Muuan suomalainen soturi Kristiina kuningattaren aikakaudella | Page 9

t?m?n yl?llisyyden pikaisesti juurtumaan ja kuumeentapaisella nopeudella levi?m??n, nimitt?in kuningattaren ja hovin antama esimerkki ja kolmenkymmenen vuotinen sota. Lis?? vauhtia antoi sille kuningattaren mielet?n anteliaisuus. Ne lahjoitusmaat, joita h?n lahjoitti valtakunnan mahtavimmille suvuille, olivat niin avarat ja suuret, ett? n?m?t suvut niiden ja sodassa riistetyn saaliin kautta p??siv?t ruhtinaallisen omaisuuden omistajiksi. Kaikki t?m? rikkaus joutui tavallisesti yl?llisyyden palvelukseen.
Kustaa Aadolf'in syv?sti kristillinen mielenlaatu ja h?nen vakaa ja vaatimaton k?yt?ksens? olivat saaneet aikaan sen, ett'eiv?t ylpeyden henki ja yl?llisyyden himo, jotka nimen-omaan ovat tavattavat kaikissa kunnian korkeimmille kukkuloille nousneissa kansoissa, h?nen elin-aikanansa p??sseet valtaan Ruotsin kansassa. Viel? holhojahallituksen aikanakin n?ytti silt? ik??nkuin olisi suuren sankarikuninkaan henki kulkenut h?nen kansansa keskell? suojelija-henken?, alati muistuttaen sit? h?nen omien el?m?n-tapojensa puhtaudesta ja yksinkertaisuudesta; mutta sittemmin herkesi t?m? muiston voima vaikuttamasta ja nouseva polvi, joka kerskaili isien sankarit?ist?, unhotti noudattaa heid?n hyvi? avujansa. Muutamat kunniarikkaat vanhukset suuren kuninkaan ajoilta, jotka uskollisesti s?ilyttiv?t h?nen kirkkaan kuvansa povessansa, puuhasivat kyll? vastarintaa t?lle oudolle vieraalle, mutta yl?llisyys ei paljon huolinut heid?n puuhistansa, vaan ty?nsi loistavine, narrimaisine seurueinensa eteenp?in, p?iv? p?iv?lt? voittaen yh? suurempaa alaa. N?hty?ns? yrityksens? hukkaan menneiksi vet?ytyiv?t n?m?t arvokkaat vanhukset pois taistelutantereelta k?tkien syd?miins? syv?n surunsa. Eiv?tk? he soveltuneetkaan kanssak?ymist? pit?m??n sellaisten ihmisten kanssa, jotka eiv?t osanneet eroittaa ylpeytt? oikeutetusta itsearvon tunteesta eik? p?yhkeilemist? arvokkaisuudesta, jotka pitiv?t loistoisuutta jaloutena ja luulivat jotakin suuriarvoista kunnioittavansa silloin kuin he kunnioittivat suurenn?k?ist?.
Mutta jatkakaamme kertomustamme.
Enemm?n kuin kaikki muut t?m?n loistavan h??seuran j?senet, joista suurin osa kuului hovipuolueesen, ani harva n.k. vanha-aatelispuolueesen, vet?? huomiotamme puoleensa kuningatar, joka l?sn? olollansa oli kunnioittanut suosikkinsa h?it?. H?n oli tarjoutunut maksamaan kustannuksetkin niihin, mutta rikas kenraali S----hjelm oli alammaisuudessa pyyt?nyt saada ne itse maksaa. T?h?n pyynt??n olikin kuningatar antanut suostumuksensa, ep?ilem?tt? salaisella mielihyv?ll?, sill? Kristiinan raha-asiat olivat jo t?h?n aikaan jotensakin huonolla kannalla. Kenraali puolestansa oli mielell?ns? suostunut kuningattaren tekem??n ehdoitukseen, ett? h??-iltana pantaisiin toimeen baletti, johonka h?n itse oli laatinut kaavan ja jonka p??-ohjaajaksi h?n itse tarjousi. Baletit olivat Kristiinan lempihuvituksia eik? h?n milloinkaan ollut paremmalla tuulella, kuin niit? n?ytett?iss?.
Baletin juoni oli nyt samoinkuin useimmiten muutenkin otettu kreikkalaisten muinoistaruista, t?ll? kertaa p?iv?n merkitykseen erityist? huomiota laskemalla. Syyt Troijalaiseen sotaan olivat baletin juonen p??kohdat. Sent?hden jakautuikin baletti kahteen osaan: edellisess? n?ytettiin Peleon ja Thetin h?it?, j?lkim?isess? ihanan Helenan ry?st?mist? Spartan hovista. T?st? syyst? oli useammalla balettiin osaa ottajalla kaksi osaa n?ytett?v?n? ja pukujen muuttamisen t?hden oli m??r?tty tunnin loma-aika molempien osastojen v?lill?.
Kristiina itse esiintyi ensim?isess? osastossa mets?styksen jumalattarena, Dianana, jonka osaa h?n hyvin usein ja eritt?in mielell??n n?ytteli, luultavasti siten osoittaaksensa vastenmielisyytt?ns? avio-el?m??n, sill? Dianasta kerrottiin, ett'eiv?t Amor jumalan nuolet h?neen ensink??n pystyneet; j?lkim?isess? oli h?n er??n? Helenan hovinaisena. Molemmissa osissa, joita h?n muuten suurella menestyksell? n?ytteli, mutta eritt?inkin Dianana, oli h?nell? ylenm??rin kallis, kullalla ja hohto-kivill? koristettu puku. Joku naisvaatteuksen ihailia vaatisi ehk? t?ydellist? selityst? n?iden pukujen kuosista ja niihin kuuluvista k??reist? ja reunuksista, mutta meid?n t?ytyy tunnustaa, ettemme ole tarpeeksi suuri naispukujen tuntija tullaksemme sellaisen kuvauksen kanssa laihin. Se vaan on mainittava, ett? Kristiina kuningatar, vaikka h?n vasta oli 23 vuoden vanha, jo t?h?n aikaan itse pukemisessa ja pukujen pit?misess? osoitti sit? huolimattomuutta, josta h?n sittemmin tuli niin kuuluisaksi, ja joka sai aikaan sen, ett? h?nen puvussansa, jos se muuten olikin maikka kuinka kallisarvoinen, puuttui hyv?? naisellista aistia ja hienompaa kauneuden tuntoa.
Kuningattaren etevin ja mahtamin lemmikki, kreivi Maunu Gabriel de la Gardie, joka muutamia p?ivi? ennen h?it? oli tullut Tukholmaan Liivinmaalta, jossa h?n oli kenraalikuvern??rin?, n?ytti baletin ensimm?isess? osastossa er??n mets?haltijan osaa. T?ss? teht?v?ss??n tuli h?nen alituisesti olla mets?styksen jumalattaren, nuoren kuningattaren seurassa. J?lkim?isess? osastossa n?ytti h?n er??n kuningas Menelaon hoviherran osaa. Sit?kin tehdess?ns? pysyi h?n alituisesti kuningattaren rinnalla, kuiskasi h?nen korvaansa kaikellaisia imartelusanoja ja osoitti h?nelle noita hienoja kohteliaisuuden temppuja, joita hienon hoviherran tietysti tulee osoittaa korkea-sukuiselle hovinaiselle. -- Jupiterin osaa n?ytti prinssi Kaarle Kustaa, Apollonin herttua Aadolf Juhana ja Aareen eli Mars'in Kustaa Aadolf Lewenhaupt. Pait heit?, otti moni muukin sen ajan valtiollisessa ja hovihistoriassa hyvin tuttu mies leikkijumalana, taikka oikeammin, jonkun vanhan kreikkalaisjumalan sijaisena osaa t?h?n balettiin.
Noiden kolmen onnettomuutta tuottavan kultasen omenan omistamisesta ja kauneuden maineesta kiistelevien jumalatarten osat olivat annetut kolmelle hovin kauneimmalle nuorelle neidelle. Ihanin ja suloisin heist? oli Afroditen osan n?ytt?j?t?r, kauneudestaan kuuluisa Ebba Sparre.
Ylip??llikk? Tukholmassa, Herman Fleming, oli saanut osaksensa Menelaon osan ja h?n osasi ihmetytt?v?ll? todenmukaisuudella kuvata t?m?n onnettoman kuninkaan syv?? mielenliikutusta sin? hetken? kuin h?nelle ilmoitettiin tuo uhkarohkea teko, ett? Troijalainen prinssi oli vienyt mukanansa h?nen ihmeen-ihanan vaimonsa. Mit? Helenan kauneuteen tulee, niin oli nuori morsian, 20 vuotias Elvira S----hjelm aivan kuin luotu h?nen osaansa n?ytt?m??n. Ep?ilem?tt? olisi moni l?sn? olevista nuorista herroista ollut valmis rupeamaan kaksin taisteluun Paris prinssin kanssa, jos siten olisi voinut omakseen voittaa spartalaisen kuningattaren sin? sulo-olentona, jona h?n t?n? iltana esiintyi. Paris prinssin osaa n?ytti ylk?, valtiokamariherra Gyllenstr?m.
Elvira S----hjelm oli vaalea-verinen ja h?nen tummansiniset silm?ns? loistivat kirkkaammin kuin timantit siin? jalokivi-koristeessa, jolla h?nen kastanjankarvaiset suortuvansa olivat kiinnitetyt h?nen kiireellens?. Mutta n?iden silm?in katse oli haaveksivainen ja surumielinen niinkuin hieno hymyilykin