puhuu? kys?isi muuan toinen Nilsi?n mies, joka muusta joukosta samassa tulla kekahti keskeemme.
--Tuo tuossa sanoo tehneens? herjuulaulun nilsi?l?isist?, ja jo se sit? t?ss? yhden v?rssyn lauloi, toimitti renki, hyvill??n, kun tapasi yhdenpuolelaisia.
--Vai herjuulaulun, vai herjuulaulun? Vai niin! No, laulappas tuota, niin ett? min?kin kuulen, min?kin olen Nilsi?st?! rehenteli vastatullut.
--Te olette yksi? kolloja kumpainenkin! Johan min? sanoin, ettei sit? laulua ole sen enemp?? ennen tehty?, mutta jos sit? tahdotaan, niin kyll? sit? lis?? tehdyksi saadaan, jos niiksi kiertyy ja mies viinaan mieltyy... Ja saatetaan sit? alkaa uuttakin ... tuommoisesta rimpulas??risest? r??t?list? se vasta oikein hyv? laulu tulisikin... Etk?s sin? ole r??t?li?
--Niin mik? sitten?
--Niin, ett? sinusta se oikein hyv? laulu tulisikin.
--Vai tulisi ... no, el?h?n mit??n ... vai tulisi minustakin laulu ... etk?h?n ensin koetteeksi tekisi itsest?si ... ehk? itsest?si saisit paremman--koki r??t?li viisastella, mutta mies keskeytti h?net:
--Min? olen laulaja ja laulajaks' olen luotu Eik? oo minun lauluni tok' Helsingist? tuotu...
N?m? s?keet hajoittivat kerrassaan nilsi?l?isten ep?ilykset miehen runoilijataidosta. Molemmat katselivat kummastellen toisiinsa ja minuun, mutta itse laulaja n?ytti silt?, kuin h?n olisi sanonut jotain aivan tavallista eik? mit??n erikoisempaa.
Sill? v?lin muu v?ki r?hisi viisumestarin ymp?rill?, joka yh? vain toisteli:
--T?m? poika se laulelee ja sill' on laulun ??ni-- I?t on kaiket kulkenunna ymp?ri laulun l??ni.
--Mutta osataan sit? meid?nkin miehiss? laulaa ... kuuletko, mit? se tuolla laulaa... Se on h?nen oma tekem?ns? laulu! kehui renki.
--Kenenk? tekem??
--Tuon Lepp?sen, joka tuolla tuonnempana laulaa. Se on meid?n kyl?st? kotosin.
--Mit?s se siell? laulaa?
Se laulaa sit? laulua laulajapojasta, jonka h?n on itse tehnyt ja painattanut ... kuuletko, nyt se taas sit? laulaa...
Mies kuunteli hyvin tarkkaan ja n?ytti siksi hetkeksi ihan selvi?v?n, vaikka h?nen n?k?ns? muuten oli humalaisen.
--Ei se ole sen oma tekem?ns? ... se mies ei ole ikip?ivin??n omia sanojaan sointuun saanut... Tuo laulu on toisen miehen tekem?, ja sit? lauletaan meid?n puolessa l??m?lt??n ... vanha laulu!
--Kenenk? tekem? se sitten on?
--Se on toisen miehen tekem?, joka on paljon muitakin lauluja tehnyt ja osaa tehd? vaikka milloin!
--Ett?k? sinun ... el?! ... el?!
--Olipahan kenenk? tahansa, mutta meid?n puolessa se tehty on.
--Mist? paikoin sit? olette? kysyin min?, ja siihen kysymykseen yhtyiv?t nilsi?l?isetkin.
--Niin min?k?? Mist?k? olen?
--T?m?nlainen mies m? oon ja t?m?nlainen kolla, Mutta sen min? sanon suorastaan, ett? Pyh?j?rvelt? ollaan.
Nilsi?l?inen renkimies joutui t?st? vastauksesta ihan tyrmetyksiin:
--Ky-kyll? jo pit?? uskoa, ett? olet oikea laulaja, etk? kaiketi muiden lauluja laula!--tunnusti h?n tuossa syd?mens? pohjasta eik? herennyt miest? ihmetellen tarkastelemasta.
Toveri taas k?sitti asian toisella tavalla. H?nkin k?vi kummiinsa, mutta ei h?n kuitenkaan omiin ihmeisiins? vaipunut. H?n oli niit? miehi?, jotka, jos jotain erikoisempaa n?kev?t tai kuulevat, ihastuvat siit? siksi, ett? saavat sen muille ilmoittaa. Ja silloin on niill? aina kova kiire, ettei vain muut ennen enn?tt?isi. Sanaakaan sanomatta py?r?hti r??t?li v?kijoukkoon p?in, joka tungeskeli viisukauppiaan ymp?rill?.
Rukkasiaan heilutellen huusi h?n joukkoon:
--Tulkaapas t?nne, miehet! T??ll? on semmoinen mies, jota ei ole viel? ennen n?hty eik? n?hd? vastakaan ... se tekaisee laulun tuossa paikassa vaikka mist?!
Markkinamiehet ovat kuin herneet seulan pohjalla. Jos sit? v?h?nkin kopahuttaa, t?r?ht?v?t ne ja py?riv?t heti kohta paikasta toiseen ja yht? herk?sti taas takaisin.
Tuskin he olivat kuulleet, ett? jotain uutta oli n?ht?v?n?, kun jo tuossa paikassa olivat kiert?yneet keh??n laulajapojan ymp?rille.
--Se on semmoinen mestari tuo tuossa viisuja tekem??n, kertoi nyt vuorostaan renki, ett? kun rupeaa, niin tekaisee v?rssyn vaikka mist? tahansa, ja sen tekemi? lauluja se tuo Lepp?nenkin laulaa. Mutta ei se ilman laula, sille pit?? antaa viinaa, ja jos mit? kysyt, niin silt? et oikeata vastausta saakaan, vaan runoon vain kaikki tyynni. Tarjotkaapa miehet viinaa, jos kell? on!
Miesjoukossa oli muuan rehev? pohjalainen, torniolainen hevossaksa. Ylpe?sti tunkeutui h?n esille, veti turkkinsa povesta komeasti p??llystetyn konjakkipullon ja ojensi sen pyh?j?rvel?iselle.
--Kas, t?s? saat, eik? t?m? pelkk?? prantusta olekaan! Kattos, poika, t?s? on kolmen markan konjakkia! Otapas t?st? koriasta pullosta ja anna sitten songisi soida, jos et ehk? ollekaan st?veli koko mies.
Mutta miesp? ei huolinutkaan ottaa vastaan tarjousta. H?n kumartui eteenp?in, tirkisti pohjalaista aivan silm?st? silm??n, ja samassa kun h?n siin? tekaisi laulun:
--T??ll' yks' on ylpi?s ittest??n ja toinen hevosistaan-- Mutt' Tornion-herra on kummastai ja paksusta putelistaan,
kaivoi h?n niinik??n, mutta housunsa taskusta, esille h?nkin pullon, keikisti siit? ryypyn ja lauloi taas:
--Pohjalainen se prameileepi konjakkipullollansa. Savon poika se tyytyypi vain halpaan viinahansa.
Markkinav?ki r?j?hti nauruun kuin yhdest? suusta. Nolona ty?nsi pohjalainen halveksitun pullonsa takaisin poveensa ja vet?ytyi hammasta purren v?kijoukon taa. Naurua kesti vain yh?, ja pistosanoja sateli joka haaralta h?nen j?lkeens?:
--Kas, niin sit? pit??!--Se oli parahiksi pohjalaiselle!--Tuleppas viel? Savon miehen edess? kopeilemaan!
Ylpe?n pohjalaisen sisuksia kutkutti t?m? pilkka katkerasti. Hilliten kovettunutta nyrkki??n, joka olisi tahtonut kuhmuja tehd?, sama se, mihin sitten, mutta josta t?ll? kertaa ei kuitenkaan olisi mit??n hy?ty? l?htenyt, mutisi h?n vain hampaittensa v?list?:
--Kyll? min?, sen perkelehen laajasuu, sinut viel? juotan, ja meni suoraa p??t? viisumestarin luo, jonka veti hiukan sivuun, ja kuiskasi korvaan jotakin.
Sitten ty?nsi h?n h?net k?sipuolesta joukkoon, mutta itse h?n vet?ytyi v?hitellen loitommalle ja haihduttautui sitten muuhun markkinav?keen...
--Vai niin? Sin?k? sit? olet se mies, joka kuulut muka olevan tiet?vin?si, ett? min? vain sinun tekemi?si lauluja
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.