Muuan markkinamies
The Project Gutenberg EBook of Muuan markkinamies, by Juhani Aho This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Muuan markkinamies
Author: Juhani Aho
Release Date: October 1, 2004 [EBook #13566]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUUAN MARKKINAMIES ***
Produced by Tapio Riikonen
MUUAN MARKKINAMIES
Kirj.
Juhani Aho
WSOY, Porvoo, 1915.
Kuopiossa kohisivat markkinat t?ysimmill??n. Joukko h?lisi, kellot ja kulkuset kilisiv?t, hevoset hirnuivat ja humalaiset hurrasivat. Oli v?h?isen j?lkeen puolen p?iv?n, ja kaikkien ilo oli ylimmill??n. Joka rinkelireen ymp?rill? myllersi kuin muurahaispes?ss?, jokainen ?maailman paras panoraama? oli v?ke? pakaten t?ynn?. Min? kuljeskelin tuossa, k?det taskuissa ja nutunkaulus pystyss?, yhdest? miesjoukosta toiseen. N?in tuossa yht? ja toista, monenlaista muotoa, monenlaista miest?: kuulin monta hauskaa asiaa, opin monta mainiota sanaa.
Seisoskelin juuri torin kuhisevimmassa kulmassa ja kuuntelin, kuinka vanha Lepp?nen, se i?nikuinen viisujen kauppias ja entinen sotamies, lauloi ja myyskenteli laulujaan, lauloi ja myyskenteli, myyskenteli ja lauloi. Paljon h?n lauluja osasi, kaikki taisi nuotilleen laulaa, vaikka mit? olisit kysynyt. Eik? sit? aina kysy?k??n tarvinnut, itsest??n h?n ymm?rsi, mik? laulu millekin oli mieleen ja mik? nuotti.
--Hallin-Janne se postin tappoi Kuorehveden j??ll?, Ja Mattilan Sandran hiukset on kammattu toiselle puolen p??t?--
niin h?n tuossa muutamakseenkin lauloi ja h?nen katsantonsa oli totinen ja nuotti surullinen. Mutta kun tyt?t k?skiv?t ?lystimpi?? lauluja antaa, niin silloin tuli t?mm?isi?:
--N?tti? poikia ootettiin, mutt' eip? niit? tullut-- tyt?t tyrski tuskissaan ja huolivat kuin hullut.
ja sit? mukaa olivat sitten silm?tkin viekkaasti sirrallaan, ja sit? mukaa keikahteli nuotti.
?Viisumestariksi? t?t? miest? kansan kesken kutsuttiin eik? herratkaan sen hartaammin kuuntele ?konserttimestarejaan?, kuin markkinamiehet kuuntelivat h?nt?. Suuri oli h?nen tavaransa menekki, eiv?tk? markkinat monen mielest? olisi markkinoita olleetkaan, jos ei Lepp?st? olisi niill? n?kynyt. Mutta ei niit? markkinoita olekaan viel? taidettu Kuopiossa viett??, joilla Lepp?sen t?r?j?v?? ??nt? ei olisi kuulunut. Eik? Kuopioon yksist??n, vaan moneen paikkaan muuannekin, miss? vain on lupa markkinoita pit??, kaikkiin Lepp?nen enn?tt??, joka paikassa h?net tunnetaan ja joka paikassa h?nelt? viisuja ostetaan.
--Antakaapas se Hallin-Jannen laulu!--Paljonko tukkipoikain laulu maksaa, jota ?sken lauloitte?--Ent?s se surulaulu Simmermannin kauheasta murhasta?
N?in huudettiin yht??lt? p?in, mutta toisaalta taas n?in:
--Ne laulut ne on jo vanhoja!--Eik? sill? en?? uusia ookkaan?--Eik? vereksi? en?? painetakaan?
--On, on! T?ss? on se ihana uusi murhevirsi Wieenin kauheasta tulipalosta. T?ss? on ?kaksi kaunista laulua yhdest? nuorukaisesta, joka kultaansa suri?, ja t?ss? sitten viel? muuan aivan vasta tehty laulu laulajapojasta, ja se alkaa n?in:
--T?m? poika se laulelee ja sill' on laulun ??ni-- I?t on kaiket k?vellynn? ymp?ri laulun l??nii.
T?t? laulua ostettiin suurella halulla, kun muka tiedettiin, ett? viisumestari oli tehnyt sen omasta el?m?st??n ja omia kohtaloitaan siin? kertonut. Ja jos joku kysyi h?nelt?, kuka sen laulun tekij? oli vai oliko se h?n itse, ei h?n virkkanut mit??n, hymyilih?n vain viekkaasti. ja siit? ihmiset yh? enemm?n luulemaan, mit? jo ennest??n luulivat, ett? se laulu oli h?nen oma tekem?ns?. H?n antoi ihmisten luulla, mit? luulivat, eik? muuta kuin lauloi vain ja yht? mukaa m?i.
Innostus oli ylimmill??n ja ostonhalu kiihkeimmill??n, kun joku pukkasi minua takaap?in p??ll??n kylkeen. Kun k??nn?hdin, niin n?in, ett? siell? oli mies, joka ei oikein n?ytt?nyt tiet?v?n, mit? h?nen piti jaloillaan tehd?, kulkeako vai seisoa. Sit? miettiess? jalat kuitenkin tuskastuivat ja k??nn?hytteliv?t kannettavaansa omin lupinsa milloin eteen, milloin taakse; paikoillaan ne vain eiv?t ottaneet pysy?kseen ja siit? syyst? sain viel? toisenkin puskun kylkeeni, kun p??t?ni k??nsin.
--Antakaa anteeksi, hyv? herra, ett? ... tuota ... ett? min? vain tuota ... ett? jos sanoisitte, mit? ne tuolla toimittaa.--H?n heilahdutti p??ll??n sinne p?in, miss? oli suurin tungos, ja p?? heilahdutti vuorostaan h?nt? samaan suuntaan.
Aioin juuri ilmoittaa h?nelle, mit? siell? toimitettiin, kun muuan vieress?ni seisova lyhyenl?nt? renkimies, jota h?n my?skin oli heilahdellessaan koskettanut, teki sen puolestani.
--Etk? sin? sit? tied?, sanoi h?n, ett? se on meid?n kyl?n miehi?, ja se my?pi siell? omia tekemi??n lauluja. Mene sin?kin ostamaan, niin n?et vasta oikein, mink?laiseksi laulu pit?? laatia!
--Mit? teid?n kyl?n miehi?? tiukkasi toinen vastaan, vaikka puhe v?h?n kielell? kangerteli. Sinunko vai kenenk?' Mi-mist? sit? sitten sin? mu-mu-muka o-olet olevinasi?...
--Sama se sinulle on, mist? min? olen, kunhan itse tied?n, ett? olen Nilsi?st?, viisasteli renki ja nauroi itse sukkeluudelleen.
Toinen ei ensin virkkanut mit??n. Hyr?htelih?n vain v?h?isen ja py?ritteli sytytt?m?t?nt? sikaria huuliensa v?liss?. Sitten ojensihe h?n yht'?kki? suoraksi tavallisesta kumaraisesta asennostaan, otti sikarin suustaan ja lauloi jalkojaan leputellen t?mm?isen p?tk?n:
--Muualla on hevosia, Nilsi?ss' on p?ssii-- Nilsi?ss? papinkin pojat tappavatten ryssii.
--Tehk??np?s tuo teid?n kyl?n mies meid?n kyl?st? semmoisen laulun, jos osaa! Semmoisia lauluja se meid?n poika tekee milloin tahtoo ja tarvitsee!
--El? valehtele siin? ... el?k? ylpeile muiden lauluilla!... Se, mink? sin? laulussasi sanot, on jo alusta pit?en valhetta, ja se on kaikista suurin valhe, ett? se viisu on sinun tekem?si! intti renki.
--Ei se ole mik??n viisu, sin? Nilsi?n kollo! Ei se ole muuta mit??n kuin sit?, mit? min? tahdoin sanoa sinulle ja kelle nilsi?l?iselle tahansa...
--Kuka t??ll? nilsi?l?isist?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.