Nadeschda | Page 5

poistetut?Kuvilta kaikki purppura-peittehet,?Ja p?yd?n p??h?n, vierehen ?itins?,?Komea istuin pojalle pantu oil.
Odotti ?iti ylpe?, kello l?i,?Ja saliin astui Dmitri, ei pukunsa?Korea ollut, ei edes siistetty,?Mut tavallinen vaan, jokap?iv?inen,?Ja arka silm?ns? oil, mutta r?yhkeen??Luo ?idin astui h?n kuni synkk? y?.
Nyt ruhtinatar hetkeksi synkeytyi?Ik??n kuin synkeydest? poikansa,?Mut hyv?n mielen sai heti kuitenkin?Ja h?nt? kohtaan k?tens? jalosti?Ojenti, otti askeleen eteenp?in?Ja h?nt? kerran suuteli poskelle.?"Nyt terve tultuasi, mun Dmitrini!?Jaloa poikaani min?, ylpeillen,?Taas suvun suuren keskell? n?hd? saan?Ei nuorukaisna kokematonna, vaan?Jo koiteltuna, ehk?p? valmiina?Is?ins? suurta mainetta lis??m??n.?S?, oot jo kauvan koistasi ollut pois,?Mut kussa, miss? t?iss? ja toimiss', et?Julkaissut ole, enk? m? kysynyt;?Se onpi ollut my?s oma tahtoni.?Omalle jaloudellehen, huolelleen?M? olen jalon poikani heitt?nyt,?Vaan sent??n mulla oikeus yksi on,?Mik' ?idille on kallihin kaikista,?Se ett? toivoo parhainta lapsestaan.?Ja nyt m? kysyn sulta -- tok enp? m?,?Mut myk?t kuvat nuo minun kauttani --?Mit' olet kokenut, mihin kunniaan?On urhoollinen mielesi pyrkinyt?"
Se oli ruhtinattaren tervehdys,?H?n istui, k?ski poikansa istumaan.?Nyt kului hetki ??neti, hengeti,?Ja Dmitrin huulet vastaukseksi ei,?Vaan outoiseksi nauruksi liikkuivat,?Ja taasen jalo ?itins? virkkoi noin:?"Ei julki huoli Dmitrini vastata,?Niin kuin nuo kuvat kysyv?t, samoin my?s?H?n vaiti tahtoo heille nyt vastata;?No olkoon niin! mun ylpe? riemuni?On siin? ett? vastuuta saamatta?M? itse kyll? huoleton olla voin. --?Kas kuvaa vaimon tuon, jalo poikani,?Kas mustan silm?ns? tulenleimua,?Ja otsan kupua tukan varjossa!?H?n juuri ?itisi esi-?iti oil,?Suvusta ruhtinain, sek? syntynyt?Vuorilla Grusian liki t?hti?.?H?nell? poika oil. T?m? aikaiseen,?Samoin kuin s?kin, koistansa l?ksi pois,?Samoin kuin s?kin, vuosia viipyi h?n,?Ja yksin linnassaan eli ?itins?.?Niin tuli kerran tuttava h?nen luo,?Ei n?hty kaukaan, kreivit?r synty??n?Vaan halvempahan sukuhun naituna.?Hyv?sti kohdeltiin h?net kuitenkin.?Puhetta yst?vyydess? pantihin,?Ja viimein vieras tutkien kysyi noin:?"On sulla poika, onko h?n viett?nyt?Ilokses nuoruutensa, ja miss? h?n?Nyt on ja mit? t?it? h?n toimittaa,?H?n onko rauhan teill? vaan sodanko?"?Sun esi-?itis vastasi hymyillen:?En vuoteen kahteen h?nt' ole n?hnyt m?,?Halunsa syttyi, kotinsa ahdistui,?H?n perint?ns? otti ja maailmaan?H?n l?ksi kokemaan, mutta kussa nyt?Ja kuinka kulkenee -- sit' en tied? m?.?Mut vieras kummeksi sek? virkkoi noin:?Nyt pist?t pilkkaa taikkapa uneksit:?Oi s?k?, ?iti hell? ja lempe?,?Noin saatat heitt?? ainoan poikasi??Ei totta. -- Noin h?n lauseli vieras: vaan?Nyt ruhtinatar nous' jaloudessaan,?Ja vieraallensa oikasi k?tens?,?Ja lausui n?m?t kallihit lausehet:?"Huoleton ole, yst?v?, ?itins??Juur yhden tiet??, muusta ei huoli h?n,?H?n tiet??, ett? miss?kin poikansa?Vaeltanee niin on veri is?ins??Kuin kulta-suoni sykkin? sy?mmess??n.?Sun esi-?itis aatteli, Dmitri, n?in,?Ja h?nen luontons' olen m? perinnyt."
H?n p??tti puheensa, mutta Dmitri nyt?H?nehen katsoin lauseli ylpeesti:?"T?ss' olen, ?iti, p??t?p? itse s?,?Iloksesiko lienen vai huolekses;?En ulkokultaisuutta m? k?rsi: oon?Sis?lt? kuin n?yn ulkoa olevan."
Mut ?idin hell?, tutkiva silm? oil?Nyt pojan silm??n tarkasti tarttunut,?Ja kuviin nyt h?n katseli uudestaan?Ja yht? kohden oikasi k?tens??Ja lausui: "koska tuo jalo t?hdik?s?Palautui ensim?isilt? retkilt??n,?Niin h?nen tulleen k?yh?n? kerrotaan?Ja ilman ulkoloistetta niinkuin s?.?Is?ns? kaatunut oli Pietarin?Ja Ruotsin kuninkaan sodan melskeiss?,?Ja ?sken ry?stetyn hovin huoneissa?Asusti yksin lesken? ?itins?.?Pultaavan tanner tiukkui nyt verest?,?Ja voitonriemu r?ikyi jo, silloin juur?Palautui h?nen kaivattu poikansa,?Vaan yksin??n ja vaalea kasvoiltaan.?Emonsa, vaikk' oil turvansa pannut h?n?H?nehen, h?nt' ei kaukahan n?hnytk??n,?Ei mit??n virkkanunna, mut huolehti,?Noin alastonna kun tuli kotihin?H?n alastomaan. P?iv? jo p??ttyi yks?Ja toinen koitti, silloinpa kuuluupi?Iloinen huuto vuorilta, laaksoista:?Nyt tsaari, tsaari tuossa on tulossa.?Ei linnan haltiatar nyt rohjennut?Samoin kuin muinoin onnensa p?ivin??Rukoilla tsaarin armoa saadakseen?H?nt' em?nt?n? palvella hetken vaan.?Arasti piili h?n sivu-huoneesen,?Ja ikkunasta katsoen tielle p?in?H?n halasi vaan siunaten silm?ill??Ven?j?n is??, kulkevaa ohitse.?Jo joutuu voiton sankari, vaahdessa?Hevoset kuohuvat, jyryv?isiss??Vaunuissa seuraa joukko, se, l?hestyy?Ja kiilt??; katooko? -- Eip? tottakaan!?Se linnan pihaan, Dmitrini, seisahtuu.?Suloinen h?mm?stys, mutta s?rkev?,?L?i linnan haltiattaren syd?nt?.?Iloisna tok' h?n ylh?ist? vierastaan?Eh?tteleepi vastahan ottamaan?Ja kiirein joutuu h?n heti porstuaan.?Kas, tuossa tsaari on jaloudessaan!?Kas, mink? ?iti nyt n?ki! Poikaansa?H?n n?ki kuinka tsaari nyt syleili?Ja h?nt? suulle, otsalle suuteli.?Tuo poika, Dmitrini, joka halpana?Palautui ?itins? tyk?, niin kuin s?,?Parempi oil h?n kuin n?kyi olevan;?Monissa tappeluissa h?n jalosti?Oil sotinut, ja urhoollisuutensa,?Pultaavan voiton my?s oli p??tt?nyt;?H?n oli haavoitettuna, rakkahin?H?n oli tsaarin mies, oli kenraali."
Noin kertoi h?n, ja lempe? loisto jo?Valaisi h?nen ylpeit? kasvojaan,?Mut Dmitri, istuin kylm?n?, j?ykk?n??Nyt muuttui oudosti sek? virkkoi noin:?"Mun ?itini, jo herke? luomasta?Minuhun toivon-autuas silm?si,?Jok' ennustaapi tsaarien armoa?Minuhun k?tketty?, sun kalveaan?Ja rajuisaan ja riettaasen poikaasi.?Iloksesi en tullut; mit' iloksi?S? arvaat, sit' en saanut, en etsinyt,?Omaksi iloksein olen tullut vaan,?Vaikk' on se maksettava sun murheellas."?H?n vaikeni, mut kohta h?n lausui taas:?"Oi jospa semmoiseks mua synnytit?Ett' ois tuo t?htein kirkkaus, jota s??Nyt ?sken ihmettelit, mun mielt?in my?s?Hyvitt?nyt! M? oisin ne miekallani,?Kuin lapsi, mieltynyt ilokaluihin,?Iloisna poimeskellut, ja henkeni?Lapsellisessa leikiss? heitt?nyt.?Mut toiset t?hdet Dmitrilles loistivat;?Kaks hurmaavaista t?hte?, tuikkavaa,?Ne ovat polttaneet h?nen syd?nt??n?Ja veren siit? juonehet; rakkaus?On toinen, toinen kostoksi mainitaan."
Hiin ootti vastausta, mut ??neti?Kun ruhtinatar istui, h?n virkkoi taas --?Nyt oli ??nens? kuni aallon on,?Kun myrskyss? se luotoja vastaan ly??Ja s?rkeytyy ja haikeesti huokailee: --?"Jo lasna olin kamala poikasi,?Mun veljeni, h?n vaan oli suosittu.?H?n valkeudessa valkeni, itse m??Pimenin, mut m? peittelin pimeytein.?Kun perint?mme saatihin, linnaansa?Omahan onnellisna mun veljeni?Vaelti, h?nt? vieraana seuraisin:?Nyt loisti munkin onneni, mutta sen?H?n multa ry?sti, h?n, jolla kaikki oil.?Se silloin syttyi toinen mun t?hteni,?Minua kosto houkutti, matkani?Se valais surkean monet vuodet, nyt?Se loistollaan mun saattoi sun luoksesi.?Oi ?itini, tuo rehtev? poikanne,?Tuo aina suositeltu ja rakkahin,?Kanss' orjattaren sukuas