Niilo Klimin maanalainen matka | Page 9

h?nen kanssansa milloinkaan muulloin kun h?nen miehens? l?sn?ollessa ja h?nen luvallansa.

KOLMAS LUKU.
Kertomus Keban kaupungista.
Oleskellessani lukiossa kuljetti is?nt?ni minua pitkin kaupunkia n?ytt??ksens? minulle siell? kaikki n?kemist? ansaitsevat paikat. Me astelimme esteett? pitkin ja -- mik? minua enimm?n ihmetytti -- saamatta per??mme ensink??n uteliasta rahvasta. Varsin toisin k?y meill?, jossa jokaisesta syyst?, olkoon se kuinka v?h?p?t?inen tahansa, kansaa kokoontuu suurissa parvissa uteliaisuuttansa tyydytt?m??n. T?m?n kiertot?hden asukkaat eiv?t nimitt?in ole mit??n uutispyyt?ji?, vaan pysyv?t mieluimman siin? mik? on tietty? ja tunnettua.
Kaupungin nimi on Keba ja on toinen j?rjestyksess? Pootun ruhtinaskunnassa. Asukkaat ovat siihen m??r??n vapaita ja totisia, ett? on v?h?lt? luulla heit? pormestariksi joka miest?. T??ll? saa vanhuus siivon kodon eik? miss?k??n harmaita hapsia enemm?n kunnioiteta ja arvossa pidet?; ei ainoasti ij?kk?iden k?sky?, vaan h?nen pienint? viittaustansakin seuraa heti kuuliaisuus ja kohtelias n?yryys. Min? en saattanut est?? ihmettelemist?ni siit?, ett? niin sive?t? ja hiljaista kansaa saattoivat huvittaa voimaleikit, rattoisuudet ja n?ytelm?t, mitk? kaikki tuntuivat varsin vierailta kansan karkealle vakavuudelle. Is?nt?ni, joka havaitsi minun ihmettelemiseni, selitti minulle, ett? t?m?n ruhtinaskunnan asujamet jakoivat aikansa vakaiden teht?vien ja virkist?vien huvien kesken, liitt?en:
Jupiterin ynn? Saturnon me yhtehen ain' sovitamme.
Muiden hyvin aprikoittujen j?rjestelm?in muassa t?ss? yhteiskunnassa mainittakoon oikeus, jolla saadaan nauttia viattomia huveja, joiden luullaan virkist?v?n mielt?, tekev?n sen lujaksi kest?m??n rasittavata ty?t?, mik? taas vuorostansa haihduttaa kaikki synk?t pilvet, surumieliset ajatukset, mitk? ylen usein ovat varsinaisena syyn? ep?j?rjestyksiin, kapinoihin ja kaikellaisiin vahingollisiin yrityksiin. N?ist? syist? he, p?iv?n teht?vien loputtua, etsiv?t virkistyst? leikeist? ja huveista, pannen semmoisen arvoisuuden iloonsakin ettei se milloinkaan pahene ?reydeksi taikka kevytmielisyydeksi. Min? en kuitenkaan saata kielt??, ett? min? suuresti suutuin ja sain sappeni paisumaan, havaitessani ett? disputatioonit eli julkiset v?it?kset luettiin komedioitten eli huvin?ytelmien joukkoon. Erityisill? m??r?tyill? ajoilla vuodesta pannaan nimitt?in toimeen kilpaleikkej?, jolloin palkinnoita jaetaan voittajille. Samoissa tiloissa pannaan nyt my?s v?ittelij?t parittain toisiansa vastaan, ik??nkuin nyrkkisill? olijat, ja kaikki tapahtuu jotenkin samalla tavalla kuin meill? kukkoja tai muita taistelunhimoisia el?imi? ?rsytet??n toistensa kimppuun. Tavallista on ett? rikkaat ihmiset pit?v?t v?ittelij?it?, varsin niinkuin meill? pidet??n mets?koiria, ja ett? he antavat niiden harjoitella itse?ns? v?ittelytaidossa taikka ajatusjohto-opissa, saavuttaakseen tarpeellista lipokielisyytt? vuotisiin turnauspeleihin. Niinp? oli esim. muuan rikas porvari nimelt? Henoki kolmen vuoden ajalla koonnut melkoisia rikkauksia, enemm?n kuin 400 rikatua ainoasti pit?m?ll? v?ittelij??, josta h?nelle enemm?n kuin yhden kerran semmoiset henkil?t, jotka n?ist? kamppausleikeist? olivat itselleen tehneet karttuisan elinkeinon, tarjonneet suunnattomia summia; mutta h?n ei viel? ollut halullinen hukkaamaan semmoista aarretta, jonka kautta h?nelle vuosittain oli niin suuret tulot. Mainitulla v?ittelij?ll? oli hallussaan tavattoman vilpas kieli: h?n saattoi repi? alas ja rakentaa yl?s j?lleen, h?n osasi tehd? nelikulman py?re?ksi ja py?re?n nelikulmaksi, h?n teki taidokkaita k??nteit?, iski ymp?rillens? sekoittavia johtop??t?ksi? ja johdanto-opillisia n?pp?ryyksi? ja oli mies, joka "distinktiooneillansa", "sumtiooneillansa" ja "subsumtiooneillansa" saattoi panna jokaisen vastav?itt?j?n p??n niin py?r?lle kuin per?st?kin, viel?p? usein sai t?m?n vaikenemaankin kokonansa. Pari kertaa olin suureksi harmikseni l?sn? semmoisessa n?ytelm?ss?; sill? minusta oli sek? jumalatonta ett? kokonansa arvollisuutta vailla heitt?? n?it? pyhi? ja syvint? kunnioitusta ansaitsevia toimia -- meid?n yliopistojemme kaunistuksia -- halpojen huvin?ytelm?in joukkoon. Ja kun t?ss? sattui mieleeni ett? itse, ja viel?p? suurella menestyksell?kin, olin kolme kertaa julkisesti v?itellyt ja asettanut upean laakeriseppeleen otsalleni, saatoin tuskin hillit? kyyneleit?ni. En min? ollut suutuksissani niin paljon itse toimitukseen, kuin siihen tapaan, jolla sit? tehtiin. K?ytettiin nimitt?in palkattuja yllytt?ji? (heit? nimitettiin kahalkeiksi) jotka, huomattuansa taistelijoiden innon laimentuvan, kutittivat heit? kylkeen er??nlaisella aseella, uudestaan virkist??ksens? heit? ja saadakseen heid?n vaipuneen rohkeutensa taas nousemaan ilmiliekkiin.
Paitsi n?it? v?ittelij?it?, joita pilkalla sanottiin maskabeiksi eli kielitaistelijoiksi, oli huvien joukossa my?s tappeluja nelijalkaisten niin kesyjen kuin petoel?inten, varsinkin petolintujen v?lill?. Min? kysyin is?nn?lt?ni kuinka oli mahdollista ett? j?rjellinen kansa saattoi siihen m??r??n halventaa t?mm?isi? jaloja harjoituksia, jotka tarkoittavat j?rjen teroittamista, totuuden p?iv?n valoon vet?mist? ja kaunopuheliaisuuden kyvyn saavuttamista, ett? niist? tehd??n julkisia huvituksia. H?n vastasi, ett? ennen maailmassa, raakalaisuuden ajanjaksossa, olivat t?mm?iset julkiset v?ittelyt olleet suuressa arvossa, mutta sittekun kokemus oli osoittanut ett? ne tekiv?t nuorison itsevaltaiseksi, her?ttiv?t kansassa levottomuuksia ja olivat esteen? k?yt?nn?lliselle tieteelle ja opille, oli n?m? kiistat ajettu akatemiasta teaatteriin; ja loppup??t?s oli n?ytt?nytkin ett? levollisuus ja maltillisuus olivat opintoja harjoittavalle nuorisolle t?st? tutkimisty?ss??n melkoista puolustettavammat. Vaikken saattanut tiet?? ett? t?ss? vastauksessa oli totuuden-tapaisuus puolta pit?m?ss?, en min? kuitenkaan katsonut itse?ni tyydytetyksi.
Kaupungissa l?ytyi akatemia eli yliopisto, jossa kirjallisia opintoja harjoitettiin suurella ahkeruudella ja perinpohjin. Is?nt?ni vei minun kerran t?m?n yliopiston juhlasaliin er??n? juhlallisena p?iv?n?, jolloin mudikki eli filosofiian tohtori piti arvoonsa asetettaman. T?m? toimitus tapahtui ilman mit?k??n juhlatemppua, paitsi ett? kandidaatti piti samalla oppineen ja mainion hyv?n esitelm?n m??r?tyst? fyysillisest? selvitett?v?st?, mink? j?lkeen akatemian johtaja koroitti h?nen niiden joukkoon, joilla oli oikeus pit?? julkisia esitelmi?. Kun is?nt?ni minulta kysyi, mit? min? pidin t?st? seremoniasta, vastasin min? ett? se minusta tuntui kuivalta ja hengett?m?lt? verraten meid?n tohtorivihki?isiimme. Min? selitin h?nelle, ett? meid?n maisterien ja tohtorien t?ytyy julkisesti v?itell? ennenkuin heit? arvoonsa vihit??n. H?n rypisti silloin otsaansa ja kysyi minulta n?iden v?ittelyjen laadusta, miss? niit? pidet??n ja mink? puolesta ne olivat maanalaisista v?ittelyist? eroavaiset. Min?