Nadeschda | Page 2

siint?v?!?My?s sulle terve, mun veljeni,?Kas, t?ss' on mun perint?in."
Mut Dmitri ruhtinas riemuton?Nyt silm?ns? maille loi,?Ja hetken ??neti katsoen?H?n virkkasi viimein noin:?"On sulla suuria peltoja,?On niittyj?, nurmia,?Ja mainioitakin metsi??Mets?st?j?n huviksi,?Ja tuolta loitolta loistelee?Sun perint?hovis my?s;?M? noita kaikkia katsellen?Kyll' onnesi ymm?rr?n."
Ja Wolmar vastasi: "Veljeni,?Mi mielt?si kylment????En osaas verraten osaani?M? maitani n?ytellyt;?Sua vaan kodissansa tervehtii?Is?nt?n? veljesi,?Siis sopuisana k?y suolansa;?Ja leip?ns? nauttimaan,?H?n vuorossaan heti linnassas?On vieraanas viipyv?."
Sen lausuttua h?n veljens??Sai samassa leppym??n;?Ja Dmitri virkkasi: "vaivaksi?T?? p?ly ja helle on.?M? virran varrella keksin tien?Sun linnaasi kulkevan;?M? sille poikkeun, helteest??Mua varsani v?leen vie."
Samassa lausuu h?n orjalleen:?"Mun orhini tuo, Iwan!?Tuo my?s mun valkea haukkani,?Se t?n??n kiit?v? on."
Nyt Wolmar ruhtinas vaunuistaan?H?n hypp?si, k?ski noin:?"S? joudu, joukkoni, linnaani?Ja tuloni ilmoita.?Mun viitsii veljeni, vieraani,?Nyt hetkisen mets?st??.?Kokoutukoon v?ki, kohta jo?Me saavumme sinne my?s."
Sen virketty? h?n viskoksen?Nyt selk?h?n hevonsa;?Ja Dmitri ruhtinas suistelee?My?s ylpeet? orhittaan,?Ja veljet kantavat k?dess??n?Kukin oman haukkansa;?Ja vaunut vieriv?t matkaansa?Ja joukko se rient?? pois.
Yll? taivas siint?v?inen,?Alla maa on viherj?inen,?V?lill? on maan ja taivaan?Hell? p?iv? paistavainen.
Maalla p?iv?n paistamalla?Kukat kasvaa, virrat juoksee,?Metsikk?kin kohoaksen,?Valot, varjot vaihtelevat.
Mets?n takana on niitty,?Niityll? on vanha koivu,?Latvassa sen istuu kyyhky;?Kusta kotoisin on kyyhky?
Ei se salon synkkeydess??Pes?st?ns? oo paennunna,?Ihmis-suojain ymp?rill??Kyyhkynen on kasvatettu:
K?yh?n majan harjalt' on se?Monet p?iv?nnousut n?hnyt,?Maassa jyv?t noukkinunna?K?dest' usein kaitsijansa.
Siivet siev?t saatuansa?On se laaksot lennellynn?,?Koivikossa kiikkununna,?Kylpenynn? purosissa.
Niityll? se yksin?isen?Koivun latvassa nyt istuu,?Suorittaen sulkiansa?L?hetess? ruhtinoiden.
Toinen heist? seisahtaapi,?Toiselle noin saneleepi:?"Katso, Dmitri, kyyhkyl?ist?,?Laske haukkas, veikkoseni!"
Dmitri juro vastaileepi:?"Mets?n haltia on kyyhkyn;?Edell' olet ennen k?ynyt,?Joudun j?lelt? m? nytkin."
Wolmar iloisesti lausui:?"J?t? pahat puheet, Dmitri!?Laske haukkas kiit?m?h?n.?Samoin omani ma lasken."
Siint?v?t? ilmaa kohden?Kohta kaksi haukkaa lenti,?Kiit?in yh? ylemm?ksi?Kumpainenkin saaliin saantiin.
Keksitty? kyyhkyl?isen?Koivun latvassa, kuin nuolet?Lent?en ne kerrassansa?Saalistansa tavoittavat.
Mutta puuhun laskeissansa?Toinen toiseen tokahtaapi,?Vasten silm?? silm? kiiluu,?Siipi siipeen koputtaapi.
Tuima tappelu nyt syntyi?Yl?h?ll? haukkain kesken;?Saalista ei kumpainenkaan?Salli riitakumppalilleen.
Mutta kyyhky s?ik?htyen?Oikaseepi oksaltansa;?L?hell? on vainoojansa,?Kaukanapa kotimaja.
Pelvossansa katsahdellen?Kaksi ihmist? h?n keksii;?Turvassa h?n olkap??ll??Wolmarin jo heti istuu.
Tappelu nyt taivahalla?Linnuilta my?s siihen loppui;?Haukka Wolmarin jo vaipuu?Maahan aivan hermotonna.
Voittaja nyt vallallansa?Taasen taivahalle nousee,?Silm?ns? kuin tulen nuoli?Etsii, vaanii kyyhkyl?ist?.
Ja h?n keksii sen ja lailla?T?hden laskeksen sen p??lle,?Oikasee jo kultakynnet?Kouristaakseen kyyhkyl?ist?.
Mutta Dmitri vihastunut?Haukan himot hillitt??pi,?Ly?pi vavallansa siihen?Lintu kurjan kuoliaaksi.
Hetken heid?n ??net?nn??Oltuansa lausui Dmitri:?"Wolmar, haukkani jos s??stin?Hengiss? ei kyyhkys' oisi."
"Tosin totta, kallis veljein,"?Wolmar vastasi, "tok' oisin?Huolinunna, jos se multa?Oisi tullut ry?stetyksi."
Henget?nt? haukkaa Dmitri?N?ytt?en nyt lausui siihen:?"T?m?n uhrin riemullesi,?Wolmar, arvaatko sen hintaa?"
Pilvittyypi tuosta otsa?Wolmarin ja suutuksissa?Lausuu h?n: "Kuink' oli kallis?Haukkas', nimit? sen hinta!
Ostolla saa ostettua,?Maksamalla maksettua,?Mutta turvattoman luotto?Lahja ostamaton onpi."
Nauruksipa nureaksi?Suunsa v??nt?in lausui Dmitri:?"Hyv' on, jalo veliseni,?Ett? mielit haukan maksaa.
Tahdot my?s sen hintaa tiet??:?Paljon tuo ei maksanunna,?Kaksi huulta hunajaista.?Kaksi puna-poskip??t?,
Kaksi k?sivartta, jotka?Usein kaulassani riippui,?Kaksi sulo-silm??, jotka?Itkiv?t, kun heid?t my?tiin."
Oudosti h?n puhui noita;?Mutta Wolmar vastaileepi:?"Orjattaria on mulla?Maallain varsin toista sataa.
Niist? valitse, mun veljein,?Muutama tai useimpia,?Ett? velkani m? sulle?Sitten saisin maksetuksi.
Kahden sadan sima-huulen,?Kahden sadan puna-posken,?Kahden sadan k?sivarren?Is?nt? m? itse olen;
Mink? taidan, sen m? tarjoon,?Mutta tarjota en taida?Kahta sulo-silm??, jotka?Itkev?t, kun s? ne hylk??t."
Tuskin sai sen sanoneeksi,?Puiden v?liss? kun impi?Linnaan mennen ilmestyypi,?Ilmestyy ja katoo j?lleen.
Naurusuin nyt lausuu Dmitri:?"N?itk? neiden, veikkoseni??Lie h?n ehk? joku noista,?Minun valittavistani.
Hein? p??ns? hempumena,?Olkiside h?nen vy?ns?.?Kukissa mun orjattarein?Hymyili mun tullessani."
Wolmar ?iss?, ??net?nn??Tuohon vastata ei huoli.?P?iv? laskeksen ja linnaan?Vaeltavat veljet vaiti.
Kolmas laulu.
Noin rukouksen l?mpim?ll? hengell??H?n armaansa oil kohdannut.?Ja viipyy polvillaan, ei suulla rukoillen,?Vaan rakkaudella silm?ns?.
Jo oli kauniin seudun rahvas riemuisa?Kokoutunut ja oottaen?Puvussa juhlaisessa ruhtinatansa?Pihalla linnan parveili.?Ja ukot, miehet, pojat, vaimot ??neti,?He katselivat kummastuin?Nyt ruhtinansa kullatuita vaunuja?Ja palveljoita koreita.?Miljutin, ukko vanha, harmaap?inen vaan?Iloton oli yksin??n.?Silm?ns? sulo-valoa h?n kaipasi,?Nadeschda viel? poissa oil.
Nyt orheillansa valkeilla jo otteli?Kaks' ratsastajaa mets?st?,?Ja rahvas t?yt?? kohden linnan porttia?Ja riemullisna huutelee:?"Oi terve ruhtinamme! lailla auringon?H?n valon tuopi matkassaan,?H?n kyyhkyn kantaa olallaan, niin kantakoon?H?n lapsillensa armonsa."
Noin nousee n?yr?, toivorikas tervehdys?Iloitsevista rinnoista,?Ja linnan ymp?rill? rahvas polvilleen?On n?yryydess? langennut.
Jo saapuu ruhtinas, vaan musta mielens' on,?Ei suu, ei silm? suloinen,?Ja tuima tervehdyksens? vaan s?ik?ytt??,?Ja rahvaan riemu raukenee.?Tuo ??nett?myys ihastuttaa Dmitri?,?Ja naurusuin h?n lausuu noin:?"V?ell? tuolla, veikko, onko henke?,?Vai lie ne linnan haahmoja??Noin myk?ksi m? tosin tahdon taivuttaa?My?s kerran oman kansani,?Ettei mun tullessani korviin koskisi?Ilon ja riemun r?iskehet."
Ja Wolmar tajuu pilkkapuheet veljens?,?H?n hevosensa seisauttaa,?Ja keksien Miljutinin, nyt h?nelt??Noin kysyy sala-vihassa:?"Mi syyn? ett? kansani mun tullessain?On surkea, on ??neti??Olenko taivaan rasittava rangaistus.?Olenko ruoska rautainen?"
Kumartain harmajata p??t??n n?yr?sti?Noin vanhus h?lle vastasi:?"Kun l?mpim?sti loistaa kirkas aurinko,?On maakin l?mmin, loistava,?Mut oi, jos pilvihin se peitt?? kasvonsa,?Murheesta maakin pilvittyy."?Sen lausuttuaan tytt?rens? keksi h?n.?Ihana impi joutunut?Jo oli ?sken pariin toisten tytt?jen;?Nyt h?net vanhus havaitsi,?Ja ruhtinan ja vastauksensa, itsens??H?n neiden n?hden unhottaa,?Ja h?nen kutristansa ruman seppeleen?H?n eh?tt??pi p??st?m??n.
Samassa Dmitri k?si?ns? taputtain?Vallattomasti naurahtaa:?"Kas, veikko, puolustajatarta, jonka nyt?Tuo vanhus menee noutamaan."
Sen virkkoi h?n; ja Wolmar tuossa havaitsi?Tuon olkivy?h?n puetun,?Ja kauheammasti nyt h?neen vihastui?Kuin metsik?ss? ?skett?in:?"Tuleppa t?nne, olkineito," huusi h?n,?"Ja joudu! morsiamen oon?Hupsulle orjallein, Ontreille, luvannut,?Ja h?n on sinut saapa nyt."
Ihana impi tuosta varsin h?mm?styi?Ja ruhtinahan katsastaa.?Mut kenen n?kee h?n? Tuon silm?n kiiltoa,?Tuon otsan muotoa ja nuo?Suloiset kasvot ennen h?n jo n?hnyt on;?H?n uneksitun sulhonsa?Nyt tunnistaa. H?n sama on, vaan lieto ei,?Ei lempe?, ei semmoinen?Kuin impi oli h?net n?hnyt unissaan?Kuvastimena sielunsa.?Tok' oli pelko paennut, h?n pelj?t??Ei h?nt? voi, ei taivastaan;?H?n kyynelihin suloisiin voi sulaa vaan?Ja rakastaa ja kuuntua.?Ja pelvolla kuin pyh?n kuvan etehen?Ois rukouksehen ruvennut?H?n ruhtinasta l?hestyy ja polvillaan?Ristiss? k?det rukoilee:?"Herrani, n?e orjattares'