Ojennusnuora

EBook of Ojennusnuora, by Epictetus

???The Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Ojennusnuora
Author: Epictetus
Translator: K. Jaakkola
Release Date: August 29, 2005 [EBook #16620]
Language: Finnish
Character set encoding: UTF-8
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA ***

Produced by Matti Jarvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

OJENNUSNUORA
(ENKHEIRIDION)
Epikteetos
Kreikankielest?�� suomentanut ja johdannolla varustanut K. Jaakkola fil. t:ri
Ensimm?��isen kerran julkaissut Arvi A. Karisto Osakeyhti?? 1919.

JOHDANTO.
Epikteetoksen nimi ja merkitys on arvattavasti useimmille suomalaisille lukijoille vieras ja tuntematon. Se ei olekaan oudoksuttavaa, sill?�� suomeksi on h?��nest?�� ollut t?��h?��n asti vain lyhyesti mainittu Tietosanakirjassa ja filosofian historiassa sek?�� v?��h?��n enemm?��lt?�� "Onni"-nimisess?�� sveitsil?��isen sivistyskirjailijan Hiltyn teoksen suomennoksessa, jossa on erin?��isi?�� saksasta k?��?��nnettyj?�� kohtia h?��nen kirjoituksistansa.
Epikteetos oli kreikkalainen viisaustieteilij?�� n. vv. 50--120 j. Kr. H?��n oli syntynyt V?��h?��ss?��-Aasiassa Fryygian maakunnan Hieropolis-kaupungissa ja oli orjattaren poika. Kaiken nuoruutensa ajan h?��n itsekin oli orjana ensin kotipuolessaan ja sittemmin Roomassa, jonne h?��n ajan mittaan oli joutunut.
Roomassa oli h?��nen is?��nt?��ns?�� keisari Neron suosikki ja kirjuri Epafroditus, vapautettu orja, muutamien tiet?��m?��n mukaan my??s keisarin kaartin p?��?��llikk?? sek?�� luultavasti sama mies, jota jonkun kerran mainitaan Epikteetoksen Tutkielmissa ja nimitet?��?��n my??s tieteilij?��ksi (*grammaticus*) ja sanotaan juutalaisten historioitsijan Josefuksen (s. 39 j. Kr.) yst?��v?��ksi.
Vaikka silloinen aika Roomassa oli keisarien mielivallan ja julmuuden aikaa, on kuitenkin otettava huomioon, ett?�� orjat roomalaisilla eiv?��t olleet kaikki samanlaisessa asemassa eik?�� niiden orjuuden tila aina ollut vain sortoa ja ahdistusta, kuten me orjuudella tavallisesti tarkoitamme. Niinp?�� esim. orjiksi joutuneet sotavangit katsottiin kyll?�� onnettomaksi ihmisluokaksi, mutta ei suinkaan alempirotuiseksi. Samoin saattoivat monet muut seikat vaikuttaa, ett?�� ansiokkaatkin ihmiset orjuutettiin, esim. filosofi Ksenokrates, Platonin mainehikas oppilas, myytiin orjaksi, kun oli j?��tt?��nyt veronsa maksamatta. Maanviljelyksen, kaupan ja teollisuuden alalla oli enimm?��n orjia, mutta n?��iden alojen ulkopuolellakin toimivia henkil??it?�� oli orjien kaltaisessa asemassa, vastaten meid?��n ajan apulaisia, palvelijoita, tehtaalaisia j. n. e.; useastikin he saivat taloudellisen tilaisuuden ostaa itsens?�� vapaiksi is?��nnilt?��ns?�� tai n?��m?�� heid?��t omin ehdoin vapauttivat. Jos orjaksi joutunut oli oppia ja sivistyst?�� saanut, k?��ytettiin h?��nt?�� lasten kasvattajana, kirjastonhoitajana, "konttoristina", y. m. perheen toimissa. Eik?�� h?��nen tilansa ja asemansa ollut alempi tai huonompi kuin vastaavissa toimissa meid?��n aikanamme. Yleisesti luettiin orjat kuuluviksi talouteen (*familia*).
Arvattavasti t?��m?��n viimeksisanotun asianlaidan t?��hden -- oppineisuutensa johdosta -- vapautui my??s Epikteetos orjan tilasta ja n?��ytt?��?�� el?��neen vapaana kansalaisena Roomassa sek?�� viett?��neen viisaan hillitty?�� ja k?��rsimyksiss?�� koeteltua el?��m?��?��. H?��n oli lapsuudessa loukannut jalkansa tai toisten mukaan ensimm?��isen is?��nt?��ns?�� kurituksesta j?��?��nyt raajarikoksi, niin ett?�� h?��n senjohdosta ontui koko el?��m?��n-ik?��ns?��. H?��n asui pieness?��, vaillinaisesti kalustetussa kamarissa, suuressa k??yhyydess?��, niinkuin n?��kyy muutamista h?��nen kreikaksi sepitt?��mist?��ns?�� s?��keist?��, joissa ilmenee h?��nen surkea tilansa, alhainen asemansa, mutta n??yr?�� ja vapaa mielens?�� ja alttiutensa jumaluuden j?��rjestyst?�� noudattamaan. Silloinen kova ja paha aika, hirmuvallan tyrannius, oli omansa vaikuttamaan Epikteetoksen kaltaisissa luonteissa harrastusta ja pyrkimyst?�� ihmishengen hyvien puolien huomioittamiseen ja her?��tt?��miseen. T?��h?��n etenkin soveltui n. s. stoalainen tietoviisaus, ja sen merkitt?��vimpi?�� edustajia on Epikteetos.
Epikteetos on nuoruudessaan tietenkin kuullut kertomuksia keisari Tiberiuksesta (v. 14--37), h?��nen julmuuksistaan ja m?��ss?��ilyst?��ns?��, joskin my??s siit?�� halveksimisesta, jota Tiberiuksessa her?��tti kansalaistensa matalamielisyys. Varmaankin h?��n on tuntenut kehnon kerskujan Kaligulan ja ollut tietoinen heikon Klaudius-keisarin (41--54) aikuisesta siveett??myydest?��. Mieskohtaisesti on h?��n kuullut ja n?��hnyt ihmispeto Neron (54--68) murharaivon hirmuja ja taiteilija-hurjuuksia, Galban, Othon ja Vitelliuksen villiytt?��, juutalaisten teurastajan Vespasianuksen (69--79) sek?�� vihdoin hirmuhallitsija Domitianuksen (81--96), joka vainosi velje?��ns?�� lempe?��t?�� Titus-keisaria (79--81) ja v. 94 karkoitti kaikki filosofit Roomasta. Siin?�� vainossa arvattavasti Epikteetoskin h?��?��dettiin. Sen j?��lkeen h?��n asettui asumaan Nikopoliin kaupunkiin Epeirossa.
On arvattava, ett?�� Epikteetoksella kaikesta huolimatta on ollut Roomassa tilaisuutta syvent?��?�� filosofista sivistyst?��ns?��, yritt?��ess?��?��n jakaa oppiansa ep?��ilem?��tt?�� monille opinhaluisille. Roomasta karkoitettuna h?��n Nikopoliissa sai vapaasti vaikuttaa, ja h?��nell?�� oli innostunut kuulijakunta; h?��n toimi siell?�� toisen vuosisadan alkupuoleen asti. Sittemmin h?��n palasi Roomaan ja sai n?��hd?�� keisarillista rikollisuutta seuranneen paremman ajan Nervan, Trajanuksen (98--117), keisariajan loistokauden, sek?�� uljaan Hadrianuksen (117--138), jonka mainitaan seurustelleenkin Epikteetoksen kanssa ja nauttineen h?��nen filosofista opetustansa.
* * * * *
Epikteetos samoinkuin Sokrates ynn?�� useat vanhan ajan ajattelijat ei itse ole j?��tt?��nyt j?��lkeens?�� kirjoituksia. H?��nen opetuksensa oli, niinkuin Sokrateenkin, keskusteluja ja v?��ittelyj?�� erinkaltaisista asioista, aineista ja olosuhteista, t?��hd?��ten aina ihmisen henkisen puolen kohottamiseen, enimmiten sovitettuna kuulijain ja keskustelijain suhtautumisen mukaan.
Epikteetoksen opettaja oli ollut filosofi MUSONIUS RUFUS, mutta kun Epikteetos oppinsa ytimess?�� samoinkuin sen muodollisessa puolessa seurasi Sokratesta, on t?��m?��n "ihmisist?�� viisaimman" miehen merkityksest?�� t?��ss?�� yhteydess?�� lyhyesti mainittava. Sokrates oli kuvanveist?��j?��n poika Atheenasta (s. 470 e. Kr.) ja harjoitti itsekin, jopa menestyksellisesti, t?��t?�� Kreikassa suurimmasti kunnioitettua ammattia. Kolmenkymmenen vuotiaana h?��n ryhtyi filosofisiin harrastuksiin, mutta varsin uudella ja toisella tavalla kuin aikaisemmat opettajat. Kulkien ymp?��ri eri tahoilla h?��n viritti keskusteluja ihmisten kanssa, vetosi heid?��n luontaisiin taipumuksiinsa ja olosuhteisiinsa, totuudenrakkauteen, rikkaudesta piittaamattomuuteen, taikauskon kammoamiseen, tyrannivallan vihaan, is?��nmaan ja ihmisyyden lakien kunnioittamiseen; h?��n vaati kielt?��ymist?�� el?��m?��n oloissa, rohkeutta ja avomielisyytt?�� vapaasti ja julkisesti puhumaan ja opettamaan sit?��, mit?�� sis?��inen