Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa

Oppikirja suomalaisen
kirjallisuuden historiassa

The Project Gutenberg EBook of Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden
historiassa, by B. F. Godenhjelm This eBook is for the use of anyone
anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You
may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project
Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org
Title: Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa
Author: B. F. Godenhjelm
Release Date: June 1, 2006 [EBook #18481]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OPPIKIRJA
SUOMALAISEN ***

Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.

OPPIKIRJA SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIASSA.

Kirjoittanut B. F. Godenhjelm.
Ensimmäisen kerran julkaissut Weilin & Göös 1884. Digitalisoitu
vuonna 1900 ilmestyneestä neljännestä, uudistetusta painoksesta.

Alkulause ensimmäiseen painokseen.
Tämän kirjan tarkoitus on kahdenlainen, josta syystä sen sisällys on
järjestetty kahteen jaksoon. Pääteksti on kouluja varten toimitettu ja
perustuu Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa tehtyihin
muistoonpanoihin. Lisäyksiin olen koonnut, mitä olen katsonut
laajempaan oppijaksoon kuuluvaksi, jotta kirja kokonaisuudessaan
voisi olla lyhyt, mutta johonkin määrin täydellinen oppi- ja käsikirja
suomalaisen kirjallisuuden historiassa. Tämä laveampikin jakso on
saanut alkunsa opetustoimestani yllämainitussa opistossa: se vastaa
pääasiallisesti sen jatko-opistossa suoritettavaa oppimäärää.
Lisäyksiin on paitsi sitä pantu kaikenlaisia tarpeellisia selityksiä,
esimerkkejä y. m., varsinkin semmoisia, joista opettaja voi saada
aihetta lyhyemmässä oppijaksossa esitettyjen seikkojen tarkempaan
valaisemiseen. Kertomus Kalevalan sisällyksestä samaten kuin muutkin
Kalevalaa koskevat laveammat selitykset on niin-ikään sovitettu
lisäyksiin, koska kouluissa tavallisesti, kun joudutaan kirjallisuuden
historiaan, Kalevala jo on loppuun luettu ja oppilaat silloin tietysti jo
ovat saaneet kuulla kaikki nämä selitykset.
Suomalaisen kirjallisuuden historia on siinä suhteessa omituista laatua,
että se ei voi supistaa ainettansa ainoastaan suomeksi ilmestyneihin
kirjateoksiin, vaan että sen niiden ohessa täytyy pitää silmällä koko sitä
kansallista kehitystä, joka sen on tuottanut, s. o. suomalaisen
kirjallisuuden historia on samalla suomalaisuuden historiaa.
Sentähden tärkeä sija on annettava Suomen kielen tieteelliselle
tutkimukselle, ja samaten tulee semmoisiakin kirjoittajia huomioon
ottaa, jotka voimallisesti ovat vaikuttaneet kansallistunnon tai
kotimaisen sivistyksen varttumiseen ja niinmuodoin ainakin välillisesti
edistäneet suomenkielistäkin kirjallisuutta, vaikk'eivät ole kirjoittaneet
kansan omalla kielellä. Sellaiset miehet kuin Porthan, Arwidsson,

Snellman, Castrén ansaitsevat kyllä kunniapaikkansa suomalaisen
kirjallisuuden historiassa, vaikka heidän teoksensa ovat latinan- tai
ruotsinkielisiä. Eikä mainitsematta sovi jättää noita ruotsinkielisiä
runoilijoitakaan, Runeberg'iä etupäässä, joilla on ollut niin suuri
merkitys meidän maan sivistyshistoriassa. Oikeimmaksi olen kuitenkin
katsonut vaan lyhyeltä viitata heidän kirjalliseen toimeensa, koska
tämä voipi saada oikean selvityksensä ainoastaan Ruotsin
kirjallisuuden historiasta; muuten koulunuorisomme ruotsinkin
tunneilla heihin tutustuu. -- Selitykset suomensukuisista kielistä ja
Suomen kielen murteista pidän sopivimpana koulu-opetuksessa liittää
kirjallisuuden historiaan.
Tuskin tarvinnee sanoa, että kirjallisuuden historia koulussa on
runsailla esimerkeillä valaistava ja että sen rinnalla siis pitää lukea
kirjallisuutta niin paljon, kuin aika suinkin myöntää. Sentähden olen
koettanut mahdollisuuden mukaan lueteltujen teosten joukossa mainita
semmoisia helposti saatavia runoja ja muita lyhyitä kappaleita, jotka
koulussa sopivat esimerkeiksi. Erittäin tahdon, mitä vanhempaan
aikaan tulee, viitata tunnettuun kirjaan "Helmivyö suomalaista
runoutta"[1]. -- Kaikkein uusin aika ei ole vielä historiaa eikä sitä siis
voi samalla tapaa esitellä kuin edellisiä ajanjaksoja.
Asianmukaisimmaksi olen katsonut suurimmassa lyhykäisyydessä
asettaa näkyviin, mitä meillä tätä nykyä on olemassa
kansalliskirjallisuuden eri aloilla.
[1] Sen jälkeen kuin tämän oppikirjan ensimmäinen painos ilmestyi, on
tullut toinenkin suomalainen antologia, Leimun (Kustavi Grotenfelt'in)
toimittama "Väinölä" (1884 ja lisävihko 1892, uusi täydennetty painos
1899), joka tarkoitukseltaan ja sisällykseltään vastaa "Helmivyötä".
Näin lähetän tämän kirjasen ulos maailmaan hyvin tietäen, että
teokseeni on saattanut puikahtaa paljokin erehdyksiä, semminkin kun
se on ensimmäinen laatuansa eivätkä olot ole sallineet minun panna
aivan runsaasti aikaa sen lopulliseen suorittamiseen.
Syrjässä Lopen pitäjässä Elokuulla 1884.
*Tekijä.*

Alkulause kolmanteen painokseen.
Ne muutokset ja lisäykset, joita tämän kirjan nyt ilmestyvä kolmas
painos on vaatinut, koskevat pääasiallisesti joko johdatusta ja
ensimmäisiä aikakausia taikka nykyajan kirjallisuutta.
Kielentutkimuksen uusimmat tulokset olivat huomioon otettavat, mitä
suomalais-ugrilaisiin kieliin ja suomensukuisten kansojen vanhimpiin
asuinpaikkoihin tulee, ja samaten myös Kantelettaren osittainen
uudistus, joka oli tapahtunut toisen painoksen julkaisemisen jälkeen.
Viime aikojen kuvailussa on edellisissä painoksissa nuorina
kirjailijoina, vieläpä aloittelijoinakin, mainittu monta, joiden asema
kirjallisuudessa nyt jo on vakaantunut; niihin on tietysti nyt luotu
enemmän huomiota, ja uusia kirjailijoita on otettu lukuun nykyisen
kirjallisuuden kokonaiskuvan täydentämiseksi. Kirjallisuutemme onkin
juuri viime vuosikymmenenä niin suuresti karttunut, että entinen
"loppukatsaus" on täytynyt kokonaan uudistaa. Kun tälle kirjalle toissa
vuonna tapahtui se odottamaton kunnia, että se herra E. D. Butler'in
taitavalla kädellä käännettiin Englannin kielelle, tein jo muutamia
lyhyitä lisäyksiä englantilaista laitosta varten; mutta nyt olen katsonut
tarpeelliseksi vielä tarkemmin esittää uusinta aikaa. Mainittakoon
tämän yhteydessä, että uusi teksti jo valmistui Marraskuun
loppupuolella ja että kirjallisuuden kehitystä siihen asti on pidetty
silmällä. Ainoastaan pari viittausta muutamiin sen jälkeen
ilmestyneihin teoksiin on sittemmin lisätty. -- Paitsi sitä on eri paikoin
tehty parannuksia ja yleensä koetettu ottaa varteen, mitä viime aikojen
tutkimus on tuonut ilmi.
Kaikille niille, joilta olen saanut ystävällisiä tiedon-antoja, etenkin toht.
K. Grotenfelt'ille ja toht. K. Krohn'ille, pyydän saada lausua lämpimät
kiitokset.
Helsingissä, Tammikuulla 1898.
*Tekijä.*

Johdatus.

§ 1. Suomalainen