heh?n ensin olivat tuon merkillisen miehen l?yt?neet, he eiv?t tyytyneetk??n paljaaseen sanalliseen kunnioitukseen.
Renki, joka koko ajan oli pysytellyt aivan ihailtavansa kantap?ill? ja mahaansa pidellen nauranut jo ennest??nkin tuhkeroiset silm?ns? viel?kin tuhkeroisemmiksi, sieppasi nyt yht?kki? piipun suustaan, pisti sen sukkelasti taskuunsa ja huutaen samassa, ett? eik?h?n hurrata niinkuin herratkin, tarttui h?n Samulin reiteen. Toinen nilsi?l?inen teki samalla lailla, ja kohta oli kymmenen k?tt? miehess? kiinni. Ja ilmaan h?n keikahti, keikahti kepe?sti kuin olkikupo miehen hartioille. Ensin h?n v?h?n n?ytti vastustelevan, mutta toisella hurrauksella jo itsekin hurrasi mukana, hattuansa heilutellen. Sill? v?lin v?kikin huusi ja melusi nostomiesten mukana. Mutta kolmatta kertaa nostettaessa h?n yht'?kki? kalpeni. Sitten h?n s?h?hti tulipunaiseksi. Vaan kalpeni taas heti kohta. Samassa nakkasi h?n lakin kauaksi k?dest??n, ponnisti kaikki voimansa ja riuhtaisihe nostomiesten k?sist? kuin hullaantunut hevonen.
--Antakaa minun menn?! huudahti h?n pelottavalla kiljahduksella ja aukaisi nyrkeill??n ja kyyn?rp?ill??n itselleen tien v?kijoukon keskitse.
T?m? tapahtui niin ?kki? ja odottamatta, ettei kukaan enn?tt?nyt sit? edes ihmetell?k??n, ennenkuin mies jo oli n?kyvist? poissa.
Hetken p??st? vasta ihmiset siksi tointuivat, ett? alkoivat ensin itsekseen, sitten toisilleen ihmetell?, ett? ?hulluksiko se nyt tuli? tai ett? ?hittoko sen nyt vei??
Mik? miehen oikeastaan vei ja miksik? h?n noin ?kki? karkasi alas kunniansa korkeimmalta kukkulalta, siit? j?i tuo suuri joukko tiet?m?tt?m?ksi.
Kummastus oli kuitenkin yleinen ja riemu siksi kertaa kadonnut, sill? miehen ??ness? oli niin luita ja ytimi? karsiva v?r?hdys, kun h?n sy?ksyi menem??n ja huusi, ett? h?nen annettaisiin menn?, ett? se saattoi jokaisen kasvot totisiksi. Jotkut arvelivat, ett? se oli humalaisen huutamista, mutta toiset sanoivat, ettei tavallinen juopunut sill? ??nell? kiljaise, tai jos kiljaiseekin, niin silloin h?n niin ankarasti pel?styy, ett? on jo selv? kiljaistessaan.
Mutta v?kijoukko hajosi melkein ??net?nn?, eik? kukaan en?? pyh?j?rvel?isen sukkeluuksia muistanut.
Ainoa, joka t?st? tapauksesta ehk? itsekseen iloitsi, oli Lepp?nen, kun n?in h?t?ns? suurimmillaan ollessa oli pahimmasta pulastaan pelastunut.
Haikeinta kaipausta sit? vastoin osotti nilsi?l?isen renkimiehen nolostunut naama. H?n oli hakenut ihmisten jaloista k?siins? runoniekan lakin ja k??nteli sit? nyt k?mmeniss??n kovin surullisen n?k?isen?. Kun sitten n?ki siin? minut, sanoi h?n melkein itkev?ll? ??nell?:
--Ei, vaan mihink?h?n se mies nyt hupeni ... silt?h?n p?? paleltuu, kun t?ss? on sen lakki ... eik? sit? l?ydy mist??n...
--Antakaa minulle tuo lakki, min? koetan toimittaa sen h?nelle, sanoin min? ja otin lakin h?nen k?dest??n.
Oikein mielell??n h?n ei siit? n?ytt?nyt tahtovan luopua, ja min? n?in selv??n, ett? h?n j?i siihen ik?viins?. H?n olikin kenties ainoa, jonka mieless? t?m? tapaus s?ilyi kauemman aikaa, kuin se oli kest?nyt. Sill? aina kun h?n k?y Kuopion markkinoilla, joilla h?n k?y melkein joka talvi, kyselee ja etsii h?n Hyv?l?n Samulia, mutta aina yht? turhaan.
* * * * *
Pyh?j?rvel?isen lakki kourassa l?hdin min? h?nt? etsim??n, jos jostakin l?yt?isin. Oli h?n mielest?ni kaikin puolin siksi merkillinen, etten saattanut j?tt?? h?nt?, niinkuin kaikki muut markkinamiehet tekiv?t. Ja etenkin sit? olin hyvin halukas tiet?m??n, miksi h?n sill? lailla yht'?kki? v?kijoukon keskest? tiehens? sy?ksyi.
Kauan ei minun tarvinnutkaan h?nt? etsi?. L?ysin h?net patrullien k?sist?, jotka juuri olivat h?nt? poliisikamariin kulettamassa.
Patrullit ovat oikeastaan yst?v?llist? v?ke?, vaikka astuvat niin pelottavan ankarina ja totisina, kiilt?v?t vaskipoletit rinnassa ja paksut pahkakepit k?dess?. Eiv?t ne mit??n pahaa tarkoita, vaikka kaikki vapaamielisemm?t markkinamiehet niit? kovin kammovatkin. Jokaisen itseens? uupuneen ne toimittavat taattuun kortteeriin, ettei olisi tarvis y?ksi hankeen nukahtaa, ja ett? sukulaiset ja tuttavat l?yt?isiv?t, kun aamulla etsiv?t. Iltasilla varsinkin, kun p?iv? rupeaa p??ttym??n ja y? uhkaa, silloin ne tavallista suuremmalla ihmisrakkaudella ty?ns? toimittavat. Et tarvitse muuta kuin horjahdella hiukan, niin jo ajattelevat, ett? apua tarvitset, ja heti kohta k?sipuoleesi k?yv?t.
N?m? ne olivat ottaneet runoniekankin yst?v?lliseen huomaansa, kun n?kiv?t h?nen hatuttomin p?in katuja pitkin hoipertelevan. N?kem?tt?, kuulematta mit??n oli h?n tullut suoraan heit? kohti ja joutunut suorastaan p??poliisin syliin. T?m? oli j?tt?nyt h?net miehilleen kuletettavaksi ja k?skenyt heid?n tuomaan h?net j?lest?, kun h?n itse kulki edelt?.
Mutta kun Samuli tunsi, ett? h?nt? pidettiin kiinni, luuli h?n, ett? h?nt? taas tahdottiin nostaa, ja h?n alkoi rukoilla miehilt?: ?elk?? hyv?t miehet minua en?? nostako--antakaa minun menn?--ei minua pid? pilkata eik? h?v?ist?.? Kun h?nelle selitettiin, ettei h?nt? suinkaan nostaa tahdottaisi, jos h?n vain taipuisi omillaan kulkemaan, ja ett? h?n nyt vain l?htisi y?kortteeriin, niin tyytyi h?n rauhassa tulemaan mukana.
Min? tapasin heid?t sill? syrj?kadulla, joka vie poliisikamariin. He olivat jo aivan portista pihaan menem?isill??n ja jos en olisi siihen enn?tt?nyt, olisi runoniekka varmaankin saanut viett?? y?ns? korttikaarin kylm?ll? vuoteella ja her?t? aamulla unestaan sen murheellisten seinien sis?ll?.--Ja kertomatta olisi silloin my?skin j??nyt se kertomus, jonka h?n minulle omasta el?m?st??n kertoi ja jonka min? tarkasti koetin muistiini painaa.
--Kyll? h?net minusta n?hden saatte panna vaikka omaan s?nkyynne, sanoi minulle p??poliisi, kun kuuli, ett? tahdoin ottaa miehen omaan huostaani.--On niit? jo t??ll? tarpeeksi toisinkin, ja yh? kai tulee. Eik? t?m? ole tainnut viel? muille enn?tt?? pahennusta tehd?, mink? lie itselleen.--Ja patrullit j?ttiv?t meid?t siihen kahden kesken seisomaan ja l?htiv?t uutta saalista vaanimaan.
Samuli seisoi siin? melkein koukkuun kutistuneena, k?det riipuksissa ja avop?in.
--T?ss? olisi teid?n hattunne, sanoin min? ja painoin hatun h?nen p??h?ns?.
--Mik??--Miss?? Hattuko?--Kuka te olette?--Miss? ne ovat ne, jotka
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.