velkaansa, oli h?nell? jo kasvu pennin p??lle tiedossa, ennenkun he kerkesiv?t kirjoitusmiehen luoksikaan. Er??n kerran maksoi joku h?nelle velkaansa ja kirjoitusmies laski ja sanoi, kuinka monen vuoden, kuukauden ja p?iv?n vanha velkakirja oli. Kirri py?r?hti heti laskumieheen p?in ja kysyi h?t?isesti: "ent?s t?m? p?iv??" Asian selitt?j?n? oli vanha ja vakanen seurakunnan kanttori. H?n otti nuuskatousansa esille, otti siit? juhlallisesti hyppysellisen nuuskaa ja veti sen hyvin miettiv?isen n?k?isen? nokkaansa. Sitten k??ntyi h?n Kirrin puoleen ja sanoi: "kuinka min? t?m?n p?iv?n ottaisin lukuun, jota ei viel? ole elettyk??n?" Kirri kiepsahti heti velkamieheen p?in ja kys?si: "teink?, mies, v??rin, kun helpotin yhden p?iv?n kasvun?" -- Semmoinenhan se Kirri oli! Tuon v?h?isen, k?siins? kiertyneen mammonan vuoksi, katsoivat Kirril?n is?nt?v?ki kaikki ne ihmiset yl?n, joilla ei ollut rahoja lainassa, ja niit?, joilla oli v?h?nk??n velkaa, eiv?t he pit?neet ihmisin?k??n.
Heill? oli vaan kolme lasta, jotka kaikki olivat poikia. Sill? ajalla, jolta kertomuksemme alkaa, oli vanhin poika, Martti, jo sill? ij?ll?, ett? h?n oli jo kerran nainut, mutta tuolla naimisella oli ollut kova onni, sill? h?nen nuori vaimonsa oli kuollut jo toisena yhdess?olo-vuotena. Tuo Martti oli is?lleen ja ?idilleen t?ysi vastakohta. H?n oli jo pienest? pit?in opinhaluinen ja pienen? poikasena ollessaan k?ytti ja k?rhensi h?n niin kauvan is??ns?, ett? h?nen t?ytyi ostaa pojalle lyijykyn?. Mutta tuota rahallista tappiotaan ei Kirri tahtonut saada mielest?ns? menem??n moneen vuoteen! H?n paapotti ja nurisi my?t?ns?, kuinka se raha meni aivan hukkaan, jonka h?n silloisessa tuhmuudessaan tuhlasi lyijykyn?n ostoon. Mutta Martti ei ollut tuosta mill?ns?k??n, h?n piti vaan saaliinsa, ja piirteli ja t?hr?si vaan v?li-aikoina, ja niin h?n omin nokkinsa teki itsest?ns? kirjoitusmiehen. Ei h?n isommaksi ja vanhemmaksi tultuansakaan heitt?nyt opin haluaan, vaan h?n hankki itsellens? hy?dyllisi? kirjoja, luki ja tutki niit?. Usein sai Martti kuulla opin halunsa vuoksi tuhlarin ja laiskan nime? sek? vanhemmiltansa, ett? nuoremmilta veljilt?ns?, jotka kumpikin viel? olivat poikasia, sill? heid?n ja Martin v?lill? olevat lapset olivat kuolleet; Esko oli toisen ja Hannu toisen nuoremman veljen nimi.
Kolkilla oli Aina niminen tyt?r, kaunis ja sive? tytt?, jota kyl?n nuoriso piti isossa arvossa, siveytens? ja kainoutensa t?hden. H?n oli vasta viimeisin? vuosina kehkeentynyt, ik??skun ?kki-arvaamatta, aikaiseksi ihmiseksi, sill? h?n oli vasta kahdeksannellatoista ik?vuodellansa. Kodin sive? el?m? ja siell? oleva kirjasto olivat jo pienest? pit?en pit?neet puhtaana h?nen syd?mens?, ja vanhemmaksi tultuansa rupesi kristillissiveellinen kasvatus kehitt?m??n h?nen tarkkoja ja ymm?rt?v?isi? sielun-lahjojansa. H?nell? oli puhdas, selke?, luja ja kaunis ??ni ja h?n oli oppinut paljon nuottien j?lkeen laulamaan kansallislauluja; niit? lauloi Aina useinkin nuorison kanssa ollessa, heid?n pyynn?st?ns? ja heid?n huviksensa.
Kirril?n Martti k?vi usein Kolkkilassa, tyydytt?m?ss? lukuhaluansa, talossa l?ytyv?n kirjaston kirjoilla. H?n otti sielt? kirjoja kotiinsa luettavaksensa ja toisia h?n toi, kun toisia vei; tavasta h?n perehtyi tai oikeammin sanoen unohtui pyhin?, j?lkeen puolen p?iv?n koko illaksi Kolkkilaan, lukemaan kirjoja, niinkuin n?ytti. Mutta aikaa voittain havaittiin h?nell? olevan muutakin syyt? siell? viipymiseens?, sill? Ainan soreus, siveys ja kehittyneet sielun-lahjat alkoivat yh? tihe?mm?sti vet?? tuota nuorta ja uljasta leske? Kolkkilaan. Ja kun Martti oli nuori, vasta parinkymmenen vuoden vanha, tunnettu hyv?n-tapaiseksi ja henkisen kehityksens? puolesta paljon etev?mm?ksi muita, niin rupesi h?n voittamaan Ainassa my?t?tuntoisuutta. Tuota syd?men salaista lemmen kielt? ei kauvan puhuttukaan, ennenkun Martti kihlasi Ainan.
Ennenkun k?ymme p??tapauksia katselemaan t?ss? kertomuksessa, on selveyden vuoksi tarpeellinen mainita; ett'ei Kirri ollut mik??n tuhma mies luontaisen j?rkens? puolesta, vaan ett? h?n oli tuiki valistumatoin, sill? h?n ei ollut koskaan lukenut mit??n maallista kirjallisuutta, eik? hengellist?k??n sitte rippikoulun, ja sen takia oli h?n j??nyt tuiki pime?ksi, niin ett'ei h?n ollut oppinut kunnioittamaan ja arvossa pit?m??n muuta kuin rahaa ja rikkautta. Kumminkin oli h?n ik??skun tiet?m?tt?ns? oppinut viimeiselt?, Martin vuoksi, lukemaan kirjoitusta. Tuon pimeytens? ja valistumattomuutensa vuoksi oli Kirri perusajatukseton mies muiden kuin raha-asioiden suhteen, ja tavallisesti h?ilyi h?n sinne t?nne muissa asioissa, aina sen mukaan kuinka h?n k?sitti toisen tai toisen ajatukset ja puheet oikeoiksi jossakin asiassa.
ENSIMM?INEN LUKU.
Er??n? pyh?-iltana istui Kirri vaimonsa, Katrun, kanssa kahden kahtasiaan omassa tuvassaan. He eiv?t puhuneet hyv??n aikaan mit??n, sill? kummallakin n?ytti olevan jotain miettimist?. Vihdoin katkasi Kirri ??nett?myyden ja alkoi puhua.
"Saisipa Marttikin jo ruveta toisen kerran katselemaan itsellens? vaimoa, sill? laillinen leski-aikansa on jo kaikki. Sin?kin jo alat k?yd? vanhaksi, jonka vuoksi tarvitseisit saada hartaasti apua taloudellisissa toimissasi. Mutta nyt meid?n pit?? katsoa Martin naimisen per??n, ett'ei h?n toisi taloon niin mit?t?int? ihmist? kuin viime kerralla, k?yh?? ja kivuloista. -- No, pian tuo toki kuoli ja niin p??simme h?nest? -- Jumala anna syntini anteeksi, paitsi pahat sanani. Hyv?th?n he olivat kesken?ns?, mutta ei talo sill? talona pysy, jos siihen tavasta tuodaan kivuloisia kerj?l?isi? el?tett?v?ksi, ja sent?hden on meid?n katsominen, ett'ei en??n niin k?y", puhui Kirri em?nn?llens?.
"Kyll?h?n siin? per??nkatsomisesi hyvinkin auttaa, sill? olempa kuullut Martin noudattelevan Kolkin tyt?rt?, ja se uutinen ei mahtane kovaa syd?nt?si ilauttaa", sanoi Katru alakuloisen ja miettiv?n n?k?isen?, sill? h?nell? oli jo tieto Martin ja Miinan yst?vyydest?, vaikka sit? oli koettu tarkoin salassa pit??.
"Mit? Kolkin tyt?rt??" kysyi Kirri h?t?isesti, sill? ei h?n ollut todellakaan kuullut viel? koko asiasta

Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.