Othello | Page 9

saaren. -- Kah, tuoss' ovat Jos toteen k?y vaan mit? uneksin, Niin my?t? virran, tuulen purjehdin.
(Cassio palajaa, Montano ja muita ylimyksi? h?nen seurassaan.)
CASSIO. No, jumal'auta, ovatkin jo saaneet minut hiivaan.
MONTANO. Herrainen aika, mit?p? tuosta! Tuskinhan jyv?nk??n vertaa joit, niin totta kuin soturi olen.
JAGO. Hoi! Viini? t?nne!
(Laulaa:)
Hei, malja t?nne, saas, saas! Hei, malja t?nne, saas! Sotamies sep? mies on puolestaan, Vaikk' el?m?t? vaaksan verta on vaan. Sotamiehet, juodahan taas!
Viini? t?nne, pojat!
(Viini? tuodaan.)
CASSIO. Saakeli soikoon, oivallinen laulu!
JAGO. Sen opin Englannissa; siell? sit?, totta toisen kerran, vasta juoda osataan. Ei Tanskan mies, ei saksalainen eik? tuo ihramaha hollantilainen -- saas t?st?! -- ole mit??n englantilaisen rinnalla.
CASSIO. Onko se englantilainen niin verraton juomari?
JAGO. On kuin onkin; helposti h?n juo tanskalaisen kumoon; h?nell? ei viel? ole hikikarpaloa otsalla, kun jo saksalainen on p?yd?n alla; ja hollantilainen se jo kukertuu, ennenkuin maljaa toistamiseen t?ytet??n.
CASSIO. P??llikk?mme terveydeksi!
MONTANO. Siihen, luutnantti, min? yhdyn ja vastaan maljaanne.
JAGO. O, sit? ihanata Englantia!
(Laulaa:)
Kuningas Staffan oli kunnon mies, H?n housuista plootun j?tti; Mut kallihiks katsoi tuon kenties Ja r??t?li??n nyt s?tti. H?n mies oli korkea arvoltaan, Sin? vaan olet k?yh? rakki; Se ylpeys on, joka kaataa maan, Siis yllesi vanha takki.
Viini? t?nne, hoi!
CASSIO. Kah, sep? viel? ihanampi laulu kuin ?skeinen.
JAGO. Tahdotteko sen kuulla toistamiseen?
CASSIO. En, sill? sen pid?n kelvottomana virkaansa, joka tuommoista tekee. -- Niin, taivas on yli meid?n kaikkien, ja sieluja on, jotka autuaiksi tulevat, ja sieluja on, jotka eiv?t tule autuaiksi.
JAGO. Aivan totta, rakas luutnantti.
CASSIO. Itse puolestani, -- loukkaamatta sill? p??llikk??mme tai ket??n muuta ylh?ist? herraa -- toivon min? tulevani autuaaksi.
JAGO. Niin min?kin, luutnantti hyv?.
CASSIO. Niin; vaan -- suokaa anteeksi -- ennen minua ette suinkaan: luutnantti tulee ennen autuaaksi kuin v?nrikki. Vaan mit?p? siit? sen enemp??! Toimihimme nyt! -- Anna meille meid?n syntimme anteeksi! -- Hyv?t herrat, tehk??mme nyt teht?v?mme. ?lk?? luulko, herrat, ett? olen p?iss?ni; tuo tuossa on v?nrikkini; -- tuossa on oikea k?si, ja tuossa on vasen k?si. -- P?iss?ni en ole: voin sangen hyvin seisoa ja sangen hyvin puhua.
KAIKKI. Erinomaisen hyvin.
CASSIO. Vai niin, sep? hyv?; ?lk?? siis luulko, ett? olen p?iss?ni.
(L?htee.)
MONTANO. Nyt vallille ja vahdit asemilleen!
JAGO. Tuon miehen tuossa n?itte: sotur' on h?n Ja kelpais vaikka Caesarinkin luona Komentajaks. Te n?ette miehen viat; Hyveisin ne on p?iv?ntasoiss' aivan: Molemmat yht? pitk?t. S??li h?nt' on! Ma pelk??n, ett' Othellon luotto h?neen Saartanne haittaa, jos saa pahaan aikaan Tuo heikkous vallan.
MONTANO. Juoko noin h?n usein?
JAGO. Se h?ll' on aina johdantona uneen; H?n kellon kahdest' ymp?rins? valvois, Jos hiiva h?nt' ei uneen tuutisi.
MONTANO. Hyv' ois, jos p??llikk?nne sais sen tiet??; Ehk'ei h?n sit? n?e; tai Cassion hyveet Vaan hyv?ntahtoisuudessaan h?n huomaa Ja virheet peittoon j?tt??. Eik? totta?
(Rodrigo tulee.)
JAGO (syrj??n h?nelle). Rodrigo, mit? nyt? Luutnantin j?ljest' oiti l?hde, -- joutuun!
(Rodrigo l?htee.)
MONTANO. Vahinko suuri, ett? jalo mauri Semmoiseen virkaan -- omaks sijaisekseen -- Noin paheisiinsa piinttyneen on pannut. Se tekis kelpo ty?n, ken ilmoittais sen H?nelle.
JAGO. Min' en, vaikka Kypron saisin. Rakastan Cassiota, kaikki annan Parantaakseni h?nt?. Vait! Mit' ??nt??
(Ulkona huudetaan: apua, apua!) (Cassio palajaa, ajaen Rodrigoa takaa.)
CASSIO. Sa, roisto! Konna!
MONTANO. Luutnantti, mik' on?
CASSIO. Opettaa, lurjus, teht?v?ni mulle! Ma moisen konnan vasupulloon pieksen.
RODRIGO. Mua piekset?
CASSIO. Mutisetko?
(Ly? Rodrigoa.)
MONTANO. Luutnantt', ?lk??! (Pid?tt?? h?nt?.) Ma pyyd?n, hiljaa!
CASSIO. Antakaa mun menn?, Tai kalloon teit? isken.
MONTANO. Mit?, mit?? Olette humalassa.
CASSIO. Humalassa!
(Taistelevat.)
JAGO (syrj??n Rodrigolle). Pois, sanon! Rienn?, huuda -- kapinaa! (Rodrigo l?htee.) Luutnantti hyv?, seis! -- Voi, hyv?t herrat! -- Apua! -- Luutnantti! -- Montano! -- Herra! -- Avuksi, herrat! -- Kyll' on kelpo vahti! (Kello soi.) Ken soittaa? -- O, diavolo! Kaupunki On noussut! -- Herran t?hden, luutnantti! Ikuisen saatte h?pe?n.
(Othello seuralaisineen tulee.)
OTHELLO. No, mit??
MONTANO. Ma verta vuodan: kuolinhaavan sain ma. H?n kuolkoon!
OTHELLO. Seis, jos henki teille rakas!
JAGO. Seis, luutnantti! -- Montano! -- Hyv?t herrat, Arvonne, teht?v?nne unhotatte. Kenraali puhuu, vait! Seis! H?vetk??!
OTHELLO. No, mit?? Mist? t?m?? Turkkilaisiks Nyt muutummeko, tehden toisillemme Mit' ottomanneiltakin taivas kielt??. Pois, kristityt, tuo pakanainen riita! Ken liikahtaa ja vimmaans' ei nyt hilli, Se henkens' uskaltaa: p?? poikki oiti! Tuo kello julma vaietkoon! Se saaren Levoltaan s?ikytt??. -- Mist' ompi riita? Sa kunnon Jago, surust' aivan kalme, Ken alkoi, sano, nimess' yst?vyyden!
JAGO. En tied?. Yst?vi? kaikk' ol' ?sken Ja rakkaita kuin morsio ja ylk? Makuulle menness??n. Ja sitten heti -- Kuin mik? t?hti heilt' ois j?rjen vienyt -- Asehet maalle, rinta vasten rintaa Verisess' ottelussa! Min en tied?, Mist' alkoi t?m? kummallinen riita. Jos menett?nyt kunnon sodass' oisin Nuo raajat, jotka t?h?n melskaan toi mun!
OTHELLO. Kuink' itses, Michael, unhotit sa noin!
CASSIO. Anteeksi, pyyd?n; puhua en saata.
OTHELLO. Jalo Montano, tunnettu niin siivoks; Nuoruutennehan tyynt? vakavuutta Mailma kiitt??; maineenne on suuri Viisasten suussa; mik? nyt on tullut, Kun hyv?n kuulunne noin tahraatte, Nimenne jalon haaskaten ja myyden Y?tappelijan nimeen? Vastatkaa.
MONTANO. Jalo Othello, kuolinhaavoiss' olen; Ilmoittaa v?nrikkinne Jago saattaa -- Puhettani ma s??st?n, se mua vaivaa -- Mit' itse tied?n. Kuitenkaan en tied?, Mit' oisin pahaa sanonut tai tehnyt, Jos itsens?ilytys ei ole rikos Ja synti? ei itsepuolustus, Kun v?kivalta uhkaa.
OTHELLO. Jumal'auta, Jo veri alkaa varman