkynyt ja palasi masentuneena ry?mien pitkin rannan pohjaa. Toisia tuli j?less?, ne eiv?t huolineet katsoa edellisens? tappiota, vaan rynt?siv?t yht? hurjina rannalle. Sama kohtalo saavutti heid?tkin: vaahto ja vesi pirskui korkealla ilmaan ja rynt??j? masentui. Turha oli taistelonsa n?it? rantoja vastaan, vaan taisteltiin yh? vain uupumattomalla innolla.--Miss? oli rantana hiekkat?rm?, siell? oli niill? menestyst?. Kun ne hy?kk?siv?t t?rm?? vastaan, niin saivat lohkaistuksi hiekkam?hk?leen toisensa per?st?. Sit? tehden maanpinta, kun alusta oli k?ynyt ontoksi ja heikoksi, lohkesi ja vieri alas. Puineen, pensaineen, kivineen, kantoineen, aitoineen, laihoineen--mit? tahansa siin? sattui olemaan--vieri se aaltojen saaliiksi.
Tohisten tunki tuuli mets??n ja pakotti puita n?yr?sti taivuttamaan latvojaan rangaistukseksi, kun estiv?t sit? t?ydell? voimalla kulkemasta l?hell? maanpintaa. Maasta olisi sen ollut hupainen temmata roskaa, multaa, vanhoja lehti? ja muuta keve?t? irtonaista tavaraa, joita olisi sitten saanut ilmassa py?ritell?. Er?ille vanhoille hongille ja monelle nuoremmallekin puulle, jotka olivat p??t?ns? pitempi? muita tahi olivat juurensa huonosti maahan tunkeneet, antoi se semmoisen tupsauksen, jotta ne ryskyen kaatuivat maahan, jollei sattunut tielle joku jykev?mpi toveri, jonka varaan saivat j??d? nojaamaan.
Pelloilla se tempasi multaa ja kiersi sen korkeaksi py?riv?ksi patsaaksi, jota kuletteli sitten pitkin peltoa. Rynt?si vonkuen pellon aitaa vasten, kaataaksensa sen. Koetteli viel? pajan, riihen, l??v?n ja asuinrakennusten kattoja irti kiskaista. Jos onnistui, kiid?tti sen sitten tuota tuonnemmaksi. Viiririukua pudisteli vihoissaan, jotta viiri r?misi liehtoessaan sinne t?nne ja p??t?ysi v?list? py?ri? r?kl?tt?m??n juuri kuin olisi tuullut joka taholta. Pirtin nurkassa piti se aika tohinan ja jokaisessa raossa ja l?vess? vonkui ja vinkui. Etehiseenkin tulla puuskautti ja sys?si syrj?ll??n olevan korvon, maitopytyn tai sangon py?ri? hyrr??m??n pitkin etehisen siltaa ja l?yt?ess??n tyhj?n kontin tahi vasun tupsautteli niit? paikasta toiseen.
Ihmisi?kin, jotka liikkuivat ulkoilmassa, se kiusotteli. Jos he astuivat vastaan, tahtoi se pys?ytt?? siihen paikkaan, jotta t?in tuskin p??siv?t eteenp?in. Jos taas meniv?t my?t?, ty?nsi se sel?st?, ettei tarvinnut muuta kuin jalkojaan nostella, niin p??siv?t juoksujalassa eteenp?in. Miesten takinliepeet se pani lepajamaan ja koetti hattua p??st? temmata. Naisten hameita pullisteli se ja hatuutteli, jotta r?pse kuului.
Neuvosenniemen pirtti oli t?ynn? miest?, s??pitolaisia. R?hin? siin? k?vi semmoisessa miesjoukossa. Puheltiin yleisesti ja yksityisesti. V?liin lausueli vain yksi mies, vaan toisin vuoroin pakisi joka suu yht?aikaa, jottei kukaan kuunnellut. Sittenp? saattoi synty? hetkiseksi ??nett?myytt?kin, vaan hetip? rupesi pari kolme suuta taas yhtaikaa turajamaan. Yht? asiaa ei pitk??n hankailtu ja sopi siin?