Naimisen juoruja | Page 6

h?nelle se vara olisi, jos ei h?n varastaisi", sanoi Lillu suurella varmuudella.
"Kuulethan nyt omilla korvillasi, eth?n en??n mahtane ep?ill? v?h??k??n", sanoi Katru Kirrille.
"Enh?n tuota ole paljon ep?illyt ennenk??n, mutta sen paremmin uskon sen asian nyt todeksi, kun olen sen saanut kuulla omilla korvillani vieraan suusta", sanoi Kirri, suuresti vakuutettuna asian totuudesta.
"Eik? em?nt? osta nisuja?' sanoi Lillu, syv?sti huo'aten, kun havaitsi puheensa tehneen is?nn?ss? toivotun vaikutuksen.
"Enp? min? ole nisujen sy?j?; kenen nisuja sinulla on?" sanoi Katru, iskien taaskin silm?? Lillulle.
"Susson", vastasi Lillu ja jatkoi sitten: "Voi ette te usko, is?nt? ja em?nt? kulta! Seh?n se vasta ihminen on se Susso. Se on niin hyv? tekem??n kaikkea ty?t? ja tienaa nisujen leipomisella niin paljon se Susso. Nytkin markkinoilta kieppasi kolmesataa markkaa, niinkuin kaapista vaan se Susso. Seh?n vasta naitava olisi se Susso, olisipa maar; toistapa h?n olisi Martillekin, kun tuo Kolkin Aina retus -- olisipa maar", liverteli Lillu.
"Sinun ei pid? puhua t?st? asiasta mit??n kenellek??n, sill? sit? samaa olemme mekin is?nn?n kanssa miettineet, ett? Susso meid?n pit?? saada mini?ksemme, maksoi mit? maksoi. Me emme huoli taloomme semmoista heitti?t?, kun Kolkin tytt? lunttu on, ei vaikka", sanoi Katru Lillulle ulkokullatusti, vaikka h?n oli jo aikaa Lillun ja Susson kanssa puhunut asiat yhteen.
Samassa tuokiossa tuli huoneesen Maija niminen naapurin em?nt?. Heti kun Lillu huomasi tuon em?nn?n, l?hti h?n talosta pois. Tuo naapurin em?nt? oli rehellinen ja suora ihminen, joka ei koskaan muuta puhunut kuin totuutta, ja h?n oli tuttu sek? Kolkkilassa ett? Kirril?ss?. H?n ei koskaan suosinut juoruja ja l?him?isten panettelemista, sit? v?hemmin itse juoruajia, ja sent?hden Lillu poistui niin sukkelaan h?nen n?hty?ns?.
"Hyv?? p?iv??!" sanoi naapurin em?nt?, huoneesen tultuansa.
"P?iv??, p?iv??! naapurin em?nt?, k?yk?? puulle!" vastasi Kirri.
"Kotoako tulette?" kysyi Katru vieraalta.
"Enp? aivan kotoa, k?vin tullessani Kolkkilassa ja torpalla", vastasi vieras.
"Mit?s nyt torpan akka tehd? muokkasi?" kysyi taas Katru.
"H?n valmisti paidan ompelusta, joita n?kyi olevan useampia miehenpuolen paitoja", vastasi Maija.
"Kenenk?h?n ompeluksia ne mahtoivat olla? sill? itsell?ns? ei ole niit? varoja, ett? olisi useampia paitoja ommella", utasi viel?kin Katru, sill? h?n luuli saavansa samankaltaisia tietoja Maijalta kuin Lillultakin, sent?hden, ett? h?n niin tahtoi.
"Torpan akka sanoi niiden oleva Kolkkilan em?nn?n ompeluksia, ja Aina tuli niit? noutamaan", selitti Maija.
"Mill? h?n maksoi ompelupalkan? kysyi Katru edelleen, vilkaisten samassa Kirri? silmiin.
"Torpan akka sanoi Kolkkilan em?nn?lt? saaneensa joukollensa talvenpitk?? niin paljon lehm?n-antia, ett? viel? saa tuoda lis?? ompeluksia, eik? h?n sittenk??n saa kaikkia maksetuksi", selitti Maija edelleen.
"Mit?s Kolkkilan vaimov?ki teki? kysyi Katru v?h?n h?mill??n.
"Em?nt? kutoi kangasta, nuorimmat tyt?t toiset puolasivat, toiset karttasivat", sanoi Maija.
"Mit?s Aina teki?"
"Aina kutoi my?s omassa kamarissaan ihmeen siisti? puolivillaista vaatetta. Siihen tuli Lillukin ja loikui p??t?ns? kipeeksi. H?n pyysi Ainan itsellens? kahvia keitt?m??n; Aina k?vi ?idilt?ns? pyyt?m?ss? kahveja, joista sitten keitti ja antoi Lillulle. Kun Lillu sai kahvia, rupesi h?nen kielens? laulamaan, eik? p??nkipu n?ytt?nyt h?nt? yht??n en??n vaivaavan. Siin? oli senkin seitsem?t loilotukset ja toivotukset, kauniiksi ja onnelliseksi kehumiset ja tuo loiruaminen oli niin inhottavaa, ett? Aina k?ski h?nen viimein olemaan hiljaa. H?n halaili ja syleili Ainaa ja viimeksi h?n pyysi Ainalta lapasten kudinta, mutta h?n ei antanut, sanoi vaan itsekin saavansa lapaset k?teens?. -- No se h?nt? nyt v?rkki on tuo Lillu! H?n on semmoinen juorukello, ett? puhuu yht? yhden ja toista toisen edess? ja muuten semmoinen ilki?, ett'en min? h?nt? jaksa k?rsi?, eik? h?nt? k?rsi kukaan kelpo ja rehellinen ihminen", puheli Maija, tiet?m?tt??n kuinka luotettava v?likappale Lillu oli Kirril?isille.
"Joko Lillu l?hti pois teid?n ai ... tuota piti kysy?ni: saiko Lillu lapasten kudinta?" kysyi Katru sit? t?t? h?mill?ns?.
"Ei, niinkuin ma jo sanoin. H?n l?hti pois ja min? menin em?nn?n kamariin, jossa tovin puhelimme asioita kesken?mme. Aina kuului kutoa hellitt?v?n kamarissaan, ett? pirta pani yhten? paukenna; h?nest? te saatte oikeen kelpo mini?n, koska olen kuullut v?h?n asian olevan sinne p?in kallellaan", puheli Maija viattomasti.
"Jos te puhutte siit? asiasta sanankaan sinne p?in, niin min? talutan teid?t paikalla porrasten p??h?n", sanoi Kirri tuimistuneena, kuultuansa Maijalta semmoista puhetta.
"Herranen aika! Niink? p?in teid?n mielenne asiassa ovatkin? Ja min? olen tiet?m?tt?ni niin paljon asiasta puhunut. Mutta kuinka min? heist?, paremmin kuin muistakaan ihmisist?, saatan puhua muuta kuin mink? tied?n toden olevan, enk? min? osaa totuutta salata. En my?s ole tullut kiitt?m??n enk? laittamaan, en toimittamaan enk? konttia kantamaan, mutta tuosta harmistuneesta lauseestanne kuulin, ett'ei totuus olekaan teille mieluista. Mutta sen sanon viel?kin, ett'ei teill? ole parempaa eik? potrempaa mini?n apua viel? koskaan tarjona ollut, eik? vastakaan tule, sill? Aina on sek? k?si- ett? ulko-ty?lle niin roima, ett'en ole viel? verrempaa koskaan ennen n?hnyt. H?n on my?s niin rakkaan ja kelvon luontoinen kaikkia ihmisi?, niin k?yhi? kuin rikkaitakin kohtaan, ett? oikeen lis??ksi k?ypi. Se ei ole kumppania vailla, joka h?nen k?sitt??, ja jos saatte h?nen mini?ksenne, niin kiitt?k?? lykky?nne. ?lk?? nyt, naapurit, pahastuko, jos puheeni ei liene ollut mieliksenne, sill? min? olen sanonut vaan totuuden", puhui Maija ja l?hti pois.
"Siis Lillun puhet Ainasta oli sulaa valhetta ja ilkeint? parjaamista", sanoi Kirri harmistuneena Maijan menty?.
"Ei; eiv?t ne saattaneet olla valheita. Lillun puheet olivat aivan