Ojennusnuora | Page 9

käsiin; toinen sai surmansa, toinen pääsi pakoon ja
tuli temppeliin, mutta hänet ajettiin pois, koska hän oli vaarassa
hyljännyt ystävänsä.

XXXIII.
1. Määrää jo itsellesi jokin tunnusmerkki ja elämänohje,
jota noudatat sekä yksin ollen että ihmisten seurassa.
2. Ja ollos enimmiten vaiti tai puhu milloin on välttämätöntä
ja tee se lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilaisuus vaatii puhumaan, haasta
sinäkin, mutta älä mitä hyvänsä, ei tappeluista eikä
kilpa-ajoista, ei painijoista, ei syömingistä eikä juomingista ja
muusta mitä kaikkialla kuulee, kaikkein vähimmin ihmisiä
moittien tai kiittäen tai toisiinsa vertaillen.
3. Jos vain osaat, ohjaa sanoillasi seurassa olijoitten puheet
arvokkaisiin asioihin, mutta jos olet osunut varsin vierasten joukkoon,
ole vaiti!
4. Naurua älköön olko paljon, ei usein eikä ylettömästi.
5. Vannomista vältä, jos suinkin mahdollista, kokonaan, mutta ellei
se käy päinsä, olosuhteitten mukaan.
6. Karta julkisia ja kehnojen kestejä. Jos kuitenkin välistä
tilaisuus vaatii niihin, ponnista koko tarkkuutesi siihen, ettet itse alennu
törkeyteen. Sillä tiedä, että jos seuralainen on saastainen, niin
myös hänen kanssansa seurustelija välttämättä saastuu,
vaikka kohta itse olisikin puhdas.
7. Ota ruumiin tarpeeksi sitä, mikä on sille pelkästään
hyödyksi, niinkuin ruokaa, juomaa, vaatteet, koti, palvelus, mutta
sysää syrjään kaikki mikä on ulkokultaista ja ylellistä.
8. Lemmennautinnoista ennen naimista on parhaansa mukaan
pysyttävä puhtaana; mutta jos tulee koskeneeksi, on
säädyllisyyttä noudatettava; älä kuitenkaan suututtele toisin
tehneille äläkä syytä äläkä paljoa kerskaile, ettet itse niin
tee.

9. Jos joku sinulle sanoo, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä
puolusta itseäsi siitä mitä on puhuttu, vaan vastaa, että "hän
nähtävästi ei tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin
hän ei olisi puhunut vain tällaista".
10. Ei ole tarpeellista useinkaan käydä näytelmissä; jos silloin
tällöin tilaisuutta siihen olisi, käyttäydy niin, ettet näytä
huolehtivan mistään muusta kuin itsestäsi: anna asioitten vain
mennä menoansa ja voittajan voittaa, sillä niin sinä säilyt
levottomuudelta. Mutta suosiopauhusta, naurunremusta ja liiallisista
liikkeistä pysy aivan erilläsi. Näytelmästä poistuttuasi älä
paljon puhu siellä tapahtuneesta, paitsi siitä mikä on sinulle
edistykseksi, sillä silloinhan näyttäisi siltä, että olet
viehättynyt näytelmään.
11. Älä mene kaikenlaisiin luentoihin ajattelematta ja
kevytmielisesti; mutta silloin kun menet, säilytä arvosi ja
vakavuutesi äläkä ole muille vaivaksi!
12. Kun joudut seurustelemaan jonkun semminkin arvohenkilön
kanssa, kuvittele kuinka tällöin olisi tehnyt Sokrates tai Zeno, niin
sinun ei tarvitse epäröidä miten milloinkin soveliaasti menettelet.
13. Kun käyt jonkun mahtimiehen luo, ajattele mennessäsi, ettet
tapaa häntä kotona, että sinua ei oteta vastaan, että ovia ei avata,
että hän ei sinusta välitä. Ja jos näistä huolimatta
velvollisuutesi on mennä, mene ja kärsi kaikki, mitä tapahtuu,
äläkä sano itseksesi: ei ollut sen arvoinen, sillä on taitamatonta
pahoitella ulkonaisista asioista.
14. Seuroissa älä usein ja kovin paljon muistele omia toimiasi ja
vaarojasi, sillä vaikka itsellesi onkin mieluista muistella vaarojasi, ei
ole muille yhtä mieluista kuunnella sinun kohtaloitasi.
15. Älä yritä herättää naurua, sillä se on liukas tie
taitamattomien tapoihin ja riittää heikentämään läheistesi
kunnioitusta sinua kohtaan.

16. Vaarallistakin on ryhtyä rivoja puhumaan. Jos sellaista sattuu, on
paikallansa nuhdella alkajaa, tai jos ei se ole mahdollista, vaieten,
punastuen ja epäävin ilmein selvästi osoittaa
vastenmielisyyttäsi sellaisesta puheesta.

XXXIV.
Jos mielessäsi kuvittelet jotakin huvin nautintoa, ole niinkuin ainakin
varuillasi, ettei se sinua viehätä mukaansa. Anna mieluummin sen
asian lähetä itsestään ja voita itseltäsi vielä pikku viivytys!
Sitten muista kumpaakin aikaa, sekä jona nautit huvia että sitä,
jolloin nautittuasi myöhemmin kadut ja itse soimaat itseäsi, ja aseta
näille vastakohdaksi ilosi ja tyytyväisyytesi siitä, että pidätyit
nautinnolta. Mutta jos sinulle aika tulisi ryhtyä tuohon, varo, ettei sen
viehätys, hauskuus ja houkutus voita sinua, vaan aseta vastakohdaksi,
kuinka paljon parempi on tietoisuutesi siitä, että olet saavuttanut
niin suuren voiton.

XXXV.
Kun teet jotakin, minkä harkittuasi katsot tehtäväksi, älä
yhtään väisty sitä varten, ettei nähtäisi mitä teet, vaikka
monet arvostelisivatkin sitä aivan toisin. Sillä jos teet jotakin
väärin, jätä se työ, jos taas oikein, miksi pelkäisit väärin
arvostelijoita?

XXXVI.
Samoinkuin lauselmat: on päivä, on yö, ovat varsin sopivia
erittelyperusteita, mutta sopimattomia yhdistelyn pohjaksi, samoin
myös itsellensä isomman palan valitseminen pidoissa saattaa olla
sopivaa ruumiin kannalta, mutta on sopimatonta seuran yhteishengen ja
häveliäisyyden noudattamisen kannalta. Kun siis olet jonkun
vieraana, muista, ettet eteesi asetetuista ainoastaan näe ruumiille

sopivia, vaan osoitat myös isännälle soveliasta huomaavaisuutta.

XXXVII.
Jos ryhdyt johonkin ylivoimaiseen tehtävään, niin sekä toimitat
itsesi nolatuksi että menetät sen, minkä olisit voinut täyttää.

XXXVIII.
Niinkuin kävellessäsi varot astumasta naulaan tai
nyrjäyttämästä jalkaasi, niin myös varo vahingoittamasta
henkistä itseäsi. Ja jos joka työssä varomme tätä, sitä
turvallisemmin ryhdymme toimeen.

XXXIX.
Omaisuuden mitta on itsekullakin ruumis samoinkuin jalka on
kengän mitta. Jos siis tässä pysyt, säilytät mitan, mutta jos
ylität, liu'ut välttämättä ikäänkuin kaltevaa pintaa pitkin.
Niin on myös kengän laita, jos ylität jalan tarpeen: tulee ensin
kultasaumainen kenkä, sitten purppurainen, sitten kivihelmillä
koristettu, sillä kun kerran käy yli määrän, ei sillä enää
ole ollenkaan rajaa.

XL.
Naisia, jopa neljäntoista vuotiaita, miehet mainitsevat
"valtiattariksensa". Nämä siis nähdessään, että heidän
hyvänsä on vain miehinen seura,