Niilo Klimin maanalainen matka

Klimin maanalainen matka, by
Ludvig Holberg

Project Gutenberg's Niilo Klimin maanalainen matka, by Ludvig
Holberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and
with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away
or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Niilo Klimin maanalainen matka
Author: Ludvig Holberg
Release Date: November 21, 2005 [EBook #17127]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NIILO
KLIMIN MAANALAINEN MATKA ***

Produced by Tapio Riikonen

NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA
Kirj.
Ludviikki Holberg

Ruotsinkielisen kolmannesta painoksesta suomentanut Arvo
Lempiranta
Waasan Painoyhtiö, Waasa, 1884.

Lukijalle!
Kaksi vuosisataa on kulunut siitä, kun Ludviikki Holberg, epäilemättä
muuan kahdeksannentoista vuosisadan nerokkaimpia kirjailijoita, näki
päivän valon. Ja vielä tänä päivänä ovat useimmat tämän tanskalaisen
kirjaniekan kirjallisista tuotteista suomalaiselle yleisölle oudot. Meidän
tietääksemme löytyy ainoasti kolme hänen teoksistansa suomen kielelle
käännettyinä, nimittäin "Erasmus Montanus", "Jeppe Niilonpoika", ja
"Ei ole aikaa", paitsi eräs pienempi, nimittäin "Arapian pulveria".
Mutta hänen suurimmat mestariteoksensa, hänen näytelmänsä, mitkä
etusijan anastavat, sekä myös hänen kertomukselliset ivateoksensa
aikansa virheistä, joihin viimeksi mainittuihin on parhaimpien
joukkoon kuuluvina luettava "Niilo Klimin maanalainen matka", ovat
tämän saakka olleet täällä vieraat, mitä kyllä on valitettavana
tosiseikkana pidettävä. Tämän älyten olemme päättäneet suomalaisessa
puvussa tämän teoksen julkaisemisella antaa suomalaiselle
kirjallisuudelle arvokkaan lisän ja samalla arvollisesti jnhlittaa 200:n
vuotista muistoa siitä miehestä, joka neronsa voimalla on tehnyt
vanhuudelle murroksen ja raivannut tien uusille ja vapaamielisille
aatteille, ei ainoasti isänmaassansa Tanskassa, vaan kaikissa pohjoisissa
maissa, niin, Euroopassa.
Tosin on totta että tämä ivalliseen tapaan koottu teos, omintakeisine
käsityksineen valtiosta, kirkosta j.n.e., saattaa näyttää ja näyttääkin
vanhentuneelta meidän pitkälle edenneessä aikakaudessamme.
Pintapuolinen katsoja saattanee, nyt enään pitää sen arvon
vähäpätöisenä. Kuitenkin on tämmöinen katsantotapa varsin väärä.
Sillä se päämäärä, jonka Holberg on pannut eteensä tässä, niinkuin
melkein kaikessa runoilemisessansa, on ruoskimalla aikansa
järjettömyyksiä, sen takaperäisiä tapoja ja tottumuksia, sen orjallista
nöyrtymistä yleisön tuomiolle, ollut temmata se ennakkoluuloistansa.

Hänen "Niilo Klimiänsä", joka käsittelee näitä aineita ja antaa lisän
aikansa tuntemiselle, on sentähden pidettävä ensimmäisen luokan
kirjallishistoriallisena tuotteena, millä kaikkina aikoina on pysyväinen
arvonsa. Me jätämme lukijan itse tehtäväksi tarkemmin määritellä
arvostelunsa tästä merkittävästä kirjallisuuden hedelmästä, ja me
olemme vakuutetut siitä, että jokainen, jolla on jotakin
tarkkanäköisyyttä, epäilemättä keksii tuon syvän vakavuuden ja ylevän
siveellisyyden, mikä tämän ivan takana piilee. Ennenkun jätämme
tämän suomennoksen lukijan käsiin, tahdomme me kuitenkin ensin
antaa seuraavat tärkeimmät elämäkerralliset tiedot tekijän vaihteista
rikkaasta elämästä.
Ludviikki Holberg syntyi 3:na päivänä Joulukuuta 1684 Bergenin
kaupungissa Norjassa. Hänen isänsä, Kristen Nielssen Holberg, oli
halvasta rengistä ja sotamiehestä palvellut itsensä everstiluutnantiksi;
äidin nimi oli Kaarina Lem, Bergenin pispan, Munthen, tyttären tytär.
Ajan tapaan kirjoitettiin nuori Ludviikki, joka oli nuorimpia
kahdestatoista sisaruksesta, isänsä rykmenttiin. Tuskin kymmenen
vuotiaana oli hän jo orpo; ja kun ei häntä sotatoimi miellyttänyt, pani
muuan hänen enonsa, Pederi Lem, joka vanhempain kuoltua oli ottanut
pojan huostaansa, hänen kouluun Bergeniin. Luku kävi rivakkaasti ja jo
v. 1702 otti hän ylioppilastutkintonsa Kyöpenhaminassa. kuitenkaan
hän ei rahojen puutteen tähden saattanut oitis ruveta yliopistossa
opintoja harjoittamaan. Hän tutki kuitenkin ahkeruudella ja
menestyksellä jumaluusoppia ja uusia kieliä ja saattoi jo v. 1704
korkeimmalla arvosanalla suorittaa papillisen virkatutkinnon. Mutta
rahat olivat lopussa; hänen täytyi ottaa kotiopettajantoimen vastaan
lehtori Smediltä Bergenissä. Tämä oli paljon kulkenut mies, jonka
päiväkirjan tapaan tehtyjä matkakertomuksia Holberg suurimmalla
mielihalulla tutkieli. Ja jota enemmän hän luki, sitä suuremmaksi tuli
halunsa itse saada katsella maailmaa omaa maatansa ulompana. Hän
rupesi sentähden kokoomaan kaikki, mitä hän suinkin voi, saadakseen
lähteä ulkomaille ja saatuansa kokoon noin 60 riksiä lähti hän matkalle
ja ohjasi kulkuansa Hollantiin. Niinkuin näemme ei hänellä liikoja
rahoja tämmöiselle matkalla ollut, eikä tavallinen ihminen olisi
uskaltanutkaan näin vähin varoin lähteä matkalle. Mutta Holberg ei
ollut niitä jotka toivottomuuteen syöksyivät; hän toivoi ansaitsevansa

jotakin, opettamalla vieraita kieliä. Ja lisäksi oli hänellä murtamaton
luonto; mitä hän kerran oli päähänsä saanut, se pysyi siellä.
Vuoden hän oleskeli Amsterdamissa. Sieltä täytyi hänen lääkärin
määräyksestä lähteä kylvyille Aakeniin, johon saapuessaan hänellä oli
6 riksiä taskussaan. Täällä eli hän niin säästäväisesti kuin ylioppilas
konsanaan on elänyt, mutta minne mennä 6:lla riksillä ja sairaalla,
työhön kykenemättömällä ruumiilla? Hätä hänen silloin pakoitti tekoon,
jota hänen tukala tilansa tosin penseyttää, mutta jota siveelliseltä
kannalta katsoen ei kuitenkaan saateta puolustaa. Kun rahapulansa oli
suurimmillaan, eikä hänellä ollut keinoa vuokransa maksamiseen,
koetti hän nimittäin karata pois maksamatta. Hän oli kuitenkin,
niinkuin hän itse sanoo, "kepuli tähän työhön", minkätähden isäntä
saikin hänen kiinni ja hänen täytyi maksaa joka äyrin. Jalkasin ja
sanomattomia hankaluuksia kärsien, sairaana sekä ruumiinsa että
sielunsa puolesta, lähti hän takasin Amsterdamiin. Täällä hän sai rahaa
kotomatkaansa ja lähti niin Kristianssandiin; sukulaistensa ja
ystäviensä luo Bergeniin hän ei uskaltanut mennä, peljäten joutuvansa
heidän pilkkansa esineeksi.
Kristianssandissa tuli hän tutuksi erään Trondhjemiläisen ylioppilaan,
Kristeni Briksin kanssa, joka vei hänen kaupungin etevimpiin
porvarisperheisiin, joiden lapsille hän sai ruveta opettamaan kieliä. Ja
hänen maineensa