Murtovarkaus; Roinilan talossa

Murtovarkaus; Roinilan talossa

The Project Gutenberg EBook of Murtovarkaus; Roinilan talossa, by Minna Canth This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Murtovarkaus; Roinilan talossa
Author: Minna Canth
Release Date: August 12, 2004 [EBook #13164]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MURTOVARKAUS; ROINILAN TALOSSA ***

Produced by Tapio Riikonen

MURTOVARKAUS; ROINILAN TALOSSA
Kirj.
Minna Canth
1917 (1883-1885).

MURTOVARKAUS
N?ytelm? viidess? kuvauksessa

HENKIL?T.
UKONNIEMI, | talonis?nti?. PELTOLA, | NIILO, Peltolan poika. LOVIISA, Ukonniemen tyt?r. AHOLAN ANTTI, torppari. MARIA, h?nen vaimonsa. HELENA, heid?n tytt?rens?. HOPPULAINEN, itsellismies. PENTTULA, noita. MATTI, | EERO, | KALLE, | kyl?n nuorisoa. KIRSTI, | LIISA, | VAPPU, | ER?S VANHA TALONPOIKA. PIT?J?N VANGINKULJETTAJA. KYL?L?ISI?.

ENSIMM?INEN KUVAUS.
(Aukeahko paikka honkamets?ss?. Per?ll? n?kyy j?rvi, jonka vasemmalla puolen niemi korkeine kukkuloineen pist?? esiin. Juhannusaatto. Kyl?n nuoriso huvitteleiksen iloisella tanssilla. Laulu alkaa jo ennen esiripun nostettua.)
"Rosvo, rosvo olit s?. Kun varastit mun yst?v?n; Min? luulen, Fralla laa, Min? luulen, Fralla laa, Min? luulen, Fralla lalla, fralla lalla laa!"
"Enp? tiennyt syyt? siihen, Miksis minun hylk?sit; Min? luulen, Fralla laa. Min? luulen, Fralla laa, Min? luulen, Fralla lalla, fralla lalla laa!"
(Peltola ja Ukonniemi tulevat oikealta. Nuoret taukoavat tanssista.)
PELTOLA. Hei vaan. Johan t??ll? ilo on korkeimmillaan. Hyv?? iltaa ja hauskaa juhlaa, te nuoret! No, ovatko tytt?ret jo ottaneet selkoa siit?, jos ennen ensi Juhannusta sulhasia saavat?
KIRSTI. Hyh, johan nyt!
VAPPU. Mit?p? me niist? tiedoista!
MATTI. Vai mit?p? me niist? tiedoista! Kas vaan, kuinka ovat olevinaan. Niinkuin ei sit? muka tiedett?isi, ett? he joka ikinen jo ovat k?yneet ruista sitomassa t?n? iltana.
LOVIISA (ylpe?sti). Min? en ainakaan ole k?ynyt.
VAPPU. Tuo Matti on senlainen ilki?. Aina h?n meit? v?ijyy.
MATTI. Hi, hi, hi, joko pisti vihaksesi, Vappu? Muistatko, kuinka sun ja Kirstin k?vi viime vuonna Juhannusy?n??
VAPPU. Ole vaiti!
POJAT. Kerro, Matti, kerro!
PELTOLA (on istunut kivelle n?ytt?m?n oikealla puolen). Olisipa tuota hauska kuulla, he, he, he (tarjoo tupakkaa Ukonniemelle).
MATTI. Ha, ha, ha, en el?m?ss?ni ole nauranut niin paljon kuin sin? y?n?. Muistatkos, Kalle?
KALLE. Kyll? muistan.
POJAT. No, kerrohan jo!
VAPPU. Jos vaan kerrot, Matti, en sinuun ik?n?ni lepy.
MATTI. Mutta kas, kun nyt kerron kiusallasikin. Me olimme Kallen kanssa piiloutuneet pensaan taakse likell? maantien risteyst?, Kuusiston kohdalla. Puoliy?n aikaan tulevat n?m? hiipien ja arkoina polkutiet? ja vilkaisevat v?h?n v?li? oikeaan ja vasempaan. Paidat heill? oli hampaissa ja pitk?t varsiluudat k?siss?; eik? heill? muuta ruumiin verhoa ollut kuin valkoiset, hirmuisen suuret lakanat, jotka olivat ymp?rilleen kietoneet.
MIEHET (nauravat). Kuinka sitten k?vi?
VAPPU. Noita valheita viitsitte kuunnella.
MATTI. Valheita? Sano, Kalle, eik? ole totta?
KALLE. Totta on joka sana.
VAPPU. Sin? olet juuri yhdenlainen kuin Mattikin.
KALLE. No sen tied?t! Me olemme yht? maata kuin maalarin housut.
KIRSTI. Tuppurainen Tappuraisella takausmiehen?.
POJAT. Kuinkas sitten k?vi, Matti? Kerro sin? vaan ?l?k? v?lit? tytt?jen suuttumisesta.
MATTI. Niin, mink?s sille taidan min?. Totuus ei pala tulessakaan.
POJAT. Ei tulessakaan. No, annahan jo kuulla loppua.
MATTI. He tietysti eiv?t meit? hoksanneet, vaan alkoivat laasta risteyksess?, jotta p?ly sakeana tuoksui heid?n ymp?rill??n. Ja niin kiivaat he olivat siin? toimessa, etteiv?t ollenkaan kuulleet askeleitamme, ennenkuin olimme aivan heid?n takanaan, ha, ha, ha. Voi armotonta, kuinka tyt?t silloin parkaisivat, pudottivat samalla paidat hampaistaan ja luudat k?sist??n maantielle ja hiippasivat pakoon, mink? enn?ttiv?t. Ei silloin liha painanut, kun luut luistivat, ha, ha, ha.
EERO. Ha, ha, ha, kai te v?h?n h?mm?styitte, Vappu? Ha, ha, ha!
VAPPU. Hyh, viel? v?h?n! Mit? huolimme me senlaisista kuin Matti ja Kalle. Eik?s niin, Kirsti?
KIRSTI. Niin kyll?. Kaks' me tuonlaisista--miksi sanoisin heit??
VAPPU. Sano nallikoiksi.
KIRSTI. Kaks' me tuonlaisista pojan nallikoista.
MATTI. Kuule pohjaa! Ei uskoisi noita tytt?j?, mink?laisia he ovat. Nallikan nimen nyt saimme siit? jutusta. Mit?s arvelet, Kalle?
KALLE. K?rsi? t?ytyy.
LIISA. Mutta eip? tiennyt kukaan meit? v?ijy?, kun Annan kanssa maakivell? seisoimme.
TYT?T. Kuulitteko sitte mit??n?
LIISA. Kuulimme hyvinkin.
TYT?T. Mit? te kuulitte? Kerro, Liisa hyv?!
LIISA. Kun ensinn?kin kolmasti kolahti, juuri kuin olisi joku ly?nyt kahta lautaa yhteen ja v?h?n ajan p??st? alkoi mets?st? kuulua k?rryjen r?tin??.
POJAT. Maantielt? se mahtoi kuulua.
LIISA. Eip? kuin mets?st?. Eik? se liikkunut edes ei taakse, vaan pysyi aina samalla paikalla.
EERO. Ja kauanko sit? kesti?
LIISA. Kai sit? olisi kest?nyt kuinka kauan hyv?ns?, ellemme olisi s?ik?hdyksest? siunanneet, jolloin kolina heti taukosi, ja mek?s juosta vilistimme kotia, ett? olimme henkemme menett??.
EERO. Voi, taivasten tekij?, mimmoisia pelkuria nuo tyt?t ovat. Min? teid?n sijassanne olisin heti l?htenyt astumaan ??nt? kohden ja ottanut likemmin selkoa kummituksesta.
(Kulissien takaa kuuluu viulunsoittoa.)
KAIKKI. Kuulkaa! Hoppulainen siell? tulee viuluinensa (katsovat vasempaan).
HOPPULAINEN (tulee laulaen, soittaen ja tanssien).
"Vanhan Loikan kirjat ovat p?yd?ll? levi?ll?, Eron annan vanhalle Loikalle mielell? kevi?ll?."
"Vanha Loikka luuli minulle tili? tekev?ns?. Ei h?n tiennyt tilin p?ivi? itse n?kev?ns?."
KAIKKI (nauraen). Hei, Hoppulainen, terve mieheen!
HOPPULAINEN (taukoamatta tanssista). Olkoon menneeksi!
"Vanhan Loikan haudan kaivan tervaskannon juureen, Kaivan v?h?n syvemm?lle! l?yd?n sielt? uuden."
PELTOLA (nauraen). Sit? miest? vaan ei huolet paina. No, mit?s Hoppulaiselle muuta kuuluu?
HOPPULAINEN (lakkaa tanssimasta). A kuin nyt Aunukses kuuluu? A kurjaa kuin kuuluu. A kirkki kuin paloi. Ka mink?s te jumalat joutui? Ka isoot jumalat kiipesit puuhun, ka pienet tallattiin