Othello | Page 8

rakastunut. Hurskasta hakkelusta! Etk?s n?hnyt, miten h?n sormillaan h?nen k?tt??n kutkutteli? Etk? sit? huomannut?
RODRIGO. Kyll?; mutta se oli vaan kohteliaisuutta.
JAGO. Haureutta, niin totta kuin t?m? k?si on mun! Alkulause vaan ja h?m?r? johdanto n?ytelm??n: "hekumat ja irstaat ajatukset!" Heid?n huulensa kohtasivat toisiansa niin l?helt?, ett? henget joutuivat kiemailukseen. H?ijyj? ajatuksia, Rodrigo! Kun t?llainen tuttavallisuus on edell?k?vij?n?, tulee heti j?ljess? itse valta- ja p??joukko: yhdist?v? loppup??t?s. Hyi! -- Mutta, yst?v?, kuule neuvoani; min? olen sinut Venetiasta tuonut. Mene y?ksi vahtiin; m??r?yksest?si min? pid?n huolta. Cassio ei sinua tunne; min? en ole sinusta kaukana. Keksi keinoja suututtaaksesi Cassiota, joko suureen ??neen puhumalla tai soimaamalla h?nen sotakelpoansa tai muulla lailla, mink? tilaisuuteen n?hden sopivimmaksi huomaat.
RODRIGO. Hyv?!
JAGO. H?n on pikainen ja tuittup?inen; kentiesi h?n sinua ly?kin; ?rryt?p?s h?nt? siihen. Muuta en tarvitse saadakseni Kyprossa aikaan kapinan, jota ei hyv?llisesti saata muulla asettaa kuin eroittamalla Cassion. N?in saat sin? lyhemm?n p?iv?matkan toiveittesi perille, niiden keinojen avulla, joita min? keksin niit? edist??kseni; ja kaikki esteet poistetaan voitollisesti, jota ilman emme voisi mit??n menestyst? toivoakaan.
RODRIGO. Min? suostun, jos vaan sin? hankit sopivan tilaisuuden.
JAGO. Siit? kyll? vastaan. Tule heti linnalle tapaamaan minua; minun t?ytyy nyt toimittaa h?nen tavaransa maalle. Herran haltuun!
RODRIGO. Hyv?sti!
(L?htee.)
JAGO. Ett? Cassio h?nt? lempii, Sen uskon; mutta h?nk? Cassiota? Miks ei? Se luultavaa ja mahdollist' on! Othellolla -- vaikk' en ma h?nt? k?rsi -- On luja, lempe? ja jalo luonto; H?n Desdemonalle, sen vakaast' uskon, On hyv? mies. Min?kin h?nt? lemmin; En suoraan himosta, -- vaikk' ehk? voisin Ma synnin niinkin suuren p??llen' ottaa, Vaan kostoani ravitakseni: Ma varon, n??t, ett' irstas mauri tuo On tarhassani k?ynyt, ja se aatos Kuin tuima myrkky sisuksia leikkaa. Ei mik??n voi, ei saa mua tyydytt??, Siks kun on tasan pantu -- eukost' eukko. Tai tuo jos pett??, saatan vihdoin maurin Niin julman luulevaiseks, ett'ei h?nt? Paranna j?rkik??n. Sen t?ytt??kseni -- Jos vaan tuo Venetian rakki-raukka, Jot' ajonani pid?n, ajon kest??, -- Ma Michael Cassiota lonkkaan isken; H?nt' irstaaks hemmuks maurille ma parjaan; On h?nkin, n??t, mua petkuttanut, pelk??n. -- Mua mauri sitten suosii, kostaa, kiitt??, Kun h?nest' aasin suoraan tein ja h?lt? Vein levon, rauhan, tuoden sijaan raivon. Se tuolla viel? piilee niinkuin y?ss?; Kasvonsa konnuus n?ytt?? vasta ty?ss?.
(L?htee.)

Toinen kohtaus.
Katu.
(Airut tulee, k?dess? julistus; kansaa j?ljess?.)
AIRUT. Othellon, jalon ja urhokkaan p??llikk?mme toivo on, ett? nyt, kun on tullut varmat tiedot turkkilaisen laivaston t?ydellisest? perikadosta, jokainen osoittakoon julkisesti iloansa, mik? tanssilla, mik? ilotulituksilla, mik? milt?kin huvilla ja leikill?, halunsa mukaan kukin; sill?, paitse t?t? iloista tapausta, vietet??n t?n??n my?skin h?nen h?it??n. T?m? h?nen k?skyst??n julki julistetaan. Kaikki linnan huoneet ovat avoinna, ja siell? on vapaa kestitys t?st?, viidennest?, hetkest? alkain siihen saakka, kunnes kello on yksitoista ly?nyt. Jumala siunatkohon Kypron saarta ja jaloa p??llikk??mme, Othelloa!
(L?htee.)

Kolmas kohtaus.
Linnan sali.
(Othello, Desdemona, Cassio ja seuralaisia tulee.)
OTHELLO. T?n' y?n?, Michael, vahdist' ota vaari. Olkaamme hyv?ks esimerkiks itse, Kuink' ilollakin tulee raja olla.
CASSIO. Jagolla on jo k?sky mit? tehd?; Mut kuitenkin ma tahdon omin silmin Tarkastaa kaikki.
OTHELLO. Kelpo mies on Jago. Hyv' y?t?, Michael; huomenn', ani varhain Sua puhutella tahdon. -- (Desdemonalle.) Tule, armas: Ken kaupan tekee, tahtoo siit? voittaa; Sen hy?dyn saamme kumpikin nyt koittaa. Hyv' y?t?!
(Othello, Desdemona seuralaisineen l?htev?t.)
(Jago tulee.)
CASSIO. Terve, Jago! Meill? on vahdinpito nyt.
JAGO. Ei ihan viel?, luutnantti; kello ei ole viel? kymment?. Meid?n p??llikk?mme tahtoo n?in varhain meist? p??st?, kun on niin rakastunut Desdemonaansa; ja siit? ?lk??mme h?nt? moittiko; h?n ei ole viel? yht?k??n y?t? h?nen kanssaan lyst?illyt, ja siin?p? makupala vaikka Jupiterille.
CASSIO. H?n on oikein erinomainen nainen.
JAGO. Ja ihmeen vallaton, sen takaan.
CASSIO. Niin todellakin, sangen ihana ja vieh?tt?v? olento.
JAGO. Ja niit? silmi? sitten! Minusta ne ik??nkuin voittoisille vaativat.
CASSIO. Vieh?tt?v?t silm?t ja minusta sangen h?veli??t.
JAGO. Ja h?nen haastinsa, eik? se ole oikein rakkauden sotahuutoa?
CASSIO. H?n on todellakin t?ydellisyys.
JAGO. Onnea morsius-y?lle! Tulkaa, luutnantti; mulla on pullollinen viini?, ja t??ll? ulkona on pari reipasta Kypron poikaa, jotka mielell??n kilistelisiv?t maljaa mustan Othellon muistoksi.
CASSIO. Ei, hyv? Jago, ei t?n? iltana; minulla on vallan heikko ja onneton viinap??. Soisin mielell?ni, ett? kohteliaisuus keksisi jonkun toisen kunnioittamistavan.
JAGO. Oo, neh?n ovat yst?vi?mme! Pikarillinen vaan! Min? juon teid?n puolestanne.
CASSIO. En ole t?n? iltana muuta maistanut kuin yhden pikarillisen ja senkin vedell? taitavasti sekoitettuna, -- mutta kas, mink? mullistuksen se on tehnyt! Olen niin heikko, ik?v? kyll?, enk? tohdi nyt en?? huonoja voimiani koetukselle panna.
JAGO. Kah, yst?v?, t?n? y?n? pit?? hummata. Niin tahtovat nuo reippaat pojat.
CASSIO. Miss? he ovat?
JAGO. Tuolla ulkona. Kutsupas heit? sis??n, ole niin hyv?.
CASSIO. Kyll? sen teen, mutta vastenmielist? se on.
(L?htee.)
JAGO. Jos vaan saan h?net juomaan lasin verran Sen lis?ks', mit' on h?n jo ennen juonut. Niin tulee h?n niin riitaiseks ja ?rj?ks Kuin armon rakki. Tuo Rodrigo h?lm?, Jonk' aivan nurin k??nt?nyt on lempi, On Desdemonan muistoks tyhjent?nn? Mont' uhka maljaa, ja nyt vahdiss' on h?n. Kolm' oivaa kyprolaista -- tuittup?it?, Jotk' ovat arkamaiset kunniastaan: T?n urhollisen saaren tosi kuvat, -- Ma vaahtomaljoin p?ihdytin; he vahdiss' On hekin. Tuossa juopposeurassa Hytyt?n Cassiomme tekoon, joka Vihoittaa koko