Nummisuutarit | Page 4

Aleksis Kivi
on h?n maisteri.
SEPETEUS. Kimnasisti, kimnasisti vasta; mutta siin? pojassa asuu Herran henki. Jos olisit h?nt? katsellut saarnastuolissa ja sanansa kuullut, niin takaanpa, ett? olis h?n selk?munaskin vapisemaan pannut. Tosin oli ensin nen?ns? v?h?n kelme? ja ??nens? t?r?hteli hieman. Mutta pianpa perehtyi poika, ja nyt h?n punotti kuin tulinen muuri ja, ravistellen p??t?ns?, h?n kovasti huusi: ?her?j? sin?, joka makaat, her?j? sin?, joka makaat?.--Kahteen osaan jakasi h?n saarnansa, ensim?inen oli helvetin vaivasta, toinen taivaan ilosta.--Oih, oih! sit? poikaa, Herran enkeliksi h?n tuntui, koska h?n pohti, hikoili ja pohti ja puhalteli innossansa. Mutta n?itp? huudostansa vaikutuksen viimein: k?vip? ?kisti ihana liikutuksen humaus yli naisv?en puolen kirkkoa, ja humauksen per??n pient? ja kest?v?? pirin?t? kuulit, niinkuin sanan sattuessa tapahtuvan tied?mme.
TOPIAS. Ent?s miehet?
SEPETEUS. He istuivat kauvan j?ykkin? kuin kannot.
TOPIAS. Kas sen m? luulen. Vaimo on onnellinen t??ll?. H?n taipuvan syd?mens? t?hden sielunsa viimein pelastaa; meit?, sen varmaan p??tt?? taidan, l?ytyy kuitenkin kaksi vertaa enemmin kuin akkoja kadotuksen syvyydess?. Uskooko kanttoori sit??
SEPETEUS. Valitettavasti kyll? mun se t?ytyy uskoa, koska jokap?iv?iset esimerkit todistavat sanas. Sen t?st?kin n?emme, ett? tuon nuoren apulaisemme luona--totisesti her?nnyt mies--k?y monet verrat naisia enemm?n kuin miehi? kokouksissa lauvantai-ehtoina; sinne akkoja kirjavana liehtoo menn?, mutta harvoin miehen sinne k?n?tt?v?n n?et. He ovat sit? paatunutta sukua, niin, paatunutta, mutta kas kuin kova tulee, niin koiraskin poikii, sanoo sananlasku, ja niinp? k?vi nytkin Juhon saarnatessa. Kauvan h?n naisia itketti ennenkuin sana pystyi miehiin, mutta antoipas h?n heille muutaman kiivaan silm?n-mulkauksen ja huusi kovasti, ett? ?t?st?kin saarnasta teid?n kerran tulee tehd? ankara tili?, ja j?r?htip?, j?r?htip? muutaman ukon leuka ja siell? ja t??ll? tutisi joku karhea tukka; ja koska h?n nyt tuli saarnansa toiseen osaan ja taivasta oikein eteemme maalailemaan rupesi, niin kohina raskas kuului yli koko kirkon, kuin mets?ss?, koska rakeita sataa, ja ukkonen pauhaa, herran voima korkeudessa jylisee; ja yksik??n silm? ei kuivaksi j??nyt. T?m?n kaltainen eilinen kirkonmeno, jonka ihanuutta sin?, Topias, et saanut maistaa.
TOPIAS. Kaiketi mun esti siit? perkele, se vanha juoniniekka. Mutta kaikkivalta suojelkoon t?t? poikaa, joka kerran ehk? k??nt?? puolen mailmaa.--Kuinka suoritti h?n itsens? kuulutuksissa?
SEPETEUS. Totta sanoen, niin saattoipa h?nen suomentaminen kovaan puuhaan, mutta eip? ihme vasta-alkavalta. Mutta kovissa kiipaleissa oli poika, ja, ilman apuani, tiesi kuinka k?ynyt olis.
TOPIAS. Kuinka k?vi h?nelt? Eskon naima-atestin kuuluttaminen?
SEPETEUS. K?vih?n se.--Niin, sin? naimaan l?het?t poikas, mutta tahdonpa sinulta kysy?: oletko tarkkoja tietoja kiehtoillut tulevan mini?s mielen-laadusta, luonnosta? Muista, ett? parempi tippuvan r?yst??n alla kuin yhteenliitettyn? h?ijyn ?mm?n kanssa.
TOPIAS. H?nt? sanotaan sive?ksi tyt?ksi. Se on se Karrin Kreeta. Sive? ja s?vyk?s neito; mutta ken olis asian luullut n?in pitk?lle k?yv?n? Se ensin oli kuin k?rp?nen, mutta kasvoipa kuin h?rk?nen, ja n?in se syntyi. Kev??ll?, tiet?jiss? k?ydess?ns? Mikko Vilkastuksen kanssa, kohtasi Esko tyt?n, koska oli heill? kortteeri samassa talossa, vartoessaan tiet?j?t? kotiin. Mutta havaitsipa t?ll? ajalla Mikko joitakuita silm?yksi? Eskon ja tyt?n v?lill?. H?n arvasi asian, tempasi uljaasti sen p??st? kiinni, rupesi puhemieheksi ja toimensa onnistui oivallisesti.
SEPETEUS. Lep??k? siis kaikki t?ll? perustalla?
TOPIAS. Ei juuri sill?; vaan kes?ll?, pari viikkoa j?lkeen juhanneksen asia oikein vahvistettiin minun ja Karrin v?lill?. Ja tapahtui se Puol'matkan krouvissa yhteenjoutuissamme kaupunki-tiell?. Mutta kas siin?k?s k?tt? puristeltiin ja harjakannuja tyhjennettiin ja olipa armottoman lysti sin? p?iv?n? ja v?h?n viel? toisenakin p?iv?n?. Hi hi hi!
SEPETEUS. Mutta kummaksi mainitsen tyt?n t?ss? valtuus-kirjassa, Karrin piiaksi vai kasvatteeksi?
TOPIAS. Kasvatteen kannalla on h?nt? talossa pidetty, eik? kuulu h?n olevan juuri ilman kapioitakaan; luhtissaan sanotaan l?ytyv?n yht? ja toista. Pari p?iv?? j?lkeen h?itten, niinkuin on keskusteltu, ovat kuormat t?ss?.--T?n??n l?htev?t t?st? Esko ja Mikko Vilkastus, huomenna ovat he morsiustalossa hyvin siksi, ett? ehtiv?t viel? tekem??n kuulutuskartan sunnuntaiksi, koska ensikerran kuulutetaan. Kuulutuksen ajan h?ihin asti viett?? Mikko sukulaistensa luona siell? ja Esko morsius-talossa, suutaroiten; ja hauskaksi, luulen min?, pit?? h?nelle tuntuman t?m? aika.
SEPETEUS. Hauskaksi tuntui Jaakopille aika vartoessaan neitsyk?ist? Raakkelia.--Mutta suo anteeksi, suutari! Tapani on puhua aatokseni aina suoraan suustani ulos, katsoen siin? ei miehen mielt?, vaan asian oikeata laitaa.--Min? tied?n, ett? muuan erinomainen s??t?s pakoittaa sek? poikaasi, Eskoa, ett? hoitotyt?rt?si, Jaanaa, rient?m??n naimisiin, koska nimitt?in sille, joka heist? ensin aviosk?skyn t?ytt??, on lankeeva viiden sadan riksin perint?. N?kyyp? nyt kuin k?visi kaikki poikasi onneksi, mutta malta, Topias: Esko on mies, h?nell? on is?, ?iti, koto ja virka, ja tulevaisuutensa on siis joteskin luotettava; Jaana taasen on orpo, turvaton tytt?, h?nell? on ?suo, siell?, vetel? t??ll?, eik? kuivaa kussaan?; ja malta viel?, ett? h?n on Eskoa vanhempi. Min? en sano enemp??. Sin? ymm?rr?t meininkini?
TOPIAS. Sen hyvin ymm?rr?n. Mutta jokainenpa t?ss? mailmassa, hyv? kanttoori, jokap?iv?ist? leip?? itsepuolestansa rukoilee. Ei auta; me asumme nummella, kuivalla nummella, naskali-kyn? kourassa. Mutta suutaria l?ytyy t?h?n aikaan kuin kirjavia kissoja, valmiit repim??n silm?t toinen toiseltansa, ja kiukkuinen n?lk?p? t?ss? naukuis, jos ei olisi mulla peruna-mukulaa pelto-muruistani ja hein?n-karvaa kahdesta niittu-pl?tyst?, tuolla suon rannalla, ett? taidan el?tt?? lehm?-mullin; vaikka on siin? hy?rimist? ja py?rimist? pensaissa ja kannistossa, mutta saanpa siit? toki viimein maidon-tipan kippooni ja silloin t?ll?in viel? voin-kirpunkin leip?smurenani p??lle. Jaa, hyv? kanttoori; kynsineen ja hampaineen t?ytyy
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 34
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.